Väylä2020 | Paneelikeskustelussa kuultiin miljardien toivelistat

Kotimaan väylien nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita hahmoteltiin maanteiltä raiteille, vesille sekä jalankulku- ja pyöräteille polveilleessa paneelikeskustelussa.

Kuva: Väylä

VR:n matkustajaliikenne on kasvanut viimeisten kolmen vuoden aikana noin kymmenen prosenttia vuodessa ja tavaraliikenne, viime vuoden lievää notkahdusta lukuun ottamatta, vuodesta 2015 lähtien, toimitusjohtaja Rolf Jansson kertoi. Samalla VR on investoinut vajaat miljardi euroa uuteen matkustajaliikenteen kapasiteettiin, joten toimitusjohtajan mukaan junissa on vielä tilaa.

– Uskon kasvuun, mutta se tyrehtyy, jos raiteisiin ei investoida. Raideinvestointeihin kaivataan lisää euroja: tämä on hyvin nähtävissä jo nyt pääradalla, missä on liikenteen kasvulle pullonkauloja, Jansson sanoi.

Hänen toiveinvestointiensa hintalappu kohoaisi seitsemään miljardiin kaikkinensa.

– Espanja ja Saksa investoi raideliikenteeseen vahvasti, ja myös Norjassa rahoitusta on ollut noin kuusi kertaa enemmän per raidekilometri kuin Suomessa.

Merenkulku on jo tarttunut toimeen

Suomen Varustamojen yhdistyksen toimitusjohtaja Tiina Tuurnala ei lyönyt pöytään euromääriä, mutta muistutti merenkulun tarttuneen jo toimeen päästöjen vähentämiseksi.

– Menneen vuosikymmenen aikana meriliikenteen kuljetusmäärät ovat kasvaneet merkittävästi, mutta päästöt ovat laskeneet hienokseltaan. Paljon on vielä tehtävää, etenkin kun kuljetusten kasvun ennustetaan kasvavan vahvasti samalla, kun päästöt pitäisi saada kokonaan pois, Tuurnala totesi.

Parhaillaan merenkulun sitovia päästörajoituksia pohtiva globaali kattojärjestö IMO kertoo alan maailmanlaajuisesta tahtotilasta tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomi kulkee tavoitteiden kanssa kehityksen kärjessä.

– Jatkossa pitää panostaa logistiikkaketjuihin, kuljetusten täyttöasteisiin, datan avoimuuteen sekä satamainfran haasteiden, kuten vaihtoehtoisten polttoaineiden ja maasähkön jakelun, ratkaisuihin.

Tuurnalan mukaan tulevaisuudessa haasteet kasvavat talvimerenkulussa, koska hyvin jäissä kulkevien alusten määrä laskee. 

– Konetehojen pieneneminen tuo väistämättä uusia haasteita talvimerenkululle ja kuljetusten täsmällisyydelle. Aluskokojen kasvu on myös oma haasteensa satamainfralle.

Teiden kunnossapitoon miljardi vuodessa

Suomen teiden kunnnossapitovelka on noussut jo 2,8 miljardiin euroon, SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen huomautti.

– Laitetaan ne tiet kuntoon. Tarvitaan miljardi euroa vuodessa, hän sanoi.

Teiden kunnolla ja ylläpidolla on Lehtosen mukaan suoria ympäristövaikutuksia.

– Sohjossa ajamisen CO2-päästöt voivat olla kaksinkertaiset tavalliseen verrattuna. Lisäksi päästöjä tulee enemmän, jos kuljettaja joutuu lähtemään useasti liikkeelle ja kiihdyttämään.

Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen puolestaan peräänkuulutti selkeää liikennemuotojen priorisointia tulevaisuuden linjauksia tehtäessä.

– Kestävien matkaketjujen parantaminen nykyisestä on huomioitava tulevaisuutta suunniteltaessa. Jalankulku ykköseksi, koska sitä kaikki tekevät lähes päivittäin, sen jälkeen pyöräily, joukkoliikenne, jakeluliikenne ja viimeisenä yksityisautoilu. Tällä priorisoinnilla liikennettä suunniteltaessa ajatusmaailma muuttuu aika erilaiseksi, Koistinen totesi.

Hän huomautti, että nykyisellään jalankulku- ja pyöräteiden parantamiseen on varattu väyläinvestoinneista vain kaksi prosenttia eli 45 miljoonaa euroa, vaikka kolmasosa kaikista matkoista tehdään jalan tai pyörällä.

Seminaari kokosi Finlandia-taloon noin 600 infra-alasta, liikenteen tulevaisuudesta ja liikkumisesta kiinnostunutta Väylän sidosryhmän edustajaa. Kuva: Väylä

Keskusteltaessa väyläverkon palvelutasosta VR:n Janssonin mukaan raidepuolen suurin ongelma on paikoittain riittämättömäksi jäänyt kapasiteetti.

– Siellä, missä on kysyntää, ei ole matkustajaliikenteessä enää mahdollisuuksia kasvattaa tarjontaa. Lisäksi pitää taata kilpailukykyinen raideliikenne teollisuudelle, Jansson sanoi.

SKAL:n Lehtonen puolestaan korosti teiden päivittäistä käytettävyyttä.

– Talvikunnossapito leutoina talvina on parantunut, mutta turvallisuutta täytyy vielä parantaa esimerkiksi lisäämällä ohituskaistoja.

Pyöräilijät ja jalankulkijat ovat kaikista väylien käyttäjistä kaikkein tyytymättömimpiä talvikunnossapitoon, Pyöräliiton Koistinen huomautti.

Varustamojen Tuurnala nosti myös esille talvikunnossapidon.

– Suomi-Ruotsi -yhteistyö jäänmurrossa erittäin kannatettavaa. Keskiössä ovat talvimerenkulku ja meriliikenteen ohjauspalvelut.

Terveiset päättäjille

Lopuksi panelistit saivat lähettää omat terveisensä poliitikoille ja virkamiehille, jotka parhaillaan miettivät valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (niin sanottu Liikenne 12 -suunnitelma).

Pyöräliiton Koistisen viesti oli selkeä.

– Nykyistä verkostoa pitää muuttaa, se ei vastaa ilmastohaasteeseen. Investoinnit on suunnattava uudentyyppisiin väyliin ja priorisointi oltava pyörä- ja raideliikenteessä.

Hän haluaisi nähdä suunnitelmassa koko valtakunnallisen pyöräbaana-verkon, kokonaisvaltaisen käsityksen pyöräliikenteen kehittämisestä sekä sen kytkemisestä joukkoliikenteen keskuksiin.

Varustamojen Tuurnala puolestaan toivoo suunnitelmia logistisen ketjun optimoinnista ja tehostamisesta yli liikennemuotojen. SKLA:n Lehtonen haluaa tienkäyttäjät mukaan ohjelman tekoon ja päättäjien olevan paremmin hereillä EU-rahoituksen tarjolla olosta.

VR:n Janssonin mielestä tärkeintä olisi nyt luoda liikenteelle pitkän aikavälin suunnitelma, johon myös sitoudutaan. 

Liikenne paljon vartijana

Vasta työnsä aloittanut uusi EU-komissio korostaa ohjelmassaan ympäristöä ja päästöjen leikkaamista kautta linjan. Alkaneen viisivuotiskauden linjaukset ovat vasta muodostumassa, muistutti Suomen EU-edustuston pysyvän edustajan sijainen, suurlähettiläs Minna Kivimäki.

– Komissio on tekemässä liikenteen osalta linjauksia kesän jälkeen, mutta sitä ennen valmistellaan monia valkoisia papereita ja mietintöjä aiheista. Vaikuttamisen aika on nyt, suurlähettiläs Kivimäki patisti.

Ja jotta kenellekään ei jäisi epäselväksi, miten suurista asioista onkaan kyse, WMO:n pääjohtaja Petteri Taalas esitteli päivän päätteeksi madonluvut.

– Suomen ilmasto on muutostilassa: talvet leudontuvat ja sademäärät kasvavat. Se tarkoittaa lisää lunta pohjoiseen, ylipäätään lisää vettä ja kosteutta. Kun lämpötilat sahaavat nollan molemmin puolin, se tuo haasteita väylien ylläpidolle – ainakin lisää kuoppaisia teitä.

Suomi kuuluu pohjoiseen vyöhykkeeseen, missä lämpeneminen aiheuttaa lisää sateita.

– Se merkitsee sisävesien ja jokien pintojen entistä suurempaa vaihtelua: kesällä on hellettä ja kuivuutta, talvella tulvii, Taalas totesi.

Hän pohti myös, kuinka uudet liikenteen muodot, kuten sähköautot, biopolttoaineet tai kevyen liikenteen osuuden lisääminen, aidosti toimisivat kansalaisten arjessa.

– Itseään ajavissa autoissa on säähaasteita ja sähköautojen toimintasäde on vielä rajallinen, kun taas biopolttoaineiden osalta on epäselvää, paljonko niitä voidaan tuottaa. 

– Liikenne on iso asia ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, se on toiseksi suurin CO2-päästöjä aiheuttava sektori energiantuotannon jälkeen, Taalas muistutti seminaariin kokoontunutta alan väkeä.

Teksti: Nina Broström

Lisää aiheesta: Timo Harakka: ”Valtion rooli on varmistaa, että väyläverkko edistää yhteiskunnallista kehitystä.”

Katso tallenne tilaisuudesta.

 

 

 

Jaa artikkeli
portofnaantali