– Ei vielä riitä, että yksin meillä Suomessa kaikki toimii hyvin, sillä tavaralla tai rahdilla on aina alku- tai loppupää jossain muualla. On varmistettava, että meillä on yhteinen ymmärrys näistä asioista ja vaatimuksista koko Itämeren alueella, Suomen Satamien toimitusjohtaja Piia Karjalainen sanoo.
– Huoltovarmuuden tehtävänä on varmistaa, että riippumatta siitä olemmeko me normaaliolosuhteissa tai häiriötilanteessa, pystymme aina varmistamaan, että Suomeen saadaan tuotua mm. lääkkeitä, elintarvikkeita ja teollisuuden raaka-aineita, sekä vietyä meidän teollisuutemme lopputuotteita siten, että kansantalous toimii.
Tämän toiminnan ohella toinen kokonaisuus on sotilaallinen liikkuvuus. Osalla satamista korostuu myös rooli sotilaallisen liikenteen solmukohtana tai maahantulopisteenä. Tätä työtä tehdään yhteistyössä puolustusvoimien kanssa ja EU- ja Nato-koordinaatio varmistaen.
– Suomessa huoltovarmuusnäkökulma ymmärretään hyvin ja on yleinen ymmärrys siitä, miten riippuvaisia me olemme merikuljetuksista. Me satamat olemme yksi solmukohta, ja olemme kansantaloudellisesti niin riippuvaisia meritse kulkevasta ulkomaankaupastamme, joten satamien täytyy toimia kaikissa olosuhteissa.
Pohjoismaista satamajohtoa vieraili Suomessa
Syksyn aikana Suomessa vieraili sekä Tanskan että Norjan satamien johtoa ja edustajia.
– He olivat kovin kiinnostuneita sekä meidän resilienssin eteen tekemästämme työstä, että huoltovarmuustyöstä, Karjalainen kertoo.
Suomessa ollaan hänen mukaansa selvästi etumatkalla verrattuna muihin Pohjoismaihin siinä, miten meidän puolustuksemme ja koko huoltovarmuustyömme on järjestetty.
– Meillä on hyvin vahvaa sekä julkisen että yksityisen sektorin välistä yhteistyötä. Se miten vahvaa meidän yhdessä tekemisemme on ja kuinka paljon me tiedämme toistemme asioista siinä rajapinnalla, herättää aina kiinnostusta ja tottakai siitä on kiva kertoakin, Karjalainen sanoo.
Suomessa tehdään vahvaa yhteistyötä varautumistoiminnassa, ja myös harjoitellaan paljon yhdessä. Muissa maissa näitä rakenteita vasta pohditaan, miten ne saadaan järjestettyä ja mistä sille tekemiselle saadaan tarvittavat resurssit.
– En sano, että Suomessakaan pystytään aina toimimaan täysin saumattomasti, mutta kyllä me olemme todella jo edenneet pitkälle tässä asiassa.
Karjalaisen mukaan on todella tärkeää keskustella mm. Tanskan ja Norjan satamien kumppaniorganisaatioiden kanssa, koska myös viranomaispuolella yritetään yhteensovittaa eri Pohjoismaiden liikennejärjestelmäsuunnittelua.
Suomessa julkistettiin juuri ennen joulua Liikenne 12 -suunnitelma vuosille 2026-2037 ja on jo tiedossa, milloin muissa Pohjoismaissa päivitetään heidän suunnitelmansa.
– Selkeä tahtotila on yhteensovittaa ne, jotta emme katsoisi vain yksittäisen Pohjoismaan liikennejärjestelmän kehitystä vaan varmistetaan, että meillä on riittävä huomio rajoja ylittävistä hankkeista ja ne etenevät samanaikaisesti. Kun tätä keskustelua käydään viranomaisten kesken eri maiden välillä, on totta kai tärkeää, että meillä myös yksityispuolella ollaan tietoisia toistemme suunnitelmista ja näkemyksistä.
Itämeren turvallisuustilanne on heikentynyt ja se miten iso merkitys sillä on eri maille vaihtelee.
– Suomi on tässä kaikista haavoittuvimmassa asemassa. Meillä on niin vähän niitä vaihtoehtoisia yhteyksiä esimerkiksi Keski-Eurooppaan. Norja on selvästi siellä Pohjanmeren puolella ja Ruotsillakin on rannikkoa molempiin suuntiin. Me olemme Itämeren rannalla kaikkien rantojemme osalta ja siksi se on meille kaikkein kriittisin.
Nato-jäsenyys on lisännyt toimintaa satamissa
Puolustusvoimien näkyvyys satamissa on kasvanut, kiitos uuden aikakauden aloittaneen Naton jäsenyyden. Tietyillä satamilla onkin jo varsin tiivistä yhteistyötä Natoon liittyen.
– Toivottavasti pystymme Suomessa hyödyntämään Naton tai EU:n sotilaallisen liikkuvuuden rahoitusta. Satamien näkökulmasta on tärkeää, että kun satamat toimivat osakeyhtiömuodossa, pidetään erillään liiketaloudellisesti tärkeät investoinnit ja sotilaallisista tai yhteiskunnallisista tarpeista lähtevät investoinnit. Sotilaallisen liikenteen investointien toteuttamiseksi tarvitaan kuitenkin julkista rahoitusta.
Vaikka Nato-aikana eri toimijoiden eteen on tullut paljon uutta, yhteistyö on edennyt hyvin.
Helsingissä järjestetään merikuljetusten resilienssi-iltapäivä 24.3.2026. Tapahtuma on suunnattu Pohjoismaiden ja Baltian alueen meriliikenteen resilienssitoimijoille. Tavoitteena on kasvattaa kaikkien Itämeren maiden yhteistä näkemystä. Resilienssi-iltapäivän järjestävät Satama- ja Vesikuljetuspoolit.
Teksti Kari Martiala
