HaminaKotka Satama Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Naski sanoo jäävänsä eläkkeelle haikein, mutta varsin optimistisin tuntein.
– Sopimukseni mukaan olisin voinut jäädä eläkkeelle jo kolme vuotta sitten, mutta hallitus on pyytänyt minua jatkamaan aina vuoden kerrallaan. Vaikka en ole ajatellut eläkkeelle jäämistä, niin onhan se ollut siellä alitajunnassa.
HaminaKotka Satama Oy:n ohella Naski on toiminut aktiivisesti muun muassa Baltic Ports Organizationin (BPO) hallituksen puheenjohtajana ja Saksalais-Suomalaisen kauppakamarin liikennevaliokunnan puheenjohtajana. Hänellä on myös jäsenyydet useiden yhtiöiden ja järjestöjen hallituksissa sekä Ison-Britannian kunniakonsulina.
Eläkkeelle jäämisen yhteydessä Naski on jättämässä ne tehtävät, jotka liittyvät suoraan mandaattiinsa HaminaKotkan Satamassa.
– Olen yrittänyt olla varovainen, mutta olen toki jo lupautunut joihinkin tehtäviin vuodenvaihteen jälkeen. Saatan jatkaa jonkin verran myös asiantuntijatehtävissä, mutta pitää toki löytää jokin kultainen keskitie, hän pohtii.
Pitkä työrupeama satama-alalla
Naski on toisen polven satamajohtaja. Hänen isänsä Alpo Naski työskenteli ensin Loviisan satamajohtajana ja sitten 20 vuotta Satamaliiton toimitusjohtajana.
– Jos isä halusi, että jatkaisin satama-alalla, niin hän ei ainakaan sanonut sitä. Eikä työ satamassa ollut itsellänikään suunnitelmissa. Kesätyö satamavalvojan tehtävissä synnytti kuitenkin innostuksen ja ennen kuin huomasinkaan, olin töissä logistiikan tehtävissä. Logistiikka-ala on kiehtova, ja sillä tiellä ollaan.
Naski aloitti satamajohtajan tehtävissä Porin satamassa vuonna 1998. Siellä vierähti 4,5 vuotta ennen kuin hän siirtyi Kotkaan ja oli keskeisessä asemassa, kun vuonna 2011 Kotka ja Hamina yhdistyivät HaminaKotka Satamaksi.
Satamatoiminta kiinnosti myös vapaa-ajalla ja Kimmo Naskin väitöskirja, ”Itämeren satamien omistus- ja organisaatiomuodot” valmistui vuonna 2004.
– Väitöskirjan tekeminen oli aika raskas harrastus työn ohella tehtynä ja jossain vaiheessa totesinkin, että väitöskirja oli pakko saada valmiiksi, enää ei voinut lopettaa. Väitöksen aihe oli todella kiinnostava, ja myöhemmin sillä oli paljon käyttöä kun täällä Kotkan ja Haminan alueella ryhdyttiin yhdistämään satamia. Se työ, joka tuli tehtyä väitöskirjaa valmistellessa, oli suureksi avuksi fuusiossa.
Kotkan ja Haminan fuusio oli massiivinen tehtävä, sillä kaupunkien omistussuhteet ovat hyvin laajoja ja toimintaan vaikuttavat esimerkiksi äänestäjien mielipiteet. Kaupungeissa oli paljon ristikkäisiä intohimoja.
– Kahden vuoden ajan työpöytäni kautta kulkivat kaikki fuusioon liittyvät asiat ja meillä oli hyvä porukka, johon kuuluivat omistajien keskeiset edustajat.
– Tiukkaa se oli kuitenkin loppuun saakka. Molemmat valtuustot päättivät samana päivänä lähtevätkö mukaan ja vielä kokousten alkaessa ei tiedetty, mihin asiassa tullaan päätymään. Erityisen tiukka tilanne oli Haminassa, kun Kotkassa päätös oli selkeämpi.
Satamien yhdistyminen helpotti satamien tilannetta
Naski on tyytyväinen siihen, miten fuusio on vaikuttanut satamien tilanteeseen.
– Olen sitä mieltä, että ilman fuusioita olisimme olleet vaikeassa tilanteessa. Fuusio lähti liikkeelle finanssikriisistä, jolloin meidän liikenteemme niin Kotkassa kuin Haminassakin pienenivät kolmanneksella. Suomen kansantalous tippui silloin yhdeksän prosenttia. Olimme aika ahtaalla ja piti keksiä muita keinoja kuin tavallisia säästöjä.
– Fuusiolle oli silloin paljon vastustajia, mutta nykyisin, kun käyn puhumassa kaupunkien poliittisille piireille, pitkään aikaan ei ole enää ollut ketään, joka haluaisi palata fuusiota edeltävään aikaan.
Toinen iso vaihe oli 2014, jolloin Venäjä valtasi Krimin. Siinä vaiheessa loppui suuri osa Venäjään suuntautuvasta transitosta. Lähtevää transitoa on toki ollut sen jälkeenkin. Ukrainan sodan alkaminen on tietysti vaikuttanut toimintaan.
Työvuosiin on sisältynyt Naskin mukaan monenlaisia kiinnostavia vaiheita ja erityisesti 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen oli valtavan kasvun aikaa, peräti 20 prosenttia vuodessa.
– Se aika päättyi vuoden 2009 finanssikriisiin. Meillä on ollut myös liikenteellisesti jättimäisiä projekteja, kuten Nord Stream ykkönen ja kakkonen, joiden ajan olimme niiden keskussatamana. Meillä oli myös maailman suurin projekti, viisi vuotta Kazakstanin öljykenttien pumppausasemien siirto, joka päättyi 2000-luvun toisen vuosikymmenen lopussa, Naski kuvaillee.
– Meidän sydämemme on kuitenkin ollut koko ajan Suomen viennissä ja siellä vahvimpana metsäteollisuus, jonka osuus liikenteestämme on yli puolet. Olemme keskittyneet siihen ja sen palvelemiseen.
HaminaKotkan Satamalla on valoisa tulevaisuus
Viimeiset 2,5 vuotta ovat olleet metsäteollisuuden osalta mollivoittoista aikaa, markkinoita ei ole ollut riittävästi ja metsäteollisuuden volyymit ovat olleet normaalia alhaisempia.
– Pitkällä taipaleellani en muista toista tällaista ajanjaksoa, jossa metsäteollisuuden matalasuhdanne olisi jatkunut näin pitkään. Yleensä se on jatkunut korkeintaan vuoden, jonka jälkeen on tullut käänne. Nyt nämä 2,5 vuotta ovat menneet metsäteollisuuden taantuman merkeissä, joka on tietysti vaikuttanut koko Suomen vientiin.
– Minulle satama näyttäytyy liikkuvien palojen palapelinä, jossa paloina ovat geopolitiikan kohteet, esimerkiksi sota, tullit, huthit, konttitasapaino ja talous. Satamaan liittyy paljon tekijöitä, joihin meidän pitää pystyä sopeutumaan. HaminaKotkan Satama, vaikka se onkin Suomen suurin yleissatama, ei pysty vaikuttamaan mihinkään maailman tapahtumiin.
Naski näkee kuitenkin HaminaKotkan Sataman tulevaisuuden hyvin optimistisesti.
– Vaikka juuri nyt Suomen kansantalous onkin heikossa hapessa ja tämäkin vuosi tulee olemaan BKT-miinusmerkkinen, eikä kasvua ole tulossa viennissä eikä tuonnissa. Siinä vaiheessa, kun Ukrainaan tehdään rauha ja toivottavasti myös Gazaan ja Länsirannalle, edessä on jälleenrakennuksen aika ja satamiin kohdistuu todella iso buumi. Uskon, että HaminaKotkan Satama on voimakkaasti mukana siinä kehityksessä.
Suomessa on Naskin mukaan juuri sellaista teollisuutta, joka voi palvella jälleenrakennusta – jos vain suomalaiset saavat sieltä urakoita.
– Suomalaisilla on hyvää osaamista ja kuljetuksiin tarvitaan satamia. Jälleenrakennus kestää varmasti ainakin 10 vuotta, sillä se on niin massiivinen tehtävä, joka antaa potkua myös kaikelle muulle toiminnalle.
Eläkepäivinä liikuntaa ja lukemista
Naski myöntää, että kun on aina tehnyt niin kovasti töitä, ei tiedä vielä mitä eläkkeellä oleminen tarkoittaakaan.
– Minulla lähellä sydäntä ovat erityisesti lukeminen ja matkailu. Olen myös koko ikäni harrastanut liikuntaa, pelaan tennistä ja käyn kuntosalilla. Pelaan myös padelia neljän hengen porukassa, jossa kolme porukan jäsentä on jo eläkkeellä. Peliaikataulut on sovittu näiden kolmen mukaan, sillä heillä on kaikilla ollut minua tiukempi aikataulu, Naski naurahtaa.
Seuraava lomamatka suuntautuu Välimeren aurinkoon, tai ei niinkään aurinkoon, vaan valoon.
Teksti Kari Martiala
