Pohjoisnavan retki on osa norjalaisen tutkimuslaitos Nansen Centerin rahoittamaa arktista CAATEX (Coordinated Arctic Acoustic Thermometry Experiment) -tutkimushanketta.
Norjan rannikkovartioston (Kystvakten) komentaja Ottar Haugen sanoo aluksen päässeen pohjoisnavalle nopeammin kuin alun perin oli arvioitu.
– Kyseessä on Norjalle tärkeä virtanpylväs ja selkeä merkki siitä, että meidän laivastossamme on alus, jonka rahkeet riittävät purjehduksiin aina pohjoisnavalle saakka, Haugen totesi.
Ympäristöystävällistä jäänmurtokykyä
ABB Azipod on sähköinen propulsio- eli ruoripotkurilaite, joka pyörii 360 astetta akselinsa ympäri ja helpottaa alusten navigointia jäissä ja muissa vaikeissa merioloissa. Azipod on osoittanut kykenevänsä murtamaan 2,1 metriä paksua kiintojäätä. Sen lisäksi ruoripotkurilaitteilla varustetut alukset säästävät jopa viidenneksen polttoainetta verrattuna perinteisillä potkuriakseleilla varustettuihin laivakoneisiin, ABB Marine kertoo tiedotteessaan.
KV Svalbardin elokuinen retki pohjoisnavalle ei ole suinkaan ensi kerta, kun Azipodit ovat näyttäneet kyntensä Pohjoisen jäämeren vaativissa oloissa. Vuonna 2017 venäläisen SCF:n eli Sovcomflotin LNG-tankkeri Christophe de Margerie avasi Azipodien vauhdittamana Koillisväylän ensi kerran ilman murtaja-apua. Sittemmin SCF on tilannut m/t Christophe de Margerielle 14 sisarlaivaa, joista osa on jo valmistunut.
Vuodesta 1990 lähtien ABB Azipodeja on asennettu yli 90 jäänmurtajaan tai jäävahvistettuun kauppalaivaan. Yksittäisten propulsiolaitteiden tehot vaihtelevat 1-22 megawatin välillä.