02.07.2019

Hurtigrutenin ensimmäinen sähkölaiva suuntasi arktisille vesille

Maailman ensimmäinen osittain sähköllä toimiva hybridilaiva lähti heinäkuun alussa neitsytmatkalleen kohti arktisia vesiä. Seikkailuristeilyjä tekevä m/s Roald Amundsen kuuluu norjalaisvarustamo Hurtigrutenin puhtaampia polttoaineita käyttävään armadaan. Tromssasta lähtenyt alus seilaa ensin Koillisväylää pitkin Alaskaan, josta se suuntaa lokakuuhun mennessä Antarktikan vesille.

Jäävahvistettu Roald Amundsen pärjää kovissakin keleissä ja haastavissa jääoloissa ja alukselle mahtuu kaikkiaan 500 ekskursiovierasta. Alus on saanut nimensä norjalaisen tutkimusmatkailija Roald Amundsenin mukaan. Kuulu löytöretkeilijä navigoi läpi Koillisväylän vuosina 1903-1906 ja ehti ensimmäisenä etelänavalle vuonna 1911.
Akut leikkaavat päästöjä viidenneksen verran
Aluksen pääkoneet toimivat polttoöljyllä, minkä lisäksi aluksen sähköakut tuottavat tarpeeksi virtaa noin 45-60 minuutin purehdukseen hyvissä merioloissa, Hurtigrutenin toimitusjohtaja Daniel Skjeldam kertoo Reutersille.
Varustamon arvioiden mukaan hybridiratkaisu vähentää Roald Amundsenin hiilidioksidipäästöjä noin 20 prosenttia siihen verrattuna, että alus käyttäisi pelkästään meripolttoainetta.
– Alus kerää akkuihin pääkoneista syntyvää hukkaenergiaa myöhempää käyttöä varten. Tämä on ainoa tapa vähentää päästöjä ajettaessa merialueilla, joilla ei ole akkujen latausasemia, Skjeldal sanoo.
Kotimarkkinoillaan Norjan vuonoissa Hurtigruten laajentaa koko ajan hybridilaivastoaan ja pyrkii käyttämään puhtaampia polttoaineita, kuten nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä ja biokaasua eli LBG:tä. Viime mainittua varustamo hankkii Biokraft -nimiseltä toimittajalta, joka mädättää kaasua biojätteestä, kuten hakkuutähteestä ja kalojen perkausjätteistä. Skjeldalin mukaan Hurtigruten uskoo biokaasun tulevaisuuteen niin vahvasti, että varustamo on alkanut hankkia myös LBG:llä kulkevia autoja.
Merellä käynnissä sähköinen vallankumous – ja nopeasti
Merenkulussa sähköiset ratkaisut ovat vielä lapsenkengissään. Hybridisähköiset ratkaisut toimivat vasta vain kaikkein lyhyimmillä reiteillä eikä akkujen latauspisteitä ole vielä lähellekään tarpeeksi.

– Uskomme sähköakkujen tulevaisuuteen merenkulun voimanlähteinä, vaikka emme tietenkään odota alusten pärjäävän pitkiä aikoja merellä pelkän sähkövoiman avulla. Meidän aluksemme purjehtivat jopa 18-20 vuorokauden mittaisia aikoja valtamerillä, joilla latausta ei ole tarjolla, Skjeldam kuvailee hybridilaivojen vielä haastavia olosuhteita.

Tällä hetkellä Norjan ainoa sähkölaivojen latauspiste toimii maan toiseksi suurimman kaupungin Bergenin satamassa.

Laivoihin suunnitellaan akuille jo isompia tiloja

Maapuolen latausinfran kehittymisen lisäksi varustamot odottavat sähköakkujen valmistajien kehittävän yhä kevyempiä järjestelmiä, jotka tuottavat energiaa entistä tehokkaammin.

– Merenkulun hybridilaitteissa on tulossa vallankumous, jota kaikki odottavat. Jo nyt meidän kaltaisemme varustamot jättävät suunnitteluvaiheessa uudisrakennusten runkoihin enemmän tilaa uuden sukupolven akkujärjestelmiä varten, Skjeldam kertoo.
Akkujen kehitys on sitä paitsi nopeaa. Hurtigrutenin toisella aluksella, tämän vuoden aikana valmistuvalla hybridiristeilijällä on akuissaan kaksi kertaa enemmän tehoa kuin nyt neitsymatkalleen lähteneellä m/s Roald Amundsenilla.
Jaa artikkeli
Stena Banneri