LVM on julkaisi eilen kattavan 200-sivuisen markkinatutkimuksen. Raportissa arvioidaan Suomen merenkulun markkinoiden tämänhetkistä tilannetta ja arvioi toimialan kehitystä lyhyellä (1-2v), keskipitkällä (5-10v) ja pitkällä aikavälillä (10+ v) myös suhteessa ulkomaankaupan ja maassa toimivien yritysten toimintaan.
”Analyysi on laadittu ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, minkä vuoksi osa selvityksessä esitetyistä tulevaisuudenkuvista ja analyyseistä voivat olla jo merkittävästi muuttuneita tässä uudessa tilanteessa,” raportin tiivistelmässä todetaan.
Suomen elinkeinoelämälle merenkulun markkinat ovat toistaiseksi pystyneet tarjoamaan toimivia ja kustannustehokkaita kuljetuspalveluita.
”Talvimerenkulun vaatimukset rajaavat markkinoilla toimivien varustamoiden ja alusten määrää, mutta palveluita on ainakin toistaiseksi ollut saatavilla markkinoilta melko hyvin. Muutoksia
eri alustyyppien kannattavuuteen ja keskinäiseen kilpailuasetelmaan on kuitenkin odotettavissa toimintaympäristön muuttuessa.”
Korona on vaikeuttanut erityisesti kontti- ja matkustaja-autolauttaliikennettä; jälkimmäistä on tuettu myös julkisin varoin. Muilla lastimarkkinoilla varustamoiden tilanne on jopa parantunut.
”Suomen rekisterin kilpailukyky autolautta- ja ro-pax-liikenteessä on hyvä, mutta irtolasti-kuljetuksissa se voi heikentyä sääntely- ja kilpailupaineen ohjatessa varustamoita kustannustehokkaampiin ratkaisuihin.”
Myös osaavan henkilöstön saatavuus on haaste: alan houkuttelevuuden lisääminen sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen on tärkeää.
Merenkulun huoltovarmuus oli vuoden 2021 lopulla hyvä. Huoltovarmuuden kannalta aluksen lippuvaltio on useimmiten omistussuhdetta olennaisempi tekijä. Kansainvälisessä aseellisessa konfliktissa Suomen lippu voi kuitenkin muuttua edusta haitaksi.
”Huoltovarmuuden kannalta lippuvaltio on useimmiten omistussuhdetta olennaisempi tekijä, sillä se mahdollistaa viranomaisille omistusta laajemmat toimivaltuudet alukseen.”
Ympäristösääntely vaikuttaa erityisesti Suomeen
Merenkulun tulevat käyttövoimaratkaisut sekä kasvihuonekaasujen vähentämisen sääntelyn laajuus, sisältö ja toteutustavat ovat pääosin auki, joka rahoituksen saatavuuden kanssa vaikeuttaa alan investointipäätöksiä. Suomen vaikutus IMOn ja EUn sääntelyyn on rajallinen.
Raportin mukaan sekä lyhyellä että keskipitkällä aikavälillä KHK-päästöihin ja merenkulun käyttövoimien sääntely tulee nostamaan merenkulun kustannuksia ja rahtihintoja.
”Jäävahvistetuilla ro-ro-, ro-pax- ja matkustaja-aluksilla kulkevan ulkomaankaupan osuus on maailman suurin Suomessa. Näiden polttoaineenkulutus lastiyksikköä kohti on muita alustyyppejä huomattavasti korkeampi, joten alan ympäristösääntely vaikuttaa voimakkaasti näiden alusten kustannuksiin.”
Suomen tavarakauppamme volyymistä yli 80 prosenttia käyttää merikuljetuksia. Tästä pääosa on EU:n sisäistä lähimerenkulkua, johon EU:n sääntely kohdistuu täysimääräisesti.
”Näistä syistä alan ympäristösääntely vaikuttaa Suomeen kilpailijamaita enemmän.”
Alan pitkä investointisykli edellyttäisi riittävää varmuutta tulevaista kehityksestä. Raportin mukaan myös rahoituksen saatavuuteen liittyvät ongelmat vaikeuttavat alan investointipäätöksiä. Kansainvälisen päästösääntelyn toimeenpano, soveltaminen ja valvonta ovat kansallisten viranomaisten tehtäviä.
”Pääosin kansallisessa päätäntävallassa ovat esimerkiksi kotimaan verotukseen (mm. tonnistoveroratkaisu, väylämaksut) ja alan tukitoimet (ml. miehistökustannus- ja TKItuet) EU:n määrittämien rajausten puitteissa. Myös alusrekisterin ja miehityksen tarkempi sääntely ja valvonta on kansallista kansainvälisen sääntelyn puitteissa.”
Merenkulun markkinaselvitys 2021
Solakivi, Tomi; Ojala, Lauri; Holm, Pasi; Tyynilä, Juho; Paimander, Aleksi; Kilpi, Vesa (2022-05-02)
Vaula Aunola
