Rahdinantajien kansainvälinen etujärjestö GSF eli Global Shippers´ Forum on lähettänyt jäsenilleen paimenkirjeen siitä, miten näiden pitää suhtautua varustamoiden tuleviin hinnankorotuksiin ja polttoainelisien vaatimuksiin. Suuret valtameriliikenteen varustamot haluavat ymmärrettävästi siirtää osan polttoainehintojen erotuksesta, tai mieluummin koko mällin, asiakkaiden maksettavaksi.
Isot konttivarustamot, kuten Maersk, Hapag-Lloyd, CMA CGM ja MSC ovat jo ilmoittaneet omista polttoainelisistään. Eräät muut logistiikka-alan jätit, etunenässä kiinalainen Cosco, ovat työstäneet laskentakaavoja, joilla kalliimman LSFO:n (light sulphur fuel oil) hinnat laskutetaan alusten bunkrausten yhteydessä.
GSF:n ohjeissa tunnustetaan IMO 2020 -sääntöjen kustannuksia korottavat vaikutukset. Kuitenkin etujärjestö kehottaa jäseniään haastamaan rahtihintojen korotukset polttoainelisineen aina kun se on mahdollista. GSF neuvoo rahdinantajia ottamaan selvää siitä, mistä ne maksavat ja siitä, voivatko varustamot perustella rahtihintojen korotuksia polttoainekustannusten nousulla.
Edessä runsaasti vaikeita hintaneuvotteluja
GSF:n pääsihteeri James Hookam sanoo, että IMO:n määräysten aiheuttamia hinnankorotuksia ei voi noin vain sysätä asiakkaiden maksettaviksi, vaikka varustamoalalla tunnutaan näin ajateltavan.
– Konttibisnes ponnistelee taantuman kynnyksellä, joten uusien ja tiukkojen polttoainesääntöjen myötä vuosi 2020 ei ole todellakaan alkanut hyvin. Tulevina kuukausina jokaisesta kuljetussopimuksesta neuvotellaan tapauskohtaisesti erikseen eivätkä ne neuvottelut tule olemaan helppoja, Hookam sanoo Maritime Executiven mukaan.
Hänen mielestään koko merenkulkualan rahtien hinnoittelussa tarvitaan lopulta kokonaisvaltaisempaa otetta, jossa alalla luovutaan ikään kuin uutena normaalina paitsi rikkipitoisista polttoaineista myös erilaisista polttoaineiden lisämaksuista.
Hookam uskoo, että tulevaisuudessa merenkulun ympäristövaikutukset joutuvat vieläkin tarkempaan syyniin. Rikkipitoisuuksien lisäksi esille nousevat kasvihuonekaasut (ghg, greenhouse gases) ja merenkulun jättämä hiilijalanjälki laajemmin arvioituna.
