Aalto varustamon MS Bothnia Korintin kanavalla

Turkulaisen Aalto Shippingin kuivalastialus MS Bothnia purjehti tammikuun kolmantena päivänä Korintin kanavan läpi Kreikassa. Laiva siirtyi painolastissa Kreikan Thisvistä Bulgarian Burgasiin.

MS Bothnia Korintin kanavassa. Kuva Oskari Kakko

Aalto hankki Bothnian alkuvuodesta 2018 ja laiva on sen jälkeen toiminut lähinnä Välimeren ja Mustanmeren alueella.

Bothnian pituus on 120 m, leveys 15,3 m ja kantavuus 7795 tonnia. Kuten Aallon muutkin kaksi alusta Bothnia toimii Suomen lipun alla. Laivan päällikkönä oli kyseisen matkan aikana Oskari Kakko. Reitti kanavan läpi säästi matka-aikaa noin vuorokauden. Nopeus kanavassa oli noin 5 solmua.

Suomalaisen rahtilaivan kulku Korintin kanavan läpi on varmasti harvinaisuus. Kanava salli vain suhteellisen pienet laivat, leveys 21,4 m ja sitä käyttävätkin nykyään pääasiassa pienet matkustaja-alukset ja huvialukset. Kristina Cruisesin aluksia lienee kulkenut kanavan läpi samoin kuin aikoinaan pari Bore Star – luokan lauttaa, jotka oli muutettu risteilyaluksiksi sen jälkeen kun poistuivat Itämereltä yli 30 vuotta sitten.

Vilkaisu karttaan kertoo, että ajatus kanavasta Korintin kannaksen yli, joka kannas erottaa Peloponnesoksen niemimaan Kreikan mantereesta melko lähellä Ateenaa, on ollut varsin houkuttava jo parin vuosituhannen ajan. Kanava yhdistää Joonianmeren lännessä (Adrianmeren eteläpuolella) ja Aegeianmeren idässä. Jo 100 – luvulta ajanlaskumme alkamisen jälkeen on tietoja ajatuksista kanavan rakentamiseksi. Kanava toteutui kuitenkin vasta 1800 – luvun lopulla. Päätökset kanavan rakentamisesta tehtiin 1881 ja se valmistui käyttöön 1893. Kanavan pituus on 6,35 km, leveys 21,4 m (tiedot jonkin verran vaihtelevat eri lähteistä), veden syväys n. 7,3 m ja siltojen alituskorkeus n. 45 m. Äärimmäisessä tapauksessa kanava säästää jopa 700 km:n matkan.

Nykyään kanavan läpi kulkee vuodessa noin 11.000 alusta. Kanavan rakentaminen 1800 –luvun lopulla on ollut melkoinen lapionintiurakka, kun otetaan huomioon, että korkeimmat kohdat ympäröivässä maastossa ovat reilusti yli 40 m merenpinnasta. Kanavassa ei ole sulkuja vaan se on koko pituudeltaan merenpinnan tasossa. Kanavaa ympäröi kalkkikiviaines, joka pehmeytensä vuoksi on aiheuttanut vuosien mittaan paljon maanvyöryjä ja nämä ovat haitanneet kanavan toimintaa.

Korintin kanavan taloudellinen merkitys merirahtiliikenteessä on huvennut vuosien mittaan pääosin siksi, että rahtilaivojen koko on suurentunut ulos kanavan mitoista ja tavaravirrat levinneet avarammille vesille.

Teksti Eero Mäkinen

Kuva Oskari Kakko

Jaa artikkeli
Stena Banneri