Varautuminen muuttuneessa maailmantilanteessa

Huoltovarmuusorganisaation Vesikuljetuspoolin varautumisseminaari järjestettiin Helsingissä 2.11.2022. Seminaarissa korostui vuoden aikana muuttunut maailmantilanne ja sen vaikutukset varautumiselle ja huoltovarmuudelle.

Tilaisuuden panelistit vasemmalta Jukka Savolainen (Hybrid CoE), Petri Laitinen, (Huolinta- ja logistiikkaliitto), Mikki Koskinen (ESL Shipping), Paavo Kojonen (Neste Oyj) ja Björn Blomqvist (Rederi Ab Eckerö). Keskustelua moderoi Tiina Tuurnala (Suomen Varustamot). Kuva: Suomen Varustamot.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne ja myös logistinen toimintaympäristö muuttui vuosiksi eteenpäin. Sodan myötä niin huoltovarmuustyön, kuin merikuljetusten merkitys korostuu entisestään. Onneksemme huoltovarmuusorganisaation varautumistyötä on tehty normaaliolojen vallitessa pitkäjänteisesti jo vuosikymmeniä.

Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen totesi puheenvuorossaan varautumistyön perustuvan pitkälti verkostoihin ja yhteistyöhön. Suomen ainutlaatuinen huoltovarmuusorganisaatio onkin esimerkki yli toimialarajojen tehtävästä tiiviistä yhteistyöstä eri alojen yritysten ja viranomaisten kesken. Känkänen huomautti ulkomaalaisen kiinnostuksen suomalaista huoltovarmuusorganisaatiota kohtaan nousseen viime aikoina, ja toivoi varautumistyön kehittyvän yhä enemmän Euroopan laajuiseksi yhteistyöksi.

Lauri Ojala Turun yliopistolta esitteli Vesikuljetuspoolin tilaamaan ”Suomen merikuljetusten huoltovarmuuskapasiteetti” selvityksen tuloksia. Suomen ulkomaankaupasta yli 80% ollessa merikuljetusten varassa, toimivat markkinat ja merikuljetukset ovat elinehto yhteiskunnan toiminnalle. Huoltovarmuuden kannalta kriittistä on erityisesti Suomen lipun alla seilaavat jäävahvisteiset alukset, mutta tietyissä alussegmenteissä kuten konttialusten osalta, suomalainen tonnisto on riittämätön huoltovarmuuden tarpeisiin. Sekä globaali IMO-sääntely, että EU-tason ympäristösääntely vaikuttavat tulevaisuudessa merenkulun kaikkiin osamarkkinoihin yhä voimakkaammin.

Lauri Ojala. Kuva: Suomen Varustamot.

Erityinen huoli huoltovarmuuden näkökulmasta liittyy siihen, onko tulevaisuudessa riittävästi jäävahvisteista, jäissäkulkukykyistä tonnistoa. Yksi selvityksen löydöksistä oli merityövoiman vähenevä saatavuus, joka tulee lähivuosina eläköitymisten myötä vahvistumaan ja asettamaan haasteita huoltovarmuudelle.

Ukrainan sodalla on implikaatiota Itämerelle

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola alusti maailmanpolitiikan tilanteesta, Ukrainan sodan kehityskulusta sekä sodan vaikutuksista huoltovarmuudelle. Aaltola totesi logistiikkavirtojen olevan ratkaisevia kaikissa tilanteissa, niin ulkomaankaupan mahdollistamisessa kuin sodankäynnissä, kuten Ukrainan sota on osaltaan havainnollistanut.

Mika Aaltola. Kuva: Suomen Varustamot.

Sodan vaikutuksista Itämeren alueella jatkettiin paneelikeskustelussa, johon osallistuivat Mikki Koskinen, ESL Shipping, Björn Blomqvist, Rederi Ab Eckerö, Paavo Kojonen, Neste Oyj, Petri Laitinen, Huolinta- ja logistiikkaliitto ja Jukka Savolainen, Hybrid CoE. Sodan seurauksena asetetut kansainväliset pakotteet ja vastapakotteet, sekä raju polttoaineen hinnannousu vaikuttavat varustamoiden ja huolitsijoiden toimintaan merkittävästi. Lisäksi varustamot ovat keväästä lähtien kuljettaneet Ukrainasta Suomeen saapuneita sotaa pakenevia siviilejä maahan laivoillaan maksutta.

Paneelissa todettiin hybridiuhkien tason nousseen Itämeren alueella. Kaikkien toimijoiden tulisi tänä päivänä olla valmistautuneita erilaisten kyber- ja hybridihyökkäysten varalle. Panelistit arvioivat varautumisen olevan hyvällä tasolla, mutta esittivät huolensa konfliktin jatkumisesta pitkään.

Varautumiseminaaria isännöivät Vesikuljetuspoolin puheenjohtajana toimiva Suomen Varustamoiden toimitusjohtaja Tiina Tuurnala ja Vesikuljetuspoolin poolisihteeri Juha Savisaari.

Teksti: Maj Jäntti, Suomen Varustamot

Jaa artikkeli
freja