Artikkelisarja merituulivoimasta, osa 4: Merituulivoima Suomessa

Merituulivoimaa kehitetään Suomessa nyt kiihtyvällä vauhdilla. Merituulivoimaa suunnitellaan sekä Metsähallituksen hallinnoimille yleisille vesialueille että Suomen talousvyöhykkeelle.

Merituulivoimaa suunnitellaan rakennettavaksi myös talousvyöhykkeelle, joka sijaitsee Suomen aluevesien ulkopuolella. Kuvan lähde: iStock, Tom Buysse

Metsähallitus vuokraa yleisiä vesialueita muille hankekehittäjille huutokauppamallilla. Huutokaupattavat alueet valitaan esiselvityksen perusteella. Ensimmäiset alueet huutokaupataan arviolta vuosina 2023–2024. Huutokaupan voittajan tehtäväksi jää hakea alueelle tarvittavat luvat kunnilta ja aluehallintoviranomaisilta. Soveltuvien alueiden valinnassa tukee Suomen merialueille laadittu merialuesuunnitelma.

Kiinnostus merituulivoiman kehittämiseksi talousvyöhykkeellä on viime aikoina lisääntynyt, ja ensimmäiset tutkimusluvat talousvyöhykkeelle myönnettiin tämän vuoden alussa. Merituulivoiman hankekehittämiseen talousvyöhykkeellä liittyy haasteita, sillä sen taloudellista hyödyntämistä koskeva lainsäädäntö ei huomioi merituulivoiman erityispiirteitä. Laki mahdollistaa tällä hetkellä tutkimusluvan myöntämisen usealle toimijalle samalle alueelle. Lainsäädännön kehittämistarpeet ovatkin tällä hetkellä tarkasteltavina.

Suomen merialuesuunnitelmassa on tunnistettu Suomen aluevesiltä soveltuvia alueita energiantuotannolle. Suunnitelman keskeinen tavoite on sovittaa erilaisten merellisten toimintojen tarpeita yhteen. Energia-alueiden tunnistamisessa onkin huomioitu jo mm. luonnonsuojelun, meriliikenteen sekä vapaa-ajan (virkistys, vapaa-ajan asukkaat) näkökulmat unohtamatta taloudellisen energiantuotannon tarpeita. Talousvyöhykkeelle vastaavaa suunnitelmaa merialueiden käytöstä ei ole.

Suomessa merituulivoiman rakentamista suunnittelevia hankekehittäjiä ovat mm. Metsähallitus, Suomen Hyötytuuli, EPV, OX2 Finland, wpd Finland ja Ilmatar. Suomen Hyötytuuli on rakentanut Suomen ensimmäisen merituulipuiston Poriin Tahkoluodon edustalle. Puisto on myös maailman ensimmäinen jäätyviin olosuhteisiin rakennettu puisto. Puisto on ns. near-shore -puisto eli se sijaitsee rannikon välittömässä läheisyydessä.

Konkreettiset hankkeet etenevät

Esimerkkeinä valmisteilla olevista hankkeista mainittakoon tässä Tahkoluodon merituulipuiston laajennus sekä Korsnäsin merituulipuistohanke. Molempien puistojen on suunniteltu tuottavan sähköä viimeistään vuosikymmenen loppuun mennessä. Lisäksi julkisuudessa on mainittu mm. wpd Finland Oy:n hanke talousvyöhykkeellä Pietarsaaren edustalla, OX2 Finland Oy:n hankkeet Hailuodon ja Pietarsaaren edustalla sekä Ilmattaren hanke Ahvenanmaan pohjoispuolella.

Suomen Hyötytuuli Oy suunnittelee Porin Tahkoluodon merituulipuiston laajennusta. Tuulipuisto voisi toteutuessaan tuottaa sähköenergiaa 1000–1900 GWh vuodessa. Hanketta koskeva yleiskaavaluonnos mahdollistaa enintään 43 tuulivoimalan sijoittamisen Tahkoluodon edustalla olevalle merialueelle.

Metsähallitus on puolestaan hankekehittäjänä Korsnäsin merituulivoimahankkeessa. Korsnäsin puiston vuosituotannon on arvioitu olevan noin 5000 GWh. Turbiineja (12–20 MW) puistossa olisi jopa 100. Metsähallitus jää puistohankkeeseen vuokranantajan rooliin. Hanke on edistyessään tarkoitus myydä energiantuotantoa operoivalle toimijalle.

Suomi on kilpailukykyinen merituulivoimamarkkinoilla

Suomalaisilla toimijoilla on jo nyt hyvät edellytykset tarjota tuotteitaan ja palveluitaan merituulivoiman tarpeisiin. Kokemusta merituulivoiman rakentamisesta ja operoinnista on toki vielä vain vähän, mutta Suomen perinteisesti vahva meriteollisuus antaa vahvan perustan myös merituulivoimamarkkinalle ponnistettaessa. Suomalaisyrityksillä on myös kansainvälisesti merkittävää osaamista jäätyvissä olosuhteissa toimimisesta.

Suomalaisyritysten osaaminen kattaa koko merituulivoiman toimitusketjun esiselvityksistä merituulipuiston operointiin ja ylläpitoon.

 

Investorien pääomaa tarvitaan suuren mittakaavan energiantuotantohankkeissa. Merituulipuistojen kohdalla kyse on valtavista infrastruktuurihankkeista, jotka vaativat investointeja pääomaan. Suomalaisia investoreja ovat mm. Suomen Hyötytuuli, EPV ja Fortum.

Ennen rakentamisvaihetta tarvitaan lukuisia tutkimuksia ja mittauksia, joilla selvitetään alueen soveltuvuutta energiantuotantoon sekä mahdollisia reunaehtoja, jotka saattavat rajoittaa hankkeen etenemistä ja rakentamista (esim. vedenalaiset luontoarvot, kalojen kutualueet, merenpohjan laatu). Tutkimuksia ja mittauksia suorittavat mm. Arctia ja VTT.

Hankkeen toteutuminen edellyttää huolellista suunnittelua monesta eri näkökulmasta. Puistolle laaditaan layout-suunnitelma, jossa mm. jokaiselle turbiinille tunnistetaan sopivin paikka ja merikaapeleille optimaalisimmat reitit ja liityntäpisteet. Suunnittelussa huomioidaan tuuli- ja jääolosuhteet sekä muut toimintaympäristöstä tulevat reunaehdot. Lisäksi suunnittelutyötä tarvitaan esimerkiksi merituulipuiston elementtien (voimaloiden perustukset) sekä operoinnin (erikoisalukset) näkökulmasta. Voimaloiden perustuksia Suomessa suunnittelevat mm. Enersense ja Terramare. Erikoisalussuunnitteluosaamista on mm. Aker Arcticilla.

Energiainfrastruktuurin rakentamiseen tarvitaan merellä raaka-aineita ja komponentteja. Terästä ja betonia tarvitaan valtavia määriä ja kysyntää on yhä enemmän vähähiilisille ratkaisuille myös raaka-aineiden osalta. Tällainen on esimerkiksi SSAB:n vähähiilinen teräs. Suomalaisyritykset tarjoavat myös komponentteja turbiinivalmistajille (esim. Danfossin taajuusmuuttajat) sekä sähköistymiseen liittyviä ratkaisuja (mm. ABB).

Satamat ja telakat tarjoavat tärkeää infrastruktuuria toisaalta rakenteiden ja erikoisalusten valmistuskapasiteetin osalta, toisaalta tärkeinä yhteyspisteinä ja varastointipaikkoina asennusvaiheen aikana.

Merituulipuiston asennusvaiheen aikana tarvitaan useita erilaisia erikoisaluksia sekä asennusta tukevia logistisia ratkaisuja. Erikoisalusten avulla asennetaan merituulivoimaloille perustukset ja niiden päälle turbiinit sekä asennetaan merikaapelit merenpohjaan. Merirakentamiseen erikoistuneita aluksia on Suomessa esimerkiksi Boskalis Terramarella ja Finnish Sea Servicellä. Lisäksi tarvitaan logistiikkaa kuljettamaan osia tehtaiden, satamien ja asennuspaikan välillä. Suomen perinteisesti vahva meriteollisuus tarjoaa vähäpäästöisiä ratkaisuja mm. käyttövoimiin (kuten Wärtsilä) ja propulsioon (ABB, Steerprop) liittyen sekä erikoisaluskonsepteja (mm. Aker Arctic).

Asennusvaiheen jälkeen merituulipuiston sähköntuotanto voidaan käynnistää. Puisto vaatii jatkuvaa ylläpitoa ja operointia ja tämä on usein tuotannosta vastaavan operaattorin vastuulla. Miehistönkuljetusalukset kuljettavat teknikoita turbiineille, isompia aluksia tarvitaan esimerkiksi siipihuoltoon. Suomen olosuhteissa edellytetään aluksilta jäänkestävyyttä, sillä turbiinihuolto on kyettävä hoitamaan myös talvella.

Älykkäät tietoverkot ja teknologiat tukevat merituulipuiston operointia ja mahdollistavat esimerkiksi tehokkaan tiedonsiirron puiston olosuhteista ja toiminnasta operaattorille. Yksityisiä verkkoja puistojen operaattoreille tarjoaa mm. Nokia.

Tärkeä osa kokonaisuutta on toki merituulipuiston integrointi osaksi energiajärjestelmää. Usein puhutaan sektorikytkennästä tai sektori-integraatiosta. Tämä voi tarkoittaa puiston kytkemistä kantaverkkoon, joka välittää sähkön sitä tarvitseville, tai suoraan osaksi tuotantolaitosta, joka hyödyntää sähkön suoraan omissa prosesseissaan.

Merituulivoiman rakentamisessa huomioidaan Itämeren erityisolosuhteet

Itämeri tarjoaa merituulivoiman tuotannolle erinomaiset olosuhteet. Tuuliolosuhteet ovat erinomaiset, vedensyvyys kohtuullinen, alhainen suolapitoisuus kuormittaa rakenteita vähemmän kuin muilla merialueilla ja aallonkorkeudet ovat maltillisia. Toisaalta Itämeri toimintaympäristönä asettaa myös haasteita. Merenpohjan muoto ja laatu vaihtelevat lyhyilläkin etäisyyksillä paljon – peruskallio voi toisaalla olla hyvinkin lähellä pintaa, toisaalla saattaa olla kymmenien metrien paksuudelta saviliejua.

Itämerellä on myös herkkä meriluonto ja uhanalaisia lajeja on paljon. Rikkain lajisto ja tärkeimmät  elinympäristöt ovat pääosin enimmillään 10–15 metrin syvyydessä ja tuulivoimarakentaminen ohjataankin tällä hetkellä kauemmas rannikon matalikoista ja herkiltä merialueilta. Suomen merialuesuunnittelu tukee tuulivoima-alueiden sijoittelua ja huomioi eri merellisten toimijoiden tarpeet. Myös meriluonnon tarpeet ovat keskeinen näkökulma eri merellisten toimintojen yhteensovittamisessa.

Rakkohauru on yksi Itämeren avainlajeista. Kuvan lähde: Itämeri-portaali (www.itameri.fi), Maiju Lanki, Metsähallitus

Team Renewable Arctic Finland on suomalaisyritysten ekosysteemi, joka yhteiskehittää merituulivoiman ympärille tulevaisuuden kestävää ja kannattavaa liiketoimintaa. Ekosysteemissä on tällä hetkellä 21 jäsenyritystä: ABB, Aker Arctic, Arctia, Boskalis Terramare, Corporatum, Danfoss, Destia, Enersense, EPV, ESL Shipping, Fortum, Finnish Sea Service, Suomen Hyötytuuli, Nokia, Ponvia, Rauma Marine Constructions, Savcor, Skarta, Steerprop, VTT ja Wärtsilä

Yritykset toimivat kansainvälisesti tai Itämeren alueella meriteollisuudessa, varustamotoiminnassa, energiantuotannossa sekä offshore- ja infra-alalla. Monialaisuuden yritysryhmän vahvuuksia ovat teknologinen ja arktinen osaaminen. Suomalaisten yritysten erityinen kilpailukykytekijä on erinomainen osaaminen ja näytöt kylmien olosuhteiden hallinnassa, energiatehokkuudessa, ratkaisujen suorituskyvyssä sekä maailmanluokan teknologiassa ja luotettavuudessa.

Artikkelin ovat kirjoittaneet Gaian asiantuntijat. Gaia koordinoi uusiutuvan energian ekosysteemiä Team Renewable Arctic Finland.

 

Artikkelisarja merituulivoimasta

osa 1: Merituulivoima on mahdollisuus myös suomalaisille yrityksille

osa 2: Merituulivoiman kilpailukyky kehittyy vauhdilla

osa 3: Sähköä tarvitaan myös mereltä

osa 4: Merituulivoima Suomessa

Jaa artikkeli
freja