Tanskalaisen Maersk Linen upouusi 1A-jääluokan konttialus m/s Venta Maersk aloittaa näinä päivinä neitsytmatkansa Vladivostokista Koillisväylän kautta Eurooppaan. Määräsatamaansa Pietariin alus saapuu syyskuun lopussa. Koillisväylälle Venta Maersk tuskin jää, vaan aluksen ja sen kuuden sisarlaivan kohdealue on Itämeren feeder-liikenteessä.
Maersk on ollut erittäin vaitelias Koillisväylän koepurjehduksestaan, jota asiantuntijat pitävätkin lähinnä varustamon lipun heilutuksena arktisilla vesillä siltä varalta, että joku kilpailijoista onnistuu löytämään Koillisväylältä kaupallisesti kannattavia liikennereittejä ja -virtoja.
Maailman suurimman konttivarustamon m/s Venta Maersk on valtameriliikenteessä pienehkö, 3 600 teun keskikokoinen konttilaiva. Kiinalaisen Zhoushanin telakan rakentama alus on 200 metriä pitkä ja 35,2 metriä leveä ja se kykenee etenemään ilman murtaja-apua metrin paksuisessa kiintojäässä.
Maersk Line on tilannut Kiinasta kaikkiaan kuusi muuta, m/s Venta Maerskin kanssa samanlaista, uuden sukupolven jäävahvistettua konttialusta. Varustamo aikoo siirtää uuden aluskatraansa Itämeren liikenteeseen, joten se ei suinkaan jätä näitä laivoja Koillisväylälle, nettisaitti High North News kirjoittaa.
Varustamopomojen katseet arktisilla merialueilla
Beringin salmesta Barentsin merelle ulottuva Koillisväylä on nykyään kaikkien kansainvälisten varustamoiden tähtäimessä, koska arktinen reitti tarjoaa lyhyemmät kuljetusmatkat kuin Euroopan ja Aasian välinen perinteinen, Suezin kanavan kautta kulkeva liikenneväylä.
Financial Timesille antamassaan tiedotteessa Maersk muotoilee ympäripyöreästi, että m/s Venta Maerskin ensi purjehdus Koillisväylällä antaa varustamolle mahdollisuuden kerätä tietoa ja kokemuksia pohjoisesta liikenteestä.
– Emme pidä Koillisväylää kaupallisesti merkittävänä vaihtoehtona nykyiselle reittiverkostollemme, joka perustuu asiakkaiden kokemuksiin ja tarpeisiin sekä suuriin väestökeskittymiin, Maersk Line kertoo tiedotteessaan.
Niinpä tanskalaisyhtiö ei ole halunnut sekoittaa asiakkaitaan odottamaan liikoja Koillisväylän liikenteeltä. M/s Venta Maerskin lastina on lähinnä pakastekalaa ja muita jäädytettyjä tuotteita Venäjän kaukoidästä pietarilaisten kauppiaiden ja kuluttajien tarpeisiin.
Arktisella liikenteellä riittää myös epäilijöitä
Koillisväylää on jo pitkään toitotettu Suezin kalliiden kanavamaksujen korvaajana erityisesti nykyoloissa, joissa ilmaston lämpeneminen sulattaa pohjoisten merien kiintojäitä. Tänä kesänä Venäjän Arktikan ilmasto-olot ovatkin olleet ennätyksellisen helteiset; eräillä napapiirin pohjoispuolisillakin alueilla lämpömittarin elohopea on kivunnut 30 Celsius-asteen paremmalle puolelle.
Jotta totuus ei unohdu, on Koillisväylä liikennöitävissä vain osan vuotta ja kesälläkin alueella tarvitaan modernia jäävahvistettua tonnistoa. Venäjän Arktikalla kauppa-alukset ovat useimmiten ydinkäyttöisten murtajien avun varassa. Sitä paitsi Koillisväylän alukset pysyvät vielä kauan pienempinä kuin Suezin kanavan läpi pääsevät suuremmat rahtilaivat.
Eräs Maerskin entinen toimitusjohtaja sanoi jo viisi vuotta sitten, että arktisten merireittien avautumisessa kaupalliseen liikenteeseen kuluu ainakin pari vuosikymmentä, sulivat kiintojäät tai eivät. Samaa sanoo oslolaisen Fridtjof Nansen Instituten tutkijana toimiva Arild Moe, FT muistuttaa.
Moen lailla Koillisväylän epäilijöihin lukeutuu kanadalaisen Brittiläisen Kolumbian yliopiston professori Michael Byers ja kalottialueiden asiantuntija. Hänen mielestään m/s Venta Maerskin matka ei missään nimessä ole mikään kansainvälisen konttiliikenteen jättiloikka, onpahan vain askel oikeaan suuntaan.
Putinin ryhmä markkinoi ”jäistä silkkitietä”
Venäjän nykyinen, presidentti Vladimir Putinin johtama hallitus on jo pitkään mainostanut Koillisväylää uutena, ”jään peittämänä silkkitienä.” Puheiden katteeksi maan suurin yksityinen kaasuyhtiö Novatek lähetti heinäkuussa ensimmäisen LNG-lastin matkaan Jamalin niemimaalta Kiinaan. Novatekin pääjohtaja Leonid Mikkelson hehkutti LNG-tankkerin neitsytpurjehdusta ”historialliseksi päänavaukseksi Venäjän Arktikan rahtiliikenteessä.”
Novatekin LNG-kuljetukset ovat saaneet seuraa myös MOL:n eli Mitsui O.S.K. Linesin ja Teekayn kokeiluista arktisilla merialueilla.
Puheet jäisestä sillkitiestä ovat houkutelleet myös Maerskin kovaksi kilpailjaksi kohonnutta kiinalaisvarustamo Coscoa (China Ocean Shipping Company). Kesällä 2017 Cosco lähetti kaikkiaan tusinan verran erilaisia rahtilaivoja Koillisväylälle. Kiinalaiset ovat kuljettaneet Jäämerellä myös tuuliturbiineiden osien kaltaisia raskaita teollisuuskomponentteja, ja tämä on varmasti lisännyt tanskalaistenkin kiinnostusta villin pohjolan tapahtumiin.
Samaa sanoo kanadalaisen Université Laval Québecin professori Frederic Lasserre, jonka mukaan Maersk ”varmasti seuraa Coscon ja MOL:n kokeiluja pohjoisilla merillä erittäin tarkasti eikä jätä mitään sattuman varaan.”