Viking Linen uudisrakennus MS Viking Glory laskettiin vesille tänään tiistaina 26.1. laivaa rakentavalla Xiamen Shipbuilding – telakalla. Xiamen sijaitsee Kiinan itärannikolla karkeasti Shanghain ja Hongkongin puolivälissä Taiwania ”vastapäätä”. Nykykäytännön mukaisesti tilaisuus järjestettiin vieraille virtuaalisena, johon varustamon edustajia osallistui Turun ja Tukholman toimistoista sekä tietysti telakalta Xiamenista. Myös ns. suurella yleisöllä oli mahdollisuus olla tilaisuudessa mukana nettiyhteyden kautta.
Rakennusaltaan täyttö alkoi jo edellisen päivän iltana. Laiva uitettiin altaasta varustelulaiturin viereen tiistaiaamuna klo 9.30 ja itse tilaisuus pidettiin samana päivän klo 17 paikallista aikaa. Vesillelaskun jälkeen laivan varustelutyö jatkuu ja merikoeajolle on tarkoitus päästä tulevana kesänä.
Luovutus varustamolle tapahtunee marraskuun 2021 aikana ja laiva aloittaa liikenteen Turun ja Tukholman välillä tammikuun lopussa tai helmikuun alussa 2022. Siirto Kiinasta Suomeen kestää noin kuukauden eteläistä reittiä pitkin. Pohjoinen reitti (Koillsväylä) ei ilmeisestikään tullut kysymykseen ajankohdan takia, vaikkakin sen käyttö olisi taannut valtavasti julkisuutta – mutta ehkä myös sisältänyt liikaa riskejä.
Glory tulee toimimaan Gracen parina reitillä niin, että Glory lähtee Turusta joka aamu ja Tukhomasta vastaavasti joka ilta. Suomalaisten risteilymatkustajien kannalta Gloryn aikataulu on siten suunniteltu palvelemaan erityisesti lyhyitä päivän kestäviä piknik – risteilyjä, Glorylla länteen ja Gracellä itään.
Glory on hiukan suurennettu painos v. 2013 Turusta toimitetusta MS Viking Gracestä. Grace edusti aikoinaan melkoista ja hyvin vaikuttavaa kehitysaskelta aikaisempiin risteilylauttoihin verrattuna. Tämä koski sekä laivatekniikka että matkustajatiloja ja -palveluita. Nämä matkustava yleisö sisäisti positiivisesti ja konkreettisesti. Glory toimitetaan yhdeksän vuotta myöhemmin kuin Grace, joten oletettavasti matkustajilla on Gracen kokemusten perusteella jälleen suuria odotuksia.
Tilaisuudessa esitettiin kattava video uuden laivan sisustustilojen suunnitelmista. Leimallista olivat vaaleat sävyt, keveys ja valoisuus.
Yhdeksän vuoden kehitys luonnollisesti näkyy eittämättä teknisissä ratkaisuissa. Myös Glory käyttää polttoaineenaan luonnonkaasua (siirretään laivaan ja varastoidaan laivassa nesteytettynä, LNG). Polttoainetankit ovat rungossa sisällä eivätkä kuten Gracellä avoimella peräkannella.
Perinteisten vaakasuorien akselilinjojen sijaan Gloryssa on Azipod – propulsiolaitteet, mikä on ollut jo pitkään standardiratkaisu risteilyaluksissa mutta vasta nyt tulossa ropax-aluksiin (autolauttoihin).
Azipod yksiköiden istuttaminen autokannen alla oleviin ahtaisiin tiloihin on koettu aikaisemmin haastavaksi. Vaikka Glory on hiukan suurempi kuin Grace, sen polttoainekulutuksen lasketaan olevan jopa 10 % alhaisempi kuin Gracen. Uutena innovaationa Gloryssä kylmäkapasiteettia (LNG:n varastoinnin seurannaisena) hyödynnetään esimerkiksi jäähdytysvarastojen lämpötilojen ylläpitämisessä.
Graceen asennettiin aikoinaan apupropulsioksi suomalaisen Norsepowerin rotor sail – järjestelmä (historiallinen Flettner–ratkaisu), joka on laivalla edelleenkin käytössä. Gloryyn vastaavaa ei näytä tulevan. Lieneekö laivojen varsin saaristopitoinen reitti liian hankala ja vaativa kyseisen järjestelmän täysimittaiseksi hyödyntämiseksi?
Viking Line ei ole vielä päättänyt, minkä maan lipun alle laiva rekisteröidään. Vaihtoehtoina ovat Suomi ja Ruotsi. Tällä hetkellä eletään kuitenkin sen mukaan, että laivaan tulisi Suomen lippu, mutta valinta tehdään myöhemmin. Tilanne heijastaa varmaankin maiden välillä olevaa ”dynaamisuutta”, joka liittyy sekä työmarkkinakysymyksiin että yhteiskunnan myöntämin tukiin.
Aikoinaan herätti hämmästystä se, että Viking Line meni ja tilasi aluksen Kiinasta eikä telakalta kotimaassa, varsinkin kun Grace oli rakennettu Suomessa. Tätä päätöstä perusteltiin jälkeenpäin varsin uskottavilla selityksillä suomalaisten telakoiden sen hetkisestä tilanteesta. Gloryn rakentamisessa ovat suomalaiset laite- ja järjestelmätoimittajat kuitenkin erittäin tukevasti mukana. Tämä lienee ollut Viking Linen vaatimus mutta varmaankin myös ehdoton edellytys sille, että telakka ylipäätänsä onnistuu toimittamaan laivan kohtuuajassa ja täyttämään varustamon laatuvaatimukset.
Viking Line puhuu selvästi mieluimmin pohjoismaisista kuin suomalaisista toimittajista vaikkakin nämä melkein kaikki ovat Suomen puolelta. Merkittävimmissä rooleissa ovat esimerkiksi ABB, Wärtsilä, Kone, Almaco, Evac, Deltamarin ja monet muut. Varustamon mukaan laivan hinnasta, jonka ilmoitettiin aikoinaan olevan 194 MEUR, noin puolet muodostuu suomalaisista toimituksista. Voimakas suomalaisten teknologiayhtiöiden panos luonnollisesti merkitsee mittavaa teknologian siirtoa Suomesta Kiinaan.
Gloryn projekti etenee ilmeisen hyvin Kiinassa, eikä liene epäilystä siitä, etteikö laivasta tulisi Viking Linelle huomattava menestys samaan tapaan kuin varustamolle oli Gracen tuonti liikenteeseen vuoden 2103 alussa.
Teksti Eero Mäkinen
Katso video vesillelaskusta.(Kesto: 55:05)
