Varustamot: Mainettaan parempi merimatka

Viime aikoina mediassa on keskusteltu paljon eri liikennemuotojen ympäristövaikutuksista ja hiilidioksidipäästöistä. Eilen (31.7.2019) Kuluttaja-lehdessä julkaistussa kattavassa artikkelissa tarkasteltiin ansiokkaasti päästöjä monesta näkökulmasta. Valitettavasti otsikko oli harhaanjohtava todetessaan merimatkan olevan mainettaan pahempi ja Ruotsin-risteilyn voivan olla päästöiltään jopa lomalentoa suurempi. Suomen Varustamot ovat tänään ottaneet kantaa aiheeseen julkaisemalla tiedotteen liittyen merenkulun hiilijalanjälkeen.

Varustamojen tiedotteen mukaan Kuluttaja-lehden artikkelissa todetaan aivan oikein, että ympäristöpäästöjen vertaaminen eri liikennemuotojen välillä ei ole yksinkertaista. Päästöjä vertailtaessa, on huomioitava eri laskentatavat. Erityisesti meriliikenteen kohdalla on lisäksi otettava huomioon myös, että matkustaja-autolautat kuljettavat merkittävän osan Suomen ulkomaankaupan tavarakuljetuksista. Lisäksi on muistettava, että yön yli kestävä merimatka sisältää myös majoittumisesta aiheutuvat päästöt.

Otsikointi ja artikkelissa käytetty grafiikka, joka esittää vertailun laiva- ja lentoliikenteen välillä antaa virheellisen kuvan nykytilasta. Laivaliikenteen osalta vertailussa on käytetty mallinnukseen ja arvioihin polttoaineen kulutuksesta perustuvaa Lipasto-laskuria. Lipastossa päästöjen määrän jako matkustajille ja rahdille tehdään pinta-alaan perustuen.

Lentoliikenteen osalta puolestaan vertailussa käytettiin kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) laskuria, joka perustuu lentoliikenteen toteutuneeseen polttoaineen kulutukseen sekä matkustajien ja rahdin painon suhteeseen.

Tehtäessä vertailua eri liikennemuotojen päästöjen välillä, on tärkeää käyttää myös laivaliikenteen osalta lukuja, jotka perustuvat samaan, painoon perustuvaan menetelmään kuin ilmailussa.

Uudet todennetut päästötiedot saatavilla

Heinäkuussa julkaistiin ensimmäisen kerran merenkulun päästömittausjärjestelmän mukaisesti raportoidut ja riippumattomien luokituslaitosten varmentamat tiedot EU-alueen laivaliikenteen päästöistä. Näiden lukujen perusteella voidaan laskea laivamatkustamisen todellinen hiilijalanjälki. Järjestelmään tiedot raportoidaan joko painoon tai pinta-alaan perustuvan jaon mukaan. Tehtäessä vertailua eri liikennemuotojen päästöjen välillä, on tärkeää käyttää lukuja, jotka perustuvat samaan menetelmään.

Mitatut luvut kertovat nykytilan

Kun laivaliikenteen päästöjä lasketaan hyödyntäen toteutuneita ja varmennettuja tietoja ja päästöt jaetaan matkustajille ja rahdille painon mukaan, voidaan todeta laivamatkustamisen olevan vähäpäästöisempi matkustustapa. Esimerkiksi vuonna 2018 matkustajakohtainen hiilidioksidipäästö oli reiteillä

  • Helsinki-Tukholma 20-24 kg/matkustaja (lento ICAO:n laskurin mukaan 41-64 kg/matkustaja)
  • Helsinki-Travemünde 69-79 kg/matkustaja (lento ICAO:n laskurin mukaan 142 kg/matkustaja).

Ilmastonmuutosta taklataan yhteistyöllä

Ilmastonmuutoksen torjunta on yksi merkittävimmistä globaaleista haasteista. Merenkulkuala on vahvasti sitoutunut laivaliikenteen päästöjen vähentämiseen. Tätä haastetta ratkaistaan yhteistyössä koko meriklusterin kanssa.

Meri- ja lentoliikenne ovat ainoat liikennemuodot, joilla on koko alaa sitovat maailmanlaajuiset päästövähennystavoitteet.

Tekstiruutu:      Merenkulun faktalaatikko
•	Merenkulun hiilidioksidipäästöjä mitataan ja seurataan aluskohtaisella tarkkuudella MRV päästöjenmittausjärjestelmän (Monitoring, Reporting, Verifying) ansiosta. Verifioidut päästötiedot raportoidaan EU:lle.

•	Globaali päästöjenmittausvelvoite astui voimaan vuoden 2019 alussa.

•	IMO päätti huhtikuussa 2018 että kansainvälisen meriliikenteen hiilidioksidipäästöjä vähennetään vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 2008 tasoon.

•	Rikkipäästöjä on vähennetty vuoden 2015 jälkeen Pohjois-Euroopan alueella lähes nollaan. Globaali 0,5% rikkirajoite astuu voimaan vuonna 2020.

•	90 prosenttia maailman kaupasta kulkee meritse ja noin 2,6 prosenttia kasvihuonepäästöistä aiheutuu merenkulusta.

•	Merikuljetus on ympäristöystävällisin kuljetusmuoto. (Lähde: IMO GHG study, 2014)

 

Jaa artikkeli