Traficomin yksikönpäällikkö Aleksi Uttulan mukaan tänä päivänä perinteiset merimiestaidot ovat kunniassa. Enää ei riitä, että ajetaan laivaa tietokoneruudulta, vaan on muistettava tutkanavigoinnin keinot ja muut vanhat merenkulkutaidot,
– Elämä Itämerellä on ollut hieman erilaista kuin aikaisemmin. Merellä pitää olla tarkempana GNSS-häiriöiden suhteen, varsinkin Itäisellä Suomenlahdella, Uttula muistuttaa.
Ongelmat painottuvat Uttulan mukaan juuri Itäiselle Suomenlahdelle. Esimerkiksi Saaristomerellä ei ole havaittu GNSS-häiriöitä. Häirintä on myös kausittaista eli sitä ei havaita jatkuvasti.
– Merenkulkijoiden pitääkin olla koko ajan valmistautuneena siihen, että häiriöitä saattaa ilmaantua.
Säiliöalusten vakuutustietoja tarkastetaan
Suomi on kysynyt Itämerellä liikkuvien säiliöalusten vakuutustietoja 11.12.2024 alkaen. Kysely liittyy ”varjolaivastoon”, jonka liikennöintiä on seurattu tarkasti.
– Järjestelmällisessä tarkastuksessa, kysytään Suomen talousalueella kulkevilta Venäjältä raakaöljyä sekä öljytuotteita kuljettavilta aluksilta niiden CLC-yleissopimuksen mukaiseen vakuutukseen liittyviä tietoja.
Vakuutustiedot käyvät ilmi aluksen lippuvaltion myöntämästä CLC-todistuskirjasta, josta on mahdollista saada lisätietoja alusten vakuutussuojasta mahdollisten ympäristövahinkojen varalta.
– Tarkastus tehdään, kun alukset ilmoittautuvat Suomen GOFREP alueelle. Pyydämme vakuutustiedon ja varmistumme, että todistus löytyy, Uttula kuvailee.
– Tähän mennessä kaikki laivat ovat toimittaneet tietonsa meille. Nämä tarkastukset ovat toki vasta alkuvaiheessa. Laivoilta kysytään tätä vakuutusta muissakin tilanteissa, joten tässä ei ole mitään poikkeuksellista.
Viime kädessä vastuussa on lippuvaltio
Jos aluksella ei ole vakuutustodistusta, on lippuvaltion huolehdittava, että alukselta löytyy tämä todistus.
– Ellei laiva toimita todistusta tai se ei kelpaa meille, olemme yhteydessä lippuvaltioon ja kysymme heiltä tätä todistusta, Uttula sanoo.
Julkisuudessa käytetty termi ”varjolaivasto” on Uttulan mukaan hieman hankala.
– Kaikki Venäjältä ajavat alukset eivät ole varjolaivaston aluksia, eivätkä ne välttämättä ole myöskään heikkokuntoisia. Kalusto on toki muuttunut aikaisemmasta, koska länsimaiset varustamot eivät aja enää Venäjälle, samoin monet merenkulkijat ovat varmasti ensimmäisiä kertoja Suomenlahden olosuhteissa. .
– Itämerellä kulkee aikaisempaa vanhempia laivoja, emmekä voi olla yhtä varmoja kaluston kunnosta kuin aikaisemmin. Paris MoUn maiden satamavalvonta ei tarkasta näitä laivoja, koska ne eivät pysähdy Paris MoUn jäsenmaiden satamiin. Meillä ei siis ole samanlaista näkymää liikennöiviin aluksiin, kuin aikaisemmin.
Itämerellä odotetaan myös miten alkava talvi vaikuttaa ”varjolaivaston” tilanteeseen. Alueella ei ole kuitenkaan jäätä joka vuonna, joten tilanteeseen tulee vaikuttamaan minkälainen jäätilanne Itämerelle muodostuu.
Teksti Kari Martiala
