M/s Roald Amundsenin saavuttua syyskuun 10. päivänä Alaskan Nomeen merikapteeni Kai Albrigtsen kirjoitti aluksen lokikirjaan: Tehty hybridipropulsion avulla ensimmäinen yli 3 000 merimailin matka Luoteisväylän läpi Atlantilta Tyynelle merelle.
– Matkan aikana koimme myrskytuulia, lunta ja jäätä. Risteilyvieraat saivat nähdä myös loistokkaita auringonlaskuja ja tutustua napaseudun eläimiin ja luonnon ihmeisiin. Itselleni parhaiten mieleen jäi paikallisten asukkaiden ystävällisyys. Olen varma, että Amundseninkin sai omana aikanaan osakseen yhtä lämmintä vieraanvaraisuutta, kapteeni Albrigtsen totesi Nomeen saavuttuaan.
Norjalaisaluksen kuuluisa kaima, löytöretkeilijä ja tutkimusmatkailija Roald Amundsennavigoi ensimmäisenä läpi Luoteisväylän vuosina 1903-1906. Vuonna 1911 Amundsen valloitti etelänavan.
Alaskasta Hurtigrutenin risteilyalus jatkaa pitkin Pohjois- ja Etelä-Amerikan länsirannikkoa kohti Etelämannerta, jossa siitä tulee maailman ensimmäinen tällä mantereella virallisesti kastettu laiva.
Sähkölaivoissa unelmista on tulossa totta
Jäävahvistettulle m/s Roald Amundsenille mahtuu kaikkiaan 500 ekskursiovierasta. Pääkoneet toimivat polttoöljyllä, minkä lisäksi aluksen sähköakut tuottavat tarpeeksi virtaa noin 45-60 minuutin purjehdukseen hyvissä oloissa.
– Alus kerää akkuihin pääkoneista syntyvää hukkaenergiaa myöhempää käyttöä varten. Tämä on ainoa tapa vähentää päästöjä ajettaessa merialueilla, joilla ei ole akkujen latausasemia, Hurtigrutenin toimitusjohtaja Daniel Skjeldam sanoo tiedotteessa.
Skjeldam muistuttaa, että vain muutama vuosi sitten sähköisiä risteilyaluksia, napamerten ekspeditiolaivoista puhumattakaan, pidettiin lähinnä unelmina. Hänen mukaansa merenkulun hybridisähköisissä laitteissa on käynnissä vallankumous, johon kaikki valmistautuvat kuumeisesti.
– Meidän kaltaisemme varustamot jättävät jo suunnitteluvaiheessa uudisrakennusten runkoihin enemmän tilaa seuraavan sukupolven akkujärjestelmiä varten. Akkujen kehitys on sitä paitsi nopeaa, sillä seuraavalla hybridialuksellamme on akuissaan kaksi kertaa enemmän tehoa kuin m/s Roald Amundsenilla, Skjeldam kertoo.
Wärtsilä pienentää Hurtigrutenin hiilijalanjälkeä
Hurtigruten lisää aluksilleen entistä ympäristöystävällisempiä teknologioita. Seuraavaksi yhtiö muuttaa kolme matkustajalaivaansa täydellisen remontin kautta laadukkaiksi napamerten ekspeditioaluksiksi. Muutostöissä laivojen nimet vaihdetaan niin, että nykyisistä m/s Trollfjordista, m/s Finnmarkenista ja m/s Midnatsolista tulee uudelleen nimettyinä m/s Maud, m/s Otto Sverdrup ja m/s Eirik Raude.
Ensimmäisenä sähköakut asennetaan m/s Otto Sverdrupille eli ex Finnmarkenille sen määräaikaisen telakoinnin yhteydessä ensi vuonna. M/s Maudelle ja m/s Eirik Raudelle tehdään samat muutostyöt vuoden 2021 aikana.
Kolmen laivan muutostöissä on mukana myös Wärtsilä Marine, jonka valmistamiin pääkoneisiin lisätään suomalaisyhtiön kehittämät katalysaattorit (src, selective catalytic reduction) typpipäästöjen pienentämiseksi. Suomalaisyhtiö toimittaa Hurtigrutenin aluksille myös Wärtsilä Energopac -järjestelmät, jotka tehostavat laivojen propulsioratkaisuja. Ratkaisut tehostavat laivojen energiankulutusta eli ne säästävät rahaa ja polttoainetta sekä pienentävät hiukkaspäästöjä, teknokonserni kertoo tiedotteessaan.
