– Kuitenkin vain harvoin maailmassa tapahtuu niin, että kaikki asiat säilyisivät ennallaan, jotakin sopeutumista tapahtuu aina, mutta muutos on aina myös mahdollisuus, Koskinen uskoo.
Koronaepidemia on vaikuttanut todella dramaattisesti matkustajaliikenteeseen – miltä kehitys näyttää rahdin osalta?
– Matkustajaliikennettä lukuun ottamatta varustamoissa on menty parempaa kohti vuodenvaihteen lähestyessä. Kaikilla suomalaisilla laivoilla on nyt paremmin töitä rahtiliikenteessä. Kesä oli meille vielä huono, kun teollisuus seisoi, mutta toipuminen on ollut nopeaa ja olemme olleet jopa yllättyneitä siitä, minkälainen kehitys on ollut viimeisten viikkojen aikana, Koskinen sanoo.
Tämä vuosi on ollut hänen mukaansa valtavan haastava koko elinkeinolle, on jouduttu sopeutumaan tavalla, jota kukaan ei olisi edellisenä vuonna aavistellut tulevan välttämättömäksi. Se aiheuttaa kaikenlaista tuskaa yhtiöissä.
– Kaikkihan ovat tehneet parhaansa ja pyrkineet mahdollisuuksien mukaan pitämään kiinni osaavasta henkilöstöstään, yhtälö ei ole todellakaan ollut helppo.
– Suomen Varustamojen jäsenkunnassa meillä on hyvin erilaisia liiketoimintamalleja, mutta silti meidän pitää aina löytää yhteinen sävel ja konsensus siitä, että kaikkien asiat tulevat huomioiduksi. Se ei todellakaan ole ollut helppoa, kun ansaintamallit ovat niin kovin erilaisia. Merenkulku, laivaliikenne nähdään usein tämän matkustaja-autolauttaliikenteen kautta eikä alan ulkopuolella kovinkaan moni ymmärrä, miten erilaisista lähteistä ja miten erilaisilla malleilla yhtiöiden tulo voi muodostua.
– Rahtiliikenne on tavalliselle suomalaiselle melko vierasta siihen nähden, että se on läsnä meidän jokapäiväisessä elämässämme kaiken sen kautta mitä me tarvitsemme ja hankimme. Tämä koskee kuitenkin koko logistiikkaa, silloin kun kaikki toimii, kukaan ei huomaa miten hienosti itse asiassa kaikki toimii. Vasta tällaisissa tilanteissa, kun kaikki ei toimikaan niin kuin ennen, havahdutaan huomaamaan, että voiko tämä lakata toimimasta.
Olet varustamojen globaalin kattojärjestön ICS:n (International Chamber of Shipping) hallituksen jäsen. Mitkä asiat kansainvälisessä yhteistyössä on tällä hetkellä pöydällä?
– Koko sen ajan, jonka olen ollut varapuheenjohtajana Suomen Varustamot ry:ssä, ympäristöasiat ovat olleet ICS:ssä jatkuvasti esillä. Siellä jo pitkään valmisteltiin näitä ehdotuksia, joita elinkeino vei sitten IMO:n käsiteltäviksi tämän syksyiseen kokoukseen. Siellä oli esillä myös ns. ilmastonkehitysrahaston perustaminen ja polttoainemaksun kerääminen kaikilta merenkululta.
– ICS:n tavoitteena on ollut saada aikaan globaali sääntely, mikäli se suinkin on mahdollista, koska elinkeino on niin kansainvälinen ja rajojen yli kuljetaan jatkuvasti. Sen takia mekin olemme täällä Suomessa hieman huolissamme siitä, että meille on kuitenkin tulossa Euroopan unionissa alueellista sääntelyä.
– Kansainvälisellä tasolla puhutaan paljon myös sellaisista ongelmista, joita ei näy Itämeren liikenteessä, eli muutamilla alueilla maailmassa merirosvous on edelleen paha ongelma ja alusten miehistöihin kohdistuu erilaisia väärinkäytöksiä tai hyökkäyksiä. Kyllä me toimialana olemme edelleen huolissamme siitä, että kaikki asiat eivät ole maailmassa järjestyksessä.
EU on ottanut suurempaa roolia ympäristösääntelyssä – mitä mieltä varustamot ovat tästä?
Varustamot ovat ehdottomasti päästövähennysten kannalla ja näemme, että se on osa tätä vastuullista tulevaisuutta, jossa merenkulkuelinkeino haluaa olla mukana. Toisaalta olemme aina sanoneet, että kaiken tällaisen säätelyn tulisi olla mahdollisimman kattavaa aina globaalille tasolle asti. Kaikissa alueellisissa säännöissä, ovatpa ne sitten olleet, vaikka rikkiasioiden tiukempaa sääntelyä Pohjois-Euroopassa tai se, että Yhdysvallat otti painolastilaitteisiin erilaisen kannan kuin koko muu maailma, tällaisessa liiketoiminnassa, jossa investointisykli ja alusten pitoajat ovat pitkiä, sääntöjen pitäisi olla globaaleja. Vaikka ne olisivat tiukempiakin.
Miten Suomen Varustamoissa koetaan EU:n päästökauppa? Onko talvimerenkulku iso haaste päästökaupassa?
– Suomi on periferinen maa ja meidän asiakasteollisuutemme kuljetusmatkat maailmalle ovat pidemmät kuin kilpailijamaissa. Toivotaan, että tähän löydetään mekanismeja, joissa tätä Suomen asema voidaan huomioida. Talvimerenkulun lisäkustannusten huomioimisella on erittäin suuri merkitys.
Keskeinen ongelma niin IMO:n sääntelyssä kuin EU:n mahdollisessa päästökaupassa on se, että on olemassa isoja periaatteellisia ratkaisuja, jotka tullaan tekemään, mutta meillä ei ole riittävää käsitystä mitä yksityiskohdat tulevien sääntelyjen sisällä tulevat olemaan. Sama koskee IMO:n lyhyen tähtäimen päästövähennyskampanjoita olemassa olevaan tonnistoon.
– Suomi on niitä harvoja maita, joissa iso osa satamista jäätyy joka talvi. Varsinkin Pohjanlahden ja Perämeren liikenteessä jäätyminen tulee vielä pitkään olemaan joka talvista, vaikka etelämpänä onkin jo aika lämmintä nykyisin. Olen aika varma siitä, että poliitikot ovat jo päättäneet, että EU:iin tulee päästökauppa, joten nyt pitäisi löytää sellaiset ratkaisut, jolla sekä elinkeinon, että ennen kaikkea meidän suomalaisen asiakasteollisuuden kilpailukyky voidaan tästä huolimatta turvata.
– Kilpailu markkinoilla johtaa siihen, että päästökaupan kustannus siirtyy ajan myötä asiakkaitten maksettavaksi, mutta ne varustamot, jotka ovat energiatehokkaita ja toimivat ympäristöystävällisemmin, pystyvät parantamaan omaa kilpailukykyään. Uskon, että tämä on koko suomalaisen varustamoelinkeinon etu.
– Ympäristöasioiden merkitys on asiakkaiden keskuudessa nopeasti nousussa, mutta kysymys on siinä, ovatko he valmiita maksamaan siitä. Luulen, että sekin alkaa hiljalleen muuttua, mutta se millä tavalla maksetaan, on toinen kysymys. Kenties pidempinä sopimuksina ja sitoumuksina puolin ja toisin. Mutta kyllä rahdissa hinta näyttelee merkittävää roolia, siitä ei päästä mihinkään.
– Suomalaiset ovat tällä alalla hyvin vastuullisia, alkaen henkilöstöstä huolehtimisesta, ja me tietysti toivoisimme, että asiakkaatkin huomioisivat tämän. Kilpailu on kuitenkin tässäkin täysin kansainvälistä ja asiakkaatkin ovat erilaisia. Meillä on asiakkaita, jotka katsovat tarkasti vastuullisuuta ja ympäristöystävällisyyttä, mutta joissakin toisissa maissa se ei ole vielä kovinkaan kiinnostava asia.
Miten näet suomalaisen merenkulun kilpailukyvyn tällä hetkellä? Entä miltä sen tulevaisuus näyttää?
– Meidän tavoitteemme on, että suomalaisen varustamoelinkeinon kilpailukykyä tulee vahvistaa. Siihen on erilaisia keinovalikoimia ja tavoitteita. Olemme jo päättäneet käynnistää työn, jossa tarkennetaan Varustamot ry:n strategiaa myös näiden keskeisten kysymysten osalta. Valmistelu on käynnissä Tiinan Tuurnalan johdolla ja uusi hallitus tulee keväällä käsittelemään näitä asioita ja viemään niitä eteenpäin.
– Meidän pitää miettiä myös yhdessä alan työntekijäjärjestöjen kanssa, miten me voimme varmistaa sen, että meillä voi olla jatkossakin suomalaista merenkulkua. Meillä pitää olla aluksilla sitä kaikkein parasta suomalaista osaamista, jonka ympärille kaikki muu rakennetaan. Tämä on meidän kaikkien elinkeinon piirissä toimivien yhteinen asia.
Teksti Kari Martiala
