22.06.2020

Risteilyalan tulevaisuus – paljon kysymyksiä on auki

COVID-19 on vaikuttanut erityisen haitallisesti matkailuun liittyviin elinkeinoihin. Maailmanlaajuinen risteilytoiminta on varmaankin yksi sektoreista, johon korona lienee vaikuttanut kaikkein jyrkimmin. Tammi-helmikuusta lähtien toiminta on ajettu totaalisti alas. Uudelleenkäynnistämisestä on tätä kirjoitettaessa kesäkuun puolivälissä ainoastaan epämääräisiä vihjauksia ja toiveikkaita ilmoituksia.

Miamin risteilyalussatama.

Selvennykseksi tämä kirjoitelma kohdistuu maailmanlaajuiseen risteilytoimintaan, jolle tunnusomaisia ovat useamman yön risteilyt erotuksena Itämeren alueen tyypillisistä lyhytristeilyistä, joissa kalustona käytetään auto-matkustajalauttoja.

Maailmanlaajuisesti risteilyjä on myyty esimerkiksi viime vuonna n. 30 miljoonaa kappaletta, ts. on tehty vuodessa 30 miljoonaa yksittäistä risteilyvarausta. Risteilyvarustamoiden yhteen laskettu liiketoiminta on ollut yli 45 miljardia dollaria, siis keskimääräinen taso on ollut noin 1500 dollaria per matkustaja. Yli 80 % tästä liiketoiminnasta on ollut viiden varustamoryhmän käsissä. Näillä viidellä varustamoryhmällä on yhteensä yli kaksikymmentä eri brändiä. Liiketoiminnan volyymi on siis tasoltaan suuruusluokka lähes 80 % Suomen valtion vuotuisesta budjetista.

Helmikuusta lähtien toiminta on ajettu nollaan niin nopeasti kuin se on ollut mahdollista. Jyrkkää alasajoa varmaankin nopeutti se, että joillakin laivoilla todettiin koronatartuntatapauksia, jotka uutisoitiin ympäri maailmaa näyttävästi. Melkoinen imagopulma alalle välittömästi ja ehkä myös pitemmällä tähtäimellä. Alasajoa on hidastanut huomattavasti lentoliikenteen radikaali väheneminen ja satamien asettamat rajoitukset. Alan globaalista luonteesta johtuen matkustajia ja miehistöä oli koronan puhjettua sadoin tuhansin ”väärällä puolella” maapalloa. Itse asiassa toiminnan alasajo on edelleenkin kesken, sillä kaikkia laivamiehistön jäseniä ei ole pystytty palauttamaan näiden kotimaahan vieläkään, vaikka korona on ollut akuuttina jo yli neljä kuukautta.

Risteilyvarustamojen tulovirta on romahtanut nollaan. Luonnollisesti kustannuksetkin ovat vähentyneet, mutta kiinteät ja tonniston ylläpito- sekä valmiuskustannukset pyörivät edelleen. Suuret varustamoryhmittymät ovat ilmoittaneet, että heidän tappionsa on kuukausitasolla luokkaa 150 – 400 milj. dollaria. Vuositasolla siis puhutaan summasta, joka on suuruusluokkaa 2 – 5 miljardia dollaria per yritys. Miten nämä varustamot selviävät tästä? Melkoiseksi hämmästykseksi nämä suurvarustamot ovat onnistuneet järjestämään kriisikaudelle rahoituksen hyvin nopeasti jopa vuodeksi eteenpäin. Rahoitusalan maallikolle tämä osoittaa kahta asiaa: finanssimaailmassa usko risteilytoiminnan palautumiseen on vankka ja toisaalta maailmassa tuntuu olevan runsaasti rahaa ja riskinottohalua. Jälkimmäinen luultavasti auttaa ensin mainittua merkittävästi!

Modernin risteilytoiminnan 50 vuoden historiassa varustamot ovat kohdanneet lukuisia kriisejä. Esimerkkeinä SARS, MERS, Fukushima Japanissa, terrorismiteot eri puolilla etenkin Välimeren etelä- ja itäosissa, Krimin niemimaan valtaus, September 11 jne. Suuret varustamot ovat osoittaneet olevansa erittäin tehokkaita ja joustavia hoitamaan kriisitilanteita. Osoittaa, että ala on varsin dynaaminen. Yksi merkittävä elementti luonnollisesti on, että laiva on melko helposti ja nopeasti siirrettävissä toiselle toiminta-alueelle pois kriisipesäkkeen läheisyydestä. Nyt neljän kuukauden kokemuksen seurauksen on kuitenkin todettava, että meneillään olevan koronan vaikutukset ovat kertaluokkaa suurempia kuin minkään aikaisemmin kohdatun kriisin. Lisäksi on tänään varsin ilmeistä, että koronalla tulee olemaan huomattavasti pysyvämpiä ja pidempiaikaisia vaikutuksia kuin millään aikaisemmalla kriisillä.

Positiivinen asia on, että risteilyliiketoiminnan yleiset maissa tapahtuvaan matkailu/lomatoimintaan verrattuna positiiviset peruselementit näyttävät säilyvän. Niihin ei haluta kajota missään päin maailmaa. Nämähän ovat – siis maissa tapahtuvaan matkailu- ja lomailutoimintaan verrattuna – merkittävä verovapaus, ammattiyhdistystoiminnan vähäinen vaikutus ja erityisesti edulliset työvoimakustannukset.

Mitkä ovat tänään näkymät risteilytoiminnan palautumisesta koronaa edeltävälle tasolle? Tilanne on tätä tekstiä kirjoitettaessa edelleen niin epäselvä, että lähinnä on mahdollista vain esittää kysymyksiä ja heittää niihin liittyen spekulatiivisia kommentteja. Alla on keskustelua eräistä ”elementeistä”.

Lentoliikenne: suuri osa risteilymatkustajista kaikkialla maailmassa matkustaa kotoaan risteilynsä lähtösatamaan lentoteitse. Tämä lentäminen perustuu normaaliin aikataulunmukaiseen lentoliikenteeseen ei erillisiin charter – lentoihin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Siten risteilytoiminnan palautuminen suuressa mittakaavassa edellyttää tiiviitä ja säännöllisiä lentoyhteyksiä. Vielä tänään tarvittavia lentoyhteyksiä ei ole.

Risteilykohteet: korona varmaankin tuo näiden osalta epävarmuutta tai jopa epäselvyyksiä ainakin lähitulevaisuudessa. Rajoitukset ja määräykset tulevat todennäköisesti vaihtelemaan laajasti maasta ja kohteesta toiseen. Häiritseväksi saattaa muodostua myös rajoitusten ja sääntöjen muuttaminen lyhyellä varoitusajalla, jos koronan pelätty ”aaltoilu” toteutuu.

Yleiset matkustusrajoitukset: suurta vaihtelua on odotettavissa varsinkin kun korona etenee eri maissa ja eri alueilla eri tahtiin. On myös heitetty ajatuksia, että risteilymatkustajille asetettaisiin perusrajoituksia kuten kategorinen yläikäraja. Tällaisella saattaa olla huomattava merkitys pitkällä tähtäimellä, koska risteilymatkustus on perinteisesti erityisesti vanhemman väen suosiossa.

Toiminta laivalla: on varsin selvää, että uusia pysyviä säännöksiä on tulossa laivalla tapahtuvaan toimintaan. Jos elämä laivalla muuttuu näiden seurauksena huomattavan hankalaksi, osa matkustajista ei enää katso risteilyä ”vaivan arvoiseksi”.

Satamat ja terminaalit: on ilmeistä, että terveys- ym. kontrolli satamissa ja niiden terminaaleissa tulee tiukentumaan. Tämän suuntaista kehitystähän tapahtui aikoinaan lentokentillä, kun prosesseja tiukennettiin terrorismiuhan takia. Lentokentät ovat itse asiassa tämän suhteen positiivisia esimerkkejä. Matkustajat ovat erittäin hyvin tottuneet nyt käytössä oleviin prosesseihin. Itse asiassa on melko luultavaa, että suuri osa matkustajista tuskin tuntee oloaan turvalliseksi lennolla, ellei ole käynyt läpi lentokenttien nykyisiä turvaprosesseja.

Risteilytuote: yllämainittujen ja ehkä monien muidenkin asioiden seurauksena risteilytuote kokonaisuutena saattaa saada uusia piirteitä, jotka muuttavat oleellisesti risteilyn luonnetta ja vaikuttavat myös houkuttelevuuteen. Positiivinen elementti saattaa olla, että tuote monipuolistuu ja diversifioituu.

Miltä jatko näyttää tämän hetken tietojen valossa?

Monet risteilyvarustamot ovat julkaisseet uusia päivämääriä toiminnan siis risteilyjen käynnistämiseksi. Suurin osa nyt ”voimassa olevista” ilmoituksista tähtää toiminnan aloittamiseen tämän vuoden loppukesällä tai syksyllä. Ylioptimistisia ilmoituksia on jo jouduttu siirtämään, koska tilanne on liian epäselvä. Uusista siirroista tullaan varmaan kuulemaan.

Merkit viittaavat siihen, että toimintaa aloitetaan pienillä laivoilla ja hyvin rajoitetuilla alueilla jopa niin, että vain ”kotimaan” tai tiettyjen maiden matkustajat hyväksytään. Satamien asettamat rajoitukset vaikuttavat reittien suunnitteluun ja yllätyksiä voi tulla jopa risteilyn aikana. En ihmettelisi myöskään, jos cruise-to-nowhere – elementti lisää suosiotaan. Jokiristeilyt taitavat päästä koronasta ensimmäisenä niiden rajoitetun toiminnan takia.

Uusista toiminta- ja käyttäytymisnormeista laivoilla keskustellaan laajasti. On ilmeistä, että ”toimintakulttuuriin” tulee muutoksia, jotka perustuvat osin sääntöihin ja osin koronan seurauksena muutettaviin toimintatapoihin.

Telakoiden toimintaan vaikuttavia muutoksia ei ole vielä paljon julkaistu. Yhteensä tilauksessa on lähes 120 alusta, mikä on kaikkien aikojen ennätys. On paradoksaalista, että pahin kuviteltavissa oleva kriisi sattuu samaan aikaan ennätystilausten kanssa. On varsin selvää, että tilauskannassa olevien laivojen toimitusaikoja tullaan siirtämään eteenpäin ehkäpä varsin merkittävästi. Tilausperuutuksia ei ole vielä käsitelty julkisuudessa. On selvä, että varustamoilla on vielä tänään kiireellisempiä kysymyksiä hoidettavana kuin vuosien päähän ulottuvat laivatoimitukset. Pehmennystä uudisrakennushankkeisiin varustamot ovat saaneet rahoituspuolelta, kun esimerkiksi valtiolliset vientitakuulaitokset ovat hyväksyneet järjestelyjä, joissa annetaan jopa vuoden pituisia jaksoja lyhennnysvapaudesta. Tämän päivän tilanteessa tuntuisi varsin epäuskottavalta, että tilausten peruuntumisia ei ollenkaan tulisi. Peruutettiinhan jokunen tilaus September 11 – kriisinkin seurauksena.

Konversiohankkeisiin, jotka nykyisin saattavat isojen laivojen osalta olla esim. 100 – 200 miljoonaa dollaria laivaa kohti, korona iski välittömästi. Niistä onkin peruutettu tai muutettu suurin osa.

Kuten ylläkirjoitetusta ilmenee, nykytilanteessa ei ole varsinaisia edellytyksiä vielä arvioida, mitkä koronan vaikutukset tulevat olemaan risteilyliiketoimintaan ja risteilylaivojen rakentamiseen tulevaisuudessa. Pienemmistä kriiseistä on selvitty aikaisemmin jopa yllättävän nopeasti ja vähin vaurioin. Ehkä ja toivottavasti näin kävisi koronankin osalta.

Teksti Eero Mäkinen

Jaa artikkeli