19.02.2020

Euroopan isossa telakkaliitossa kohtalon hetket

Fincantierin ja Chantiers de l’Atlantiquen kaavailema suurfuusio herättää muiden telakoiden ja ay-liikkeen piirissä pelkoja epäreilusta kilpailusta. Erotuomarina toimii EU:n komissio, jonka pitää huhtikuussa päättää kantansa laivanrakentajien liittoon. Rapauttaako vai pelastaako telakkakimppa risteilyalusten kilpailukyvyn Euroopassa?

Kuva: Fincantieri

Italialainen Fincantieri omistaa millä mittarilla tahansa yhden maailman vilkkaimmistä ja tuotteliaimmista risteilyalusten tuotantoverkostoista. Vuosi sitten tammikuussa Fincantieri julkisti aikeensa fuusioitua ranskalaisen Chantiers de l’Atlantiquen kanssa. Liittoutuman koko huomioiden ei toden totta ole mikään ihme, että ilmoitus on herättänyt myös EU:n kilpailuviranomaiset; komissio kertoi viime lokakuussa tutkivansa fuusion vaikutukset laivanrakennusalan kilpailuun.

Komissio aikoo selvittää fuusion vaikutukset risteilyalusten kustannuksiin ja sitä kautta myös eurooppalaisten risteilymatkustajien lipuistaan maksamiin hintoihin. Fincantieri ja Chantiers kilpailevat risteilyalusten maailmanmarkkinoilla saksalaisen Meyer Werftin kanssa, ja Bryssel haluaa selvittää italialais-ranskalaisen telakkadiilin vaikutuksia nimen omaan viime mainitun kannalta katsottuna.

Heti ensi katsomalta kaikille lienee selvää, että fuusio pudottaa risteilyalusten merkittävien rakentajien määrän EU-alueella kolmesta kahteen – eli se rassaa markkinoiden dynamiikkaa ja vähentää alan kilpailua Euroopassa.

Kilpailun kuihtumista pelkäävät myös Saksan, Ranskan ja muidenkin maiden paikalliset ammattiliitot. Toisaalta eurooppalaisen laivanrakennuksen piirissä on paljon sellaisiakin tahoja, joiden mielestä fuusio nostaa Euroopan telakoiden kilpailukykyä varsinkin aasialaisiin ja amerikkalaisiin laivanrakentajiin nähtynä.

Suuri telakkakiista käy siis kuumana sekä europarlamentin seinien sisä- että ulkopuolella. EU:n komissiolla on huhtikuuhun asti aikaa päättää asiasta. Ja kilpailuviranomaisten kanta ratkaisee eurooppalaisen laivanrakennuksen tulevaisuuden vuosikymmeniksi eteenpäin, kuten Ship-Technology asian näkee.

Italian ja Ranskan valtiot avainomistajia

Fuusion siemenet kylvettiin vuonna 2016, kun Chantiers de l’Atlantiquen telakan, silloisen STX Francen, korealainen emoyhtiö STX Corporation meni konkurssiin. Tuolloin ranskalainen tytär asetettiin selvitystilaan, jotta se olisi voitu rukata helpommin myytävään kuntoon.

Seuranneiden kuukausien aikana STX France joutui Ranskan valtion hallintaan sillä seurauksella, että valtion omistukseen tuli omistajayhtiönsä kautta 84 prosentin siivu telakkayhtöstä.

Italiassa Fincantierilla on itsellään vähän saman kaltainen omistusrakenne. Sielläkin valtio omistaa hallintayhtiönsä Fintecnan kautta 71 prosenttia laivanrakennusjätin osakekannasta.

Ranskan rintamalla valtiovetoisella telakalla oli kuitenkin lyhyemmät jäljet. Vuonna 2017 Fincantieri ilmoitti sopineensa Ranskan valtion kanssa siitä, että italialaisyhtiö ostaa 50 prosenttia ranskalaistelakasta. Tuolloin Reuters raportoi, että Pariisin hallitus oli luvannut lainata Fincantierille yhden prosentin osuuden Chantiersin osakekannasta ja äänivallasta 12 vuoden ajaksi.

Vaa´ankielenä toimivan yhden prosentin äänivallan ja sen myötä saatavien osinko-oikeuksien hintaa tuskin koskaan tullaan tietämään, mutta tästä vastineeksi Fincantieri on tehnyt laajoja myönnytyksiä, jotka liittyvät ranskalaistelakan työllisyyteen, hyviin hallintotapoihin ja aineettomiin oikeuksiin.

Riitelyä telakoiden määrästä

Samaan aikaan toisaalla, EU:n komissio on tutkinut laivanrakennuksen kilpailuasetelmia, kapasiteetin rajoituksia ja alalle tulon vaikeuksia varsinkin risteilyalusten rakentamisen kannalta.

”Risteilyalukset vaativat monimutkaista infrastruktuuria ja erikoistunutta suunnittelua sekä edistynyttä projektinhallintaa, jolla satojen alihankkijoiden toimitukset pidetään budjetissa ja aikataulussa rakennushankkeiden aikana”, komissio on kirjoittanut telakkafuusiota koskevassa lehdistötiedotteessaan.

Sillä aikaa kun fuusion ranskalainen osapuoli Chantiers de l’Atlantique on pysytellyt aika hiljaa tässä asiassa, ovat italialaiset vastustaneet komission kilpailusyyniä sitäkin äänekkäämmin.

”Fincantieri vastustaa kilpailuviranomaisten tutkimuksia vallankin sillä perusteella, että fuusio pudottaisi eurooppalaisten risteilyalusten rakentajien lukumäärän kolmesta kahteen. Fuusion jälkeen Euroopassa on kolme merkittävää risteilyalusten rakentajaa eikä neljä, kuten nyt on”, Fincantieri on todennut.

Italialaisten mukaan kolmas jäljelle jäävä risteilybisneksen iso toimija on itäisessä Saksassa toimiva malesialaisen Genting Groupin omistama MV Werften.

Mielipiteet levinneet lavealle sektorille

Fuusiolla riittää sekä vastustajia että kannattajia pitkin Eurooppaa. Edellisistä ehkäpä kiihkein on Chantiersin telakan ammattiyhdistys Force Ouvriere, joka on ymmärrettävästi huolissaan telakkaliiton vaikutuksista työllisyyteen ja ranskalaisen yksikön kyvystä valita alihankkijansa. Ranskalaiset ovat hakeneet tukea komissiolta.

”Telakkamme kykenee kyllä voittamaan tilauksia ilman Fincantierin kaltaisen suuren toimijan taustatukea ja rahoitusta”, Force Ouvriere kirjoitti EU:n kilpailuviranomaisille viime lokakuussa.

Alppien toisella puolen asiat näyttävät radikaalisti erilaisilta. Viime kuussa italialaiset euroedustajat arvostelivat komission monopolitutkimuksia ja pitivät koko syyniä esteenä Euroopan talouden kehitykselle.

”Euroopan laivanrakennusala on jo kadottamassa johtoasemansa lähes kaikilla rintamilla. Etelä-Korean ja Kiinan telakat ovat meitä edellä monissa alustyypeissä. Eurooppa menestyy vain risteilyalusten rakentamisessa. Siksi fuusion estäminen heikentäisi eurooppalaista teollisuustuontantoa”, italialainen euroedustaja Massimiliano Salini on sanonut Business Insider Italyn haastattelussa.

Pariisissa toimiva yritysjuristi Arnoud Touati on Salinin kanssa tasan samaa mieltä. Myös Touati näkisi mieluummin tilanteen, jossa Euroopassa olisi yksi tai kaksi todella vahvaa laivanrakentajaa kuin sen, että ala sirpaloituisi moniin heikompiin pelureihin, jotka eivät milloinkaan kykene kilpailuun muiden mantereiden vankkojen telakoiden kanssa.

Touatin mielestä EU-komission pitää ymmärtää, että talousalue tarvitsee elinkelpoista teollisuutta eikä monia pienehköjä alueellisia toimijoita, joilla ei ole markkinoiden pitkäaikaista luottamusta.

Komission kannan pitäisi selvitä huhtikuussa

Viimeksi kuluneen vuoden aikana Pariisin hallituskin on tehnyt fuusiossa u-käännöksen, kun Saksa ja Ranska allekirjoittivat fuusiosta tutkimuspyynnnön komissiolle kilpailusääntöjen varmistamiseksi.

Touati epäilee, että presidentti Emmanuel Macronin hallitus tuli toisiin ajatuksiin havahtuessaan siihen, että fuusio sulattaisi Ranskan valtion osuuden Chantiers de l’Atlantiquesta vähemmistöön eli 41,67 prosenttiin telakkayhtiöstä.

Ranskan ja Saksan hallitusten yhteisen selvityspyynnön jälkeen EU:n komissio ilmoitti saavansa omat monopolitutkimuksensa fuusiosta valmiiksi tämän vuoden maaliskuun puoliväliin mennessä. Sittemmin takarajaa on liu´utettu kuukaudella eteenpäin.

Kilpailukomissaari Margrethe Vestager on moneen kertaan huomauttanut, että risteilyalusten rakentaminen elää maailmanlaajuista buumia ja että Fincantieri ja Chantiers de l’Atlantique ovat tämän alan johtavia toimijoita.

”Tämän vuoksi komissio haluaa erityisen tarkasti varmistaa, että yritysjärjestelyt eivät häiritse kilpailua ja että ne eivät nosta eurooppalaisten risteilyasiakkaiden lippujen hintoja”, Vestager on todennut.

Teksti Markku Pervilä

Jaa artikkeli