Väylä2020 | Timo Harakka: ”Valtion rooli on varmistaa, että väyläverkko edistää yhteiskunnallista kehitystä.”

Eri liikennemuotojen tärkeys, niiden keskinäinen yhteistyö sekä tarve suomalaisen liikennejärjestelmän kokonaisvaltaiselle tarkastelulle nousivat esille Väylä2020-seminaarissa Helsingissä.

- Tavoite on niin kunnianhimoinen, että tarvitsemme päästöjä vähentäviä toimia laajalla rintamalla, ministeri Timo Harakka totesi avauspuheessaan.

Yhteistyötä korosti vuoden toimineen Väylän vuosiseminaarin avannut liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

– Väyläverkon kehityksessä on otettava huomioon eri liikennemuotojen tarpeet sekä yhteiskunnallinen kehitys, ministeri totesi muistuttaen, että tulevaisuudenkin liikennesuunnitelmissa on tärkeää huomioida eri väestöryhmien tarpeet siinä missä elinkeinoelämänkin.

– Väyläverkko on alusta ihmisten arjen liikkumisen palveluille ja elinkeinoelämän liiketoiminnan edistämiselle. Valtion rooli on varmistaa, että väyläverkko edistää yhteiskunnallista kehitystä.

Tämänhetkiset haasteet liittyvät ilmastotavoitteisiin, rahoituksen riittävyyteen ja pitkäjänteisyyteen sekä siihen, kuinka väyläverkostolla voidaan edistää sosiaalisesti ja maantieteellisesti tasapuolista kehitystä. Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä ja pudotus nollaan eli hiilineutraalius olisi edessä viimeistään vuonna 2045.

– Tavoite on niin kunnianhimoinen, että tarvitsemme päästöjä vähentäviä toimia laajalla rintamalla. Etenkin kaupunkiseuduilla on suurta potentiaalia kestävien liikennemuotojen edistämisessä. Kaupunkien välisen raideliikenteen kilpailukyvyn parantamiskeinoja voivat olla lisäkapasiteettia, kunnostustöitä tai digitaalisen kuluvalvonnan toimia. Raideliikenteen houkuttavuutta on kokonaisuudessaan pystyttävä kasvattamaan, ministeri patisti.

Yksi keskeinen työkalu isojen liikennejärjestelyjen, kuten uusien ratahankkeiden, käynnistämisessä on valtion ja kaupunkien ja kuntien välinen MAL-sopimus. Sen avulla ollaan vauhdittamassa muun muassa Turun ratahanketta lähikuukausina.

Kolme muutosta

Väylän pääjohtaja Kari Wihlman nosti omassa puheenvuorossaan esiin kolme eri aikajänteellä kulkevaa liikenteen muutosta, jotka näkyvät kansalaisten ja elinkeinoelämän arjessa.

– Päivittäinen sujuvuus turvataan yhteistyöllä. Poikkeukselliset sääolosuhteet ovat yleistyneet ja edellyttäneet meiltä väylänpitäjänä uudenlaisia toimintamalleja. Sopeutumiskykyä on löytynyt esimerkiksi tiiviimmästä yhteistyöstä: jäänmurrossa yhteistyötä tehdään Ruotsin kanssa ja rautatietoimijoiden kesken on täsmennetty toimintaohjeita vaikeisiin sääolosuhteisiin. Teiden talvikunnossapidon toimintalinjoissa vilkkaat tiet ja raskaan liikenteen reitit on erityisesti huomioitu. Väylä kerää reaaliaikaista tietoa väyläverkon kunnosta ja hoidon tilanteesta, jotta toimenpiteet saadaan kohdennuttua paremmin. Samaa tietoa jaetaan myös muiden hyödyksi, Wihlman totesi.

Toiseksi liikenneverkko vastaa asiakkaiden tarpeisiin.

– Väyläverkon tulee vastata asiakkaiden tarpeisiin laajalla keinovalikoimalla. Kuljetustehokkuutta ja kapasiteettia parannetaan innovoimalla ja kokeilemalla uutta: tästä yhtenä esimerkkinä ovat suuret HCT-rekat. Vähäpäästöisen liikkumisen vaihtoehtoja kehitetään valtion ja kuntien yhteistyönä ja houkuttelevuuteen vaikutamme muun muassa väylien hoidolla. Valmistelussa oleva 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma tavoittelee liikennepolitiikan pitkäjänteisyyttä. Samalla muodostuu tahtotila olemassa olevan väyläverkon kuntoa ja palvelutasoa koskien.

Kolmanneksi Wihlman nosti esiin sen, että tulevaisuuden infra on palvelujen alusta.

– Infra-alusta osaltaan mahdollistaa liikenteen ja liikkumisen digitalisaatiokehityksen. Tieto mahdollistaa uudenlaiset liikkumisen palvelut, mutta mullistaa myös väylänpidon. Tulevaisuuden infra on turvallisempi, täsmällisempi, tehokkaampi ja toimintavarmempi ja mahdollistaa vähäpäästöisen liikkumisen.

Lähivuosina tehdään lukuisia päätöksiä, joiden vaikutukset näkyvät vasta tulevaisuudessa. Ilmastotavoitteita edistetään myös väylänpidon keinoin.

– Väylällä on vastuu huolehtia noin 20 miljardin arvoisesta kansallisomaisuudestamme ja sen arvon säilyttämisestä. Väylien arvo syntyy siitä, kuinka hyvin ne palvelevat kansalaisia ja elinkeinoelämää. Omaisuudenhallinnan kulmakivi on elinkaariajattelu aina tästä päivästä pitkälle tulevaisuuteen, Wihlman korosti.

Teksti: Nina Broström

Lisää aiheesta: Väylä2020 | Paneelikeskustelussa kuultiin miljardien toivelistat

Katso tallenne tilaisuudesta:

Jaa artikkeli
portofnaantali