Saksalainen jäänmurtaja Polarstern on suunnitelmien mukaan ajelehtinut pohjoisnavan ympäristössä jo kuukausien ajan. Alus toimii kansainvälisen Mosaic -retkikunnan tukialuksena ja sillä on mukana tutkijoita 20 maasta.
Helmikuun 24. päivänä Polarstern ajelehti pisteeseen 88°36’ N eli kaikkein pohjoisimpaan paikkaan, jossa mikään alus on käynyt arktisen talven aikana. Tuolloin alus oli vain 156 kilometrin päässä pohjoisnavalta.
Kapitan Dranitsyn puolestaan suuntasi Norjan Tromsöstä helmikuun 3. päivä kohti Polasternia aikomuksenaan viedä alukselle polttoainetta ja vaihtaa miehistöä. Murtaja pääsi pisteeseen 88°28’ pohjoista leveyttä. Näin Kapitan Dranitsynista tuli omin moottorein tähän aikaan vuodesta kaikkein pohjoisimmaksi päässyt laiva.
Alukset kohtasivat 28. helmikuuta todella ankarissa sää- ja jääoloissa. Murtajan avaama väylä jäätyi lähes välittömästi umpeen ja molemmat alukset jäivät ahtojäiden vangeiksi. Polarsternin mittausten mukaan pohjoisnavan ympärillä olevan kiintojään paksuus on nyt keskimäärin 160 senttimetriä eli kaksi kertaa niin paksua kuin se vielä joulukuussa oli.
– Kapitan Dranitsynin päällikkö, merikapteeni Aleksandr Erpulov ansaitsee kaikkien meidän hatunnostomme siitä, että hän kykeni tuomaan aluksensa käytännössä pohjoisnavalle saakka näin vaikeissa sääoloissa, sanoo Polarsternin tutkimusjohtaja, Alfred Wegener Instituten professori Markus Rex.
Merivesi lämpenee, jääolot vaikeutuvat
Polarsternin alkuperäisen tavoitteen mukaisesti tutkimusalus kykenee hyvin mittaamaan jäiden paksuutta helikopterinsa laserskannereista sekä tutkilla ja jääpoijuilla. Pohjoisen jäämeren pintalämpötila on noussut, minkä vuoksi tuulet ajavat entistä ohuempia jäälauttoja päällekkäin.
Näin kasautuu todella paksuja ahtojäitä. Ahtojäiden näkyvä osa voi olla neljäkin metriä korkea, mutta pinnan alla jäätä on jopa 20-30 metriä. Näin paksuista ahtojäävalleista yksikään jäänmurtaja ei pääse läpi, Maritime-Executive kirjoittaa.
Edelleen tutkijat ovat havainneet ilman läpötiloissa suuria eroja. Alimman 10 metrin korkeudella eli lähellä jään pintaa ilma voi olla neljäkin Celsius-astetta kylmempää kuin 20 metrin korkeudessa. Kylmä pintalämpötila luonnollisesti lisää jään paksuutta.
Sukellusroboteilla tutkijat puolestaan ovat havainneet yllättävän vilkasta merielämää jään alla, aina planktonista kaloihin ja hylkeisiin.
Polarstern aloitti ajelehtimisensa joulukuun 13. päivänä. Helmikuun loppuun mennessä polaarivirtaus on kuljettanut alusta kaikkiaan 672 kilometrin matkan, jonka lineaarisesti mitattu pituus on tosin 406 kilometriä.
Helmikuun 1. päivänä merivirran nopeus saavutti huippunsa eli alus ajelehti 1,7 kilometriä tunnissa. Samana päivänä ilman lämpötila laski miinus 11,4 Celsius-asteesta miinus 38,2 asteeseen, miä on ollut tähän saakka jyrkin matkan aikana mitattu lämpötilan vaihtelu.
Jääolot kehittyvät lähiviikkoina pohjoisilla merillä yhä haastavammaksi, joten Polarsternin seuraavat täydennykset tehdään huhtikuussa luultavasti lentokoneilla.
