Hurtigrutenilla on laivastossaan 17 matkustaja-autolauttaa ja risteilyalusta. Postilaivoilla aloittanut varustamo kuljettaa nykyään paljon risteilyvieraita pitkin Norjan rannikkovesiä aina arktisille merialueille saakka ja eteläisellä pallonpuoliskolla antarktisille vesille.
Varustamo on jo asentanut kuuteen vanhimpaan alukseensa yhdistetyt polttoainejärjestelmät, jotka toimivat sekä nestemäisellä maakaasulla (LNG), akuilla että nesteytetyllä biokaasulla (LBG). Viime mainittua saadaan muun muassa mädästä kalasta.
Hurtigrutenin toimitusjohtaja Daniel Skjeldam kertoo Reutersille, että mätää kalaa Norjassa riittää runsaasti kaasupolttoaineen raaka-aineeksi.
– Kalateollisuuden lisäksi LBG:n raaka-ainetta saadaan maa- ja metsätaloudesta. Pointti on se, että tämä raaka-aine jäisi muuten kokonaan käyttämättä. Meidän tavoitteemme on puhdistaa ilmaa ja vähentää päästöjä, Skjeldam selostaa.
Tavoitteena hiilineutraali liikenne
Posti- ja matkustajaliikenteen ohella Hurtigruten on yksi maailman suurimmista seikkailuristeilyjen eli ekspeditioiden järjestäjistä. Norjalaisvarustamon alukset tekevät seikkailumatkoja Huippuvuorilta Grönlantiin ja Etelämantereen merille asti.
Näitä ekspeditioita varten Hurtigruten on tilannut kolme sähkökäyttöistä uudisrakennusta, joissa perinteinen dieselmoottori on alennettu varavoimanlähteen asemaan. Uusista sähkölaivoista kaksi on jo rakenteilla ja kumpikin maksaa yli 150 miljoonaa euroa. Kolmannesta varustamo on allekirjoittanut esisopimuksen telakan kanssa.
Muiden varustamoiden tavoin myös Hurtigrutenilla tiedetään hyvin merenkulkujärjestö IMO:n vuoden 2020 alussa voimaan tulevat polttoaine- ja päästörajoitukset.
– Vuoteen 2050 mennessä tavoitteenamme on toimia hiilineutraalisti. Miehistömme kaikilla merillä ovat nähneet, miten mannerjäätiköt sulavat ja miten merenrannat peittyvät muovijätteisiin. Vaikka ympäristön saastuminen ei ole edes alkanaut napameriltä, saasteiden vaikutukset ovat juuri niillä kaikkein selvimmin nähtävissä, Skjeldam sanoo.
