Ruotsin länsirannikolla julkista liikennettä järjestävä Västtrafik sähköistää lauttaliikenteen Göteborgin eteläisessä saaristossa.
Viime viikolla päättyneen julkisen kilpailutuksen tuloksena vuonna 2027 Göteborgin eteläsaaristossa alkaa liikennöidä sähkölautat, joiden liikennettä ryhtyy hoitamaan norjalainen Torghatten-varustamo. Saaristoon tulee myös kolme nopeaa lauttaa ja uudet aikataulut, jotka on mukautettu saariston asukkaiden matkustustarpeisiin. Tähän saakka liikennettä on hoitanut entinen Göteborgin kaupungin omistama, mutta nyt yksityinen Styrsöbolaget.
Vuodet 2027-2042 kattava uusi liikennöintisopimus on päätetty tehdä norjalaisen varustamon Torghattenin kanssa. Hankinta on ollut käynnissä keväästä 2023 lähtien.
– Hankinnassa meillä oli kaksi tarjoajaa, Torghatten ja Styrsöbolaget. Molemmat täyttivät asettamamme korkeat laatuvaatimukset, mutta Torghatten teki kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen ja voitti siten toimeksiannon, Västtrafikin liiketoiminta-alueen johtaja Anna Johansson sanoo.
Sähkökäyttöisiä uusia lauttoja
Kaiken kaikkiaan liikenteen tulee kulkea vähintään 90 prosenttisesti sähköllä. Tämä tarkoittaa huomattavasti pienempiä päästöjä sekä hiljaisempaa ympäristöä ja vähemmän melua laivoista.
Matkailijoille tulee myös useita parannuksia, kun Torghatten alkaa liikennöidä joulukuussa 2027, yhteensä kahdeksalla aluksella, joista kolme nopeaa lauttaa. Alukset tulevat olemaan myös suurempia kuin nykyään liikennöivät laivat. Työ- ja koulumatkailijoiden matkustusmahdollisuudet paranevat ja aikataulut yksinkertaistuvat.
Kilpailun voittanut Torghatten AB on norjalaisen Torghatten AS -konsernin ruotsalainen tytäryhtiö. Torghatten AS on perustettu vuonna 1878 ja on yksi Norjan suurimmista merikuljetusryhmistä. Yritys hoitaa yli 40 lauttayhteyttä Norjassa ja sillä on yli 1 250 työntekijää. Paikallisten lehtien arvion mukaan sopimuksen arvo olisi runsaat 15 milj. euroa vuositasolla.
Voittaneen varustamon omistaa Nordic Ferry Infrastructure AS, ruotsalaisen Wallenbergien perustaman EQT Infrastructure -pääomasijoitusyhtiön kautta.
– Tämä on merkittävä virstanpylväs Torghattenille ja pohjoismaiselle lauttainfrastruktuurille. Nyt Torghatten vakiinnuttaa asemaansa Ruotsissa, jossa meillä on jo toimisto Helsingborgissa Öresundin linjaa varten. Odotamme innolla sijoittumista Göteborgiin, sanoo Carsten Jensen, Nordic Ferry Infrastructure -yhtiön toimitusjohtaja lehdistötiedotteessa. NFI:llä on laajaa lauttaliikennettä myös Tanskassa, mm. Mols Linjenin nimissä.
Finferries piti asemansa Suomessa
Varsinais-Suomen ELY-keskus on vastaavasti kilpailuttanut Suomen lauttaliikennettä. Tarkoitus on ollut edetä neljällä kilpailutuspaketilla. Torghatten voitti runsaat puolitoista vuotta sitten ensimmäisen kilpailutuksen, joka koski pitkäaikaissopimusta Saimaan alueen maantielauttojen operoinnista. Toinen tarjoaja, Finferries, valitti kuitenkin päätöksestä ja se johti koko silloisen kilpailutuksen peruuttamiseen.
Nyt perjantaina Suomessakin tultiin uuden kilpailutuksen osalta päätökseen. Voittajaksi julistettiin Finferries. Yhtiö on laatinut erittäin ekologisen liikennekonseptin Järvi-Suomen 12 lossipaikalle, jonka myötä myös reittien kuljetuskapasiteetti nousee kaikilla liikennepaikoilla. Järvi-Suomen lossikalusto tullaan uudistamaan ja sähköistämään, minkä myötä liikenteen päästöt laskevat alueella noin 98 % nykytasosta vuoteen 2027 mennessä, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Håkan Fagerström tiedotteessaan
Järvi-Suomen 20 vuoden 12 lauttapaikan maantielauttaliikennepalveluiden hankinnan tarjouskilpailussa tuli kaksi tarjousta. Tarjouksen antoivat Suomen Lauttaliikenne Oy ja Torghatten Nord As. Tarjousten vertailuhinnat olivat:
Torghatten Nord As 350 068 299,00 €
Suomen Lauttaliikenne Oy 234 780 000,00 €
Järvi-Suomen 12 lauttapaikan hankintaprosessi on ollut poikkeuksellisen monivaiheinen ja alkanut jo vuonna 2021. Hankintakokonaisuus on moninainen, sopimusaika pitkä ja sopimuksen arvo merkittävä. Hankinta-asiakirjoja on ollut tarve tarkentaa ja sen vuoksi on pitänyt aloittaa hankinta monta kertaa alusta. Ensimmäisellä tarjouskierroksella hinta-asetelma oli aivan päinvastainen: Torghatten Nord As 282,473 milj euroa ja Suomen Lauttaliikenne Oy 351,357 milj. euroa.
ELY-keskuksen mukaan hankinta korostaa tehokkuutta ja vihreitä valintoja. Nyt tehty Järvi-Suomen hankintapäätös on osa hankintastrategiaa, jonka myötä koko Suomen lauttakalusto uudistuu, lauttaliikenteen ympäristöystävällisyys paranee merkittävästi ja lauttapaikkojen painorajoitukset poistuvat. Myöhemmin solmittavan sopimuksen myötä siirrytään ympäristöystävälliseen ja vähäpäästöiseen liikenteeseen sekä edistetään kustannustehokkuutta uusien lossien hybriditeknologialla. Liikenteen hiilidioksidipäästöt vähenevät Järvi-Suomen lauttapaikoilla yli 2000 tonnia vuodessa samalla kun lossien kapasiteetti kasvaa ja palvelun laatu paranevat. Uudessa sopimuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota mahdollisiin toimintaympäristön muutoksiin ja niiden myötä tarvittaviin muutosmekanismeihin. Pitkän sopimuskauden takia on varauduttava siihen, että muutoksia voidaan joustavasti tehdä sopimuksen aikana tarpeen mukaisen palvelun tuottamiseksi.
Järvi-Suomen hankinta on ensimmäinen neljästä 20 vuoden maantielauttaliikenteen palvelukokonaisuudesta ja vuosien 2025–2027 aikana hankintoja tullaan jatkamaan muiden kolmen hankintakokonaisuuden osalta. 20 vuoden hankinnoissa ja sopimuksissa huomioidaan valtakunnallisesti kannattavien kahdeksan silloituskohteen toteutumisen mahdollisuus ja varaudutaan lossiliikenteen korvaamiseen sillalla sopimuskauden aikana. Tulevien sopimusten pitkän tähtäimen tavoitteena on liikenteen kehittäminen kohti hiilineutraalia liikennepalvelua sekä vastata liikenteen kysyntään ja kehittää lauttaliikennettä osana toimivaa liikennejärjestelmää.
Sopimukset tulevat koskemaan kaikkia 40 yleisten teiden lauttapaikkaa:
– Maantielauttaliikennepalvelu Järvi-Suomi 2026–2046
– Maantielauttaliikennepalvelu Saaristomeri I (lossit) 2028–2048, Kilpailutus 2025
– Maantielauttaliikennepalvelu Saaristomeri II (lautta-alukset) 2031–2051, Kilpailutus 2026
– Maantielauttaliikennepalvelu (maantieteellisesti hajanaiset lauttapaikat) 2033–2053, Kilpailutus 2027
Sekä Ruotsin että Suomen tapauksessa julkisen toimeksiantajan päätöksistä on 10/14 vuorokauden valitusaika. Onkin mielenkiintoista nähdä syntyykö näistä kilpailutuksista nyt lopulliset päätökset vai jäävätkö ratkaisut markkinaoikeuksille.
Mikko Niini