Vaikka yleisesti talouden tahti voisi olla kovempikin, satamissa on nyt paljon positiivista virettä ja uusia avauksia, jotka liittyvät erityisesti energiamurrokseen.
– Satamiinkin vaikuttavat ne epävarmuudet, jotka liittyvät Suomen kansantalouden tilanteeseen ja maailmantalouteen, sekä globaaleihin geopoliittisiin jännitteisiin, myös tässä ihan lähialueillamme. Lisäksi seurataan tarkasti, minkälaisia asioita on tulossa agendalle EU:n uuden komission myötä, Suomen Satamat ry:n toimitusjohtaja Piia Karjalainen sanoo.
– Luvassa on varmasti liikenne- ja elinkeinopoliittisia aloitteita, jotka vaikuttavat satamien toimintaan, hän sanoo.
Komission tiedetään valmistelevan muun muassa satamastrategiaa ja lisäksi EU:n seuraavan rahoituskauden ohjelman ja rakenteiden vahvistaminen on iso kysymys myös satamille.
– Yhteiskunnan energiamurros sekä huoltovarmuusnäkökohdat näkyvät satamien tämän päivän arjessa ja tulevaisuuden suunnitelmissa.
Karjalainen siirtyi tehtävään Keskuskauppakamarin johtavan liikenne- ja elinkeinopolitiikan asiantuntijan tehtävästä. Jo aiemmin hän on työskennellyt liikennepolitiikan valmistelun ja vaikuttamisen tehtävissä 20 vuoden ajan ja ehti ajatella, että liikennehallinto ja -politiikka ovat jo hänelle tuttua, mutta satama-alaa edustavan järjestön toimikenttä on tosi asiassa paljon laajempi.
– Työaikaa kuluu paljon energiakysymyksiin käytännön tai politiikan tasolla sekä esimerkiksi sellaisten muutosten läpivientiin, jotka liittyvät Suomen NATO-jäsenyyteen tai huoltovarmuutemme varmistamiseen.
Uusia tuulia Suomen satamissa
Suomen Satamissa kuulostellaan tarkalla korvalla mitä jäsenistössä on menossa, minkälaisia huolia on ja toisaalta millaisia odotuksia satamilla on tulevaisuudelle.
– Esimerkiksi osa satamista on hyvin kiinnostunut roolista merituulivoimakehityksestä ja pitkällä aika välillä tuo sektori tuo varmasti satamille uutta liiketoimintaa. Useiden uusien asiakokonaisuuksien osalta olemme mukana käynnistämässä ja tukemassa toimintaa. Seuraamme myös aloitteita, joita on tulossa EU:n lainsäädännön suunnalta tai esimerkiksi satamien digitalisaatioon liittyen.
Satamia pohdituttavat myös alusten tulevat energiaratkaisut. Esimerkiksi professori Ulla Tapaninen on ennakoinut, että tulevaisuudessa alusten tärkein energiamuoto on sähkö, valtamerialuksia lukuun ottamatta.
– Ainakin Viroon suuntautuvassa liikenteessä on potentiaalia sähköistämiseen. Osa Itämeren lähiliikenteestä tulee kulkemaan jollakin aikajänteellä sähköisillä aluksilla, Karjalainen arvioi.
Meriliikenteen vähäpäästöistäminen näkyy jo nyt satamien arjessa, selkeimmin maasähköinvestointien kautta, joista osa on käynnissä EU-säätelyn vauhdittamina.
– Aluksilla tulee olemaan nyt pitkään hyvin moninaisia käyttövoimia ja polttoaineita rinnakkain. Se tuo haasteita polttoaineiden saatavuuden ja jakelun varmistamiseen, ja ne edellyttävät satamilta investointeja sekä tilajärjestelyjä tilaa satama-alueella. Kotimaassa olisi tärkeä avata keskustelu päästökauppatulojen kohdentamisesta vauhdittamaan käyttövoimamurroksen tarvitsemia investointeja.
Karjalaisen mukaan satamilla ei ole juurikaan työvoiman saatavuusongelmia, mutta satamien on kuitenkin huolehdittava alan houkuttelevuudesta ja uudistumisesta.
– Uudet työkalut, kuten tekoäly, haastavat kaikkia työpaikkoja, satamat mukaan lukien.
Ilmastonmuutoskin vaikuttaa satamiin. Suurimmat luonnonilmiöt täällä meillä ovat kuitenkin edelleen tutut talviset jäät, jotka vaikuttavat liikkumiseen merellä. On pystyttävä navigoimaan jäissä ja huolehtimaan operoinnista kaikissa olosuhteissa. Ilmastonmuutoksen hillintä on luonnollisesti tiukasti päivittäisellä agendalla.
Naton aikakautta opetellaan vielä
Natoon liittyviä sotaharjoituksia on järjestetty Suomessa sekä etelässä, että pohjoisessa. Monet satamat ovat saaneet uusia vierailijoita, kun Naton liittolaismaiden alukset ovat tulleet käymään.
– Nato-jäsenyyden osalta nyt on opettelun ja yhteistoiminnan rakenteiden pystyttämisen aika, opetellaan uutta arkea ja sitä, miten tässä on parasta toimia. Satamille on tärkeää, että ne pystyvät sovittamaan yhteen sekä siviililiikenteen, että sotilaallisen rauhanajan toiminnan. Normaaliaikana vierailevat sotilasalukset ovat asiakkaita muiden joukossa, mutta jos meille tulee vakava häiriötilanne, niin silloin tietysti tilanne muuttuu ja prioriteetit on mietittävä uudelleen.
Nato-vierailujen osalta välitetään myös viestiä siitä, miten meillä Suomessa on neljä vuodenaikaa ja samalla varmistutaan siitä, että ne alukset, jotka tulevat Suomeen, pystyvät navigoimaan jäissä ja alusten miehistö pystyy toimimaan meidän olosuhteissamme.
Karjalaisen mukaan EU:ssa on ryhdytty tekemään eurooppalaista Satamastrategiaa, eli European Ports Strategy, josta valmistuu ehdotus ensi vuonna. Strategiassa tarkastellaan Euroopan satamien kilpailukykyä verrattuna kolmansiin maihin, päästöjen vähentämistä, satamien roolia energia-hubeina sekä resilienssiin liittyviä kysymyksiä, rahoitusta sekä työvoiman saatavuutta.
Rahoitus pohdituttaa satamia
Suomessa tärkeitä aiheita ovat puhdas siirtymä ja investointien rahoitus. Satamiin kohdistuu paljon yhteiskunnallisia odotuksia – meriliikenteen vähäpäästöistymistä pitää tukea kehittämällä vähäpäästösten polttoaineiden jakeluinfraa ja huolehtia sotilaallisen liikkuvuuden ja huoltovarmuuden tarpeista.
Satamissa pohditaankin, miten jatkossa pystytään toteuttamaan ja rahoittamaan investointeja.
– Satamat ovat saaneet todella niukasti kansallista rahoitusta. Liikennehallinnon suunnitelmissa on annettu ymmärtää, että olemme EU-rahoituksen varassa ja sitä rahoitusta satamat ovat melko hyvin saaneetkin.
– Esimerkiksi viime kesän kierroksessa neljä suomalaista satamaa sai CEF-rahoitusta Euroopasta. Nyt on vielä epäselvää, miten rahoitusta suunnataan EU:n tulevalla, eli 2028 alkavalla rahoituskaudella . Euroopan komission suunnasta on tullut huolestuttavaa viestiä siitä, että CEF:in kaltaista rahoitusta ei välttämättä jatkossa olisi enää käytössä, vaan rahoitusta ohjattaisiin yhä enemmän kansallisin päätöksin.
– Haluamme kuitenkin huolehtia jatkossakin satamien investoinneista ja modernisoinnista.
Tulevien vuosien pääteemoja satamissa ovat Karjalaisen mukaan päästöjen vähentäminen, erilaiset energiainvestoinnit sekä resilienssin vahvistaminen osana huoltovarmuustyötä.
– Myös merituuleen liittyvät liiketoimintamahdollisuudet ovat iso ja kiinnostava aihe varsinkin länsirannikon satamissa, samalla kun lainsäädäntö saadaan valmiiksi vuodenvaihteen tienoilla.
Keskustelua käydään nyt myös siitä, miten Suomen liikennejärjestelmä kehittyy kokonaisuutena ja nivoutuu osaksi eurooppalaista liikenneverkkoa. Julkisuudessa on puhuttu pohjoisten maayhteyksien vahvistamisesta ja parantamisesta sekä läntisestä raideleveydestä. Logistiikka on aina iso kokonaisuus, jota seurataan mielenkiinnolla ja jonka keskusteluihin osallistutaan vahvasti.
Teksti Kari Martiala
