Merenkulun datatalous: yhteinen data-avaruus ratkaisuksi alusten satamakäyntitietojen välitykseen?

Toimivan logistiikkaketjun taustalla vaikuttavat monet tekijät. Fintrafficin Maritime DataSpace -hanke luo pohjaa alusten satamakäyntitietojen jakamiselle useammalle toimijalle.

Kuvituskuva: iStock

Fintrafficin meriliikenteenohjaus on lähtenyt selvittelemään ensimmäistä kertaa Suomessa data-avaruusarkkitehtuurin (dataspace) hyödyntämistä merenkulun eri logistiikkatoimijoiden tiedonvälityksessä, jotta satamakäyntiin liittyviä tietoja voidaan välittää eri toimijoiden välillä läpinäkyvästi, luotettavasti sekä yhteisiin sääntöihin perustuen.

Juuri käynnistyneessä Sitran rahoittamassa Maritime DataSpace -hankeessa luodaan pohjaa alusten satamakäyntitietojen yhteiselle välityspalvelulle.

– Suomessa on hyvät edellytykset kehittää merilogistiikan eri toimijoiden välistä datanvaihtoa entisestään, sillä meri- ja satamalogistiikassa on vahvoja näyttöjä monista datavetoisista palveluista, joissa aikatietojen reaaliaikainen jakaminen ja rajapintojen avaaminen on tehostanut yksittäisen sataman ja sinne saapuvan aluksen eri toimintoja, hankepäällikkö Olli Soininen Fintrafficin meriliikenteenohjauksesta sanoo.

– Maritime DataSpace -hankkeessamme tavoitteena on nyt laajentaa satamakäyntiin liittyvien tietojen välitystä useamman toimijan hyödynnettäväksi yhteisen datan välityspalvelun avulla, hän jatkaa.

Hanke on osa Meriliikenteen ilmoituspalvelun NEMOn kehitystyötä ja Fintrafficin kumppaneina Siili Solutions ja Awake.ai, jotka vastaavat teknologisesta kehittämisestä. Varustamoista mukana ovat ESL Shipping ja E&S Tankers. Pilotoinnit toteutetaan Oxelösundin satamassa. Fintrafficin rooli on toimia hankkeen data space -operaattorina. Hanke kestää tämän vuoden loppuu.

Välityspalvelun ratkaisuja ja testausta

Vuoden aikana tehdään määrittelyt datan välityspalvelun ratkaisuista, joilla varmennetaan datan tietoturvallinen, läpinäkyvä ja yhteisiin sääntöihin pohjautuva välitys. Tarkoitus on myös testata ratkaisumallia kahden eri satamakäynnin aikataulutuksen pilottitoteutuksen kautta.

Alusten satamakäyntitietojen välityspalvelussa hyödynnetään valmiita tieto- ja tilannekuvamalleja. Tutkimushanke hyödyntää ”Just in Time Port Arrival” ja ”Virtual Port Arrival” -toimintamalleja, joilla tehostetaan ja optimoidaan alusten saapumista ja lähtemistä satamista sekä samalla vähentämään alusten polttoainekustannuksia ja CO2-päästöjä.

– Molemmista toimintamalleista saatava hyöty riippuu pitkälti merirahtikuljetusten tyypistä, ja suurimmat hyödyt saadaan hakurahdeille. Nopeammista aluksen kääntöajoista, lyhyemmistä odotusajoista sekä matalammista polttoainekustannuksista ja CO2-päästöistä saadaan laskennallisesti mittavia säästöjä muun muassa terminaalioperaattoreille, satamille sekä lastin ja alusten omistajille, Soininen taustoittaa.

Vaula Aunola

Just in Time Port Arrival tarkoittaa aluksen saapumista ennalta suunnitellusti satamaan oikeaan aikaan, juuri ennen lastauksen tai purkamisen aloittamista. Toimintamalli perustuu reaaliaikaiseen tiedonvaihtoon aluksen, sataman ja muiden sidosryhmien välillä, mikä mahdollistaa tehokkaan aikataulutuksen ja sujuvan liikenteen.

Virtual Port Arrival -toimintamallin perusideana on saada aluksille tieto, jos satamassa ei ole laituripaikkaa vapaana ennalta suunniteltuna ajankohtana. Tällöin alus voi laskea nopeuttaan ja tähdätä saapumisensa todellisen laituritilanteen mukaan. Kuittaus laiturivarauksesta sataman suuntaan tehdään nimensä mukaisesti virtuaalisena, jolloin satamassa tiedetään, että alus on saapumassa laituripaikan vapauduttua ja on normaalisti palvelujonossa. Alusten suuntaan malli tuo selkeitä säästöjä polttoainekustannuksiin ja CO2-päästöihin, kun se voi optimoida vauhtiaan laituripaikan todellisen vapautumisen perusteella.

 

Jaa artikkeli