22.03.2021

Korona on kurittanut Meriturvan koulutustoimintaa

Korona on vaikuttanut merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen toimintaan, joka on ollut välillä pysähdyksissä. Meriturvan johtajan Heikki Hyyryläinen on huolissaan STCW-koulutuksen toteutumisesta.
– Kun matkustajalaivaliikenne on ollut vähissä, osa laivayhtiöistä on nähtävästi joutunut tinkimään henkilöstönsä koulutuksista. Tämän vuoden lopussa on päättymässä STCW:n 2017 alkanut lisäpätevyyksien voimassaolon viisivuotisperiodi ja osa merenkulkijoista voi pahimmillaan jäädä ilman tarvitsemaansa kertauskoulutusta, hän sanoo.

Meriturvan uusi, viime marraskuussa käyttöönotettu Upinniemen paloharjoituskenttä.

Meriturva on valtion oppilaitos, jonka toiminnan päämäärä on parantaa merenkulkijoiden ja muiden vesillä liikkujien turvallisuutta. Koulutus on merenkulun ylläpidossa välttämätön tekijä, ilman pätevyyksiä ei voi seilata ja pätevyydet saa vain käymällä auditoidun oppilaitoksen, kuten Meriturvan, kursseilla.
– Todistusta emme saa antaa, ellei kurssilainen tee kaikkea sitä mitä STCW-vaatii, eikä vapautusta voida antaa lääkärintodistuksellakaan. Jos sinulla on turvallisuustehtävä laivalla, sinun pitää olla fyysisesti ja henkisesti sillä tasolla, että pystyt sen hoitamaan, Meriturvan johtaja Heikki Hyyryläinen muistuttaa.
Korona on hänen mukaansa kurittanut merkittävästi Meriturvan toimintaa.
– Koulutuksemme on onneksi voitu katsoa tarpeelliseksi lähiopetukseksi, eli silloin kun se on korona-aikana ollut mahdollista, mekin olemme saaneet koulutusta antaa.
– Viime keväänä toiminta oli kokonaan pysähdyksissä 2,5 kuukautta, maaliskuun puolivälistä toukokuun loppuun. Siitä on aiheutunut moniakin ongelmia ja haasteita. Kun matkustajalaivaliikenne on ollut vähissä, osa laivayhtiöistä perui kurssejaan ja väkeä jäi tulematta koulutukseen. Onneksi osa on jatkanut niin kuin ennenkin, eli väkeä on asianmukaisesti koulutettu, vaikka laivayhtiön toiminta on ollut hiljaisempaa.
Tämän kevään aikana on ollut käynnissä 2017 alkaneen STCW-viisivuotisperiodin viimeinen kertausvuosi. Kertauskurssien välillä voi olla maksimissaan viisi vuotta ja jos se ylitetään, laivalla työskentelemiseen vaaditaan Traficomilta pätevyyksien voimassa oloon pidennystä.
– Nyt osa porukasta ei ole vielä hakeutunutkaan koulutukseen, koska heidät on lomautettu. Olenkin huolissani niistä henkilöistä, jotka ovat jääneet nyt kouluttamatta. Osa heistä voi pahimmillaan jäädä ilman koulutusta, sillä kapasiteettimme ei syksyllä välttämättä riitä sellaiseen ponnistukseen, joka tarvittaisiin kaikkien heidän kouluttamiseensa ennen vuodenvaihdetta. Koronan aiheuttamien viiveiden takia lainsäädäntöä ollaankin juuri muuttamassa, ja sen myötä Traficom on saamassa valtuudet myöntää lisäpätevyyksien voimassaoloon lisäaikaa, kuitenkin tällä erää vain ensi kesään asti.
Hyyryläinen kävi eduskunnassa etälausumassa Meriturvan kannan, jonka mukaan jatkoaikaa tulisi jatkaa ainakin ensi vuoden, eli vuoden 2022 puoleen väliin saakka. Se mahdollistaisi koulutuspaineen purkamisen vielä vuodenvaihteen jälkeenkin.

Kansainväliset asiakkaat eivät ole päässeet koulutukseen

Suomalaisten merenkulkijakoulutettavien lisäksi myös ulkomaiset koulutettavat jäivät tulematta Suomeen maahantulorajoituksista johtuen. Meriturvassa käy vuosittain runsaasti ulkomaisia koulutettavia, lähinnä pelastushelikopteritoimijoita, viranomaisia ja ambulanssiyrityksiä.
– Meillä oli neuvottelut käynnissä englantilaisen Bristow Helicopters Companyn kanssa, joka on noin 1000 helikopterin operaattori. Heiltä ehti tulla meille yksi ryhmä Norjasta Suomeen kouluttautumaan, mutta isomman englantilaisen ryhmän tuloa on jouduttu siirtämään koronan takia eteenpäin.
– Meille oli tulossa syksyllä myös isoja meripelastushelikopteriryhmiä Ruotsista, liittyen monivuotiseen sopimukseemme, mutta jouduimme perumaan koulutukset. Uskon, että saamme heidät takaisin, kun tilanne helpottuu.
Meriturva kerää bruttomenoistaan 25 prosenttia maksullisella palvelutoiminnalla, eli kurssimaksuista. Osittain sen, vilkkaan syksyn sekä toiminnan sopeuttamisen ansiosta koulutuskeskuksen viime vuoden budjetti pysyi koronatauosta huolimatta tasapainossa.
– Vilkkain vuosi toiminnallisesti oli 2016, jolloin meillä kävi koulutuksessa yli 7000 henkilöä, kun normaalivuotena heitä on noin 4000 henkilöä. Korona aiheutti sen, että viime vuonna meiltä hävisi 1000 koulutettavaa, mutta tämä vuosi alkoi reippaasti ja uskon, että pääsemme tämän vuoden aikana 4000-5000 koulutettavaan, tämän kevään kolmen viikon lockdownista huolimatta, Hyyryläinen arvioi.
– Korona on aiheuttanut hyvinkin paljon muutoksia toiminnalle, olemme korostaneet turvallisuutta, pidämme koulutuksessa olevat ryhmät erillään toisistaan ja huolehdimme hygieniasta, turvaväleistä ja käytämme maskeja.

Marraskuussa avattiin Upinniemen uusi harjoituskenttä

Koronasta huolimatta Meriturvassa on pystytty kehittämään toimintaa. Esimerkiksi Upinniemen harjoituskentän peruskorjaus valmistui viime vuoden marraskuussa.
– Peruskorjaus on ollut suunnitelmissa jo pitkään, mutta sitä on jouduttu aina siirtämään eteenpäin. Nyt se saatiin vihdoin tehtyä ja lopputulos on onnistunut, Hyyryläinen sanoo.
Palokoulutukseen käytettävä kenttä uusittiin kokonaan ja sen peruskorjaukseen käytettiin Hyyryläisen mukaan paljon aikaa, energiaa ja rahaa.
– Kentällä voi toteuttaa erilaisia kaasukäyttöisiä simulaatioita, siellä on esimerkiksi kaasuvuotosimu ja pari sähköautoa, joiden sammuttaminen on tulevaisuuden haaste.
Vanhalla, vuodelta 1976 olevalla harjoituskentällä on poltettu yli 40 vuotta orgaanista ainetta ja vähitellen palokoulutuksessa on siirrytty käyttämään kaasua.
– Ympäristön ja työturvallisuuden kannalta orgaanisen aineen polttamiseen liittyy aina riskejä ja altistumisia. Alkuperäisessä palosimulaattorissa poltettiin öljyä suuren rakennelman sisällä ja siellä syntyi oikeasti myrkyllisiä kaasuja. Koulutettavat kulkivat radan läpi ja sammuttivat palavan nesteen. Nyt me saamme kaasun avulla aikaan puhtaan polttoprosessin, mutta savua saadaan silti tarpeeksi, sekä tietysti riittävän isot liekit ja kuumuutta, Hyyryläinen kuvailee.
Tuli ja savu ovat tärkeitä elementtejä koulutuksen onnistumisessa.
– Tässä harjoituksessa tärkeintä ei ole vain tekeminen, vaan myös aidon palotilanteen tuoma tunne. Oppi menee parhaiten perille pedagogisesti, kun mukana ovat sekä tunteet että järki. Koulutettavalle saattaa syntyä pieni pelon tunne ja stressi siitä osaako hän hoitaa tämän tehtävän.
– Meidän pedagoginen ideamme on sekä Upinniemessä että Lohjalla luoda simuloimalla realistinen ja turvallinen harjoitteluympäristö, mutta kuitenkin niin, että koulutettava kokee oikeat ja aidot tunteet ja stressin. Hänen harjoitukseensa liittyy oikeita elementtejä, vettä, palavaa materiaalia, kuumuutta ja liekkejä. Ja kun hän saa tilanteen hoidettua mahdollisimman aitona, myös oppi menee parhaiten perille. Näitä asioita ei voi oppia etänä, tietokoneen ääressä.

Teksti Kari Martiala
Kuvat Meriturva

Jaa artikkeli
Freja