– Yhä luotettavammat automaatiojärjestelmät pienentävät alusten miehistöjä. Samalla automaatio lyhentää pitkiä meriaikoja ja sen myötä kohentaa elämisen laatua. Automaatio avaa uusia töitä myös naisille, pohtii ECSA:n (European Community Shipowners’ Association) pääsihteeri Martin Dorsman.
Vuosien aikana pienentyneet ja yhä vain supistuvat miehistöt tuovat mukanaan myös ihan uusia sosiaalisia haasteita.
– Voiko valtamerialusta operoida vain kahden hengen miehistöllä? Ja miten he saavat ajan kulumaan näissä oloissa? Pärjääkö autonominen alus omillaan ja missä vaiheessa ihmisen pitää puuttua peliin? Entä miten näiden henkilöiden koulutus on järjestettävä, Dorsman pohtii automaation mukanaan tuomia kysymyksiä, joihin kellään ei vielä vastauksia ole.
Kokeneet merenkulkijat ovat unionin voimavara
Dorsman korostaa uudenlaisten meritöiden aiheuttamia sosiaalisia muutoksia. Hän muistuttaa siitä, että eurooppalaiset merenkulkijat palvelevat aluksilla keskimäärin seitsemän vuotta ennen siirtymistään maapuolen töihin.
”Täkäläisillä merenkulkijoilla on valtava määrä kokemusta ja siksi he ovat arvokkaita koko meriklusterille, maissa tai merellä. Meillä ei ole yksikertaisesti varaa hukata tällaista voimavaraa. Kyse on koko Euroopan tulevaisuudesta, ja näiden ongelmien ratkaisuihin tarvitaan myös poliitikkojen ja virkamiesten, kuten europarlamentin ja EU-komission osallistumista.
Vaikka Dorsman painottaa tulevaisuuden haasteita, hän uskoo pitkän kokemuksensa ansiosta myös siihen, että kiperiinkin kysymyksiin löydetään vastauksia. Hän aloitti ECSA:n pääsihteerinä vuonna 2017 toimittuaan sitä ennen kuusi vuotta Alankomaiden kuninkaallisen varustamoyhdistyksen (KVNR) toimitusjohtajana.
Kansantaloustieteen tohtoriksi väitelleellä Dorsmanilla on vyön alla yli 20 vuoden virkaura, jonka aikana hän on toiminut myös Hollannin hallituksen taloudellisena neuvonantajana. Hänellä on siis vankka kokemus molemmilta puolilta merenkulun ja julkisen hallinnon neuvottelupöytää.

Lohikäärmemaa on Euroopan ykkösuhka
Helsingissä Slushin yhteydessä järjestetyssä Breaking Waves 2018 -tapahtumassa esiintynyt Dorsman korostaa erityisesti Kiinan nousua merenkulun suurvallaksi ja sen mukanaan tuomia uhkia koko Euroopalle ja eritoten täkäläiselle merenkululle.
– Kiinan valtionjohdolla on erittäin selkeä geopoliittinen esityslista ja kiinalaisilla riittää kärsivällisyyttä vaikka sadaksi vuodeksi tämän agendan toteuttamiseen. Juuri tässä pitkäjänteisyydessä piileekin suurin ero kiinalaisten ja eurooppalaisten välillä. Eurooppa on liian kauan suhtautunut naaivisti ja hyväuskoisesti kiinalaisten tarkoitusperiin. Olisi pitänyt alkaa nopeammin suojata täkäläisiä strategisia yrityksiä, jotka nykyään putoavat kiinalaisten haltuun.
Martin Dorman sanoa paukauttaa suoraan sen, että hän pitää monestakin syystä Kiinaa eurooppalaisen meriklusterin suurimpana tulevaisuuden uhkana.
– Kaikki alkaa Kiinan tehtaista ja tuotannontekijöistä. Heillä riittää aluksia ja telakoita, samoin raaka-aineita ja mineraaleja, joita he hankkivat vielä koko ajan lisää Afrikasta ja muualta kehittyvistä maista. Kiina haluaa nousta geopoliittiseksi mahdiksi ja merenkulun suurvallaksi, Dorsman luettelee.
– Tämä on uhka Euroopalle ja meidän meriklusterillemme. Meidän on löydettävä ratkaisut näihin ongelmiin. Jos tarve vaatii, Euroopan pitää vastata kaikin tavoin Kiinan haasteisiin. Ja tällä pelikentällä yritykset tarvitsevat julkisen sektorin eli Euroopan poliitikkojen ja lainlaatijoiden apua, Dorsman summaa vastatoimia kiinalaisten kilpailuun.
Meriklusterilla myös ylpeyden aihetta
Helsingin Breaking Waves -tapahtumassa nousi puheenaiheeksi myös ilmaston lämpeneminen ja se, miten merenkulku kykenee pienentämään hiilijalanjälkeen.
Dorsmanin mielestä monilla eurooppalaisilla merialan toimijoilla riittää ympäristöasioissa reippaasti parantamisen varaa – siitäkin huolimatta, että kaikki vakuuttavat herttaisen yksimielisinä vaikkapa päästöjen vähentämisen tärkeyttä.
– Merialan kaikkien osapuolten pitää ensinnäkin keskustella enemmän vaikkapa siitä, mitä ympäristöasiat maksavat yrityksille ja eri EU-jäsenmaille. Ympäristön hoito vaikuttaa myös työllisyyteen ja energia-alalle eli isommassa kuvassa kokonaisiin kansantalouksiin eri maissa.
– Toisaalta euroopalaisella meriklusterilla on myös syytä olla ylpeä täällä aloitetuista ilmastotoimista ja ympäristönsuojelun ohjelmista, ihan koko maailman mittakaavassa, Dorman muistuttaa.
Teksti Michael Hunt
Käännös Markku Pervilä
Kuvat Antero Aaltonen