Merenkulkualan keskeisimpänä tavoitteena on jo vuosia ollut merenkulun päästöjen vähentäminen ja alan kehittäminen entistä ympäristöystävällisempään suuntaan. Suomessa ja muualla Pohjois-Euroopan alueella rikkipäästöt on viime vuosien aikana vähennetty lähes nollaan. YK:n alainen merenkulkujärjestö IMO päätti huhtikuussa 2018 että kansainvälisen meriliikenteen kuljetussuoritusten tonnia/kilometri osalta hiilidioksidipäästöjä vähennetään vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 2008 tasoon. Vuotuista kasvihuonekaasujen absoluuttista päästömäärää – liikennemäärien kasvusta huolimatta – pienennetään vähintään 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä ja tämän jälkeen jatketaan pyrkimystä hiilidioksidipäästöjen asteittaiseen täydelliseen poistamiseen.
Osana tätä pyrkimystä merenkulun hiilidioksidipäästöjä mitataan ja seurataan aluskohtaisella tarkkuudella. Tulokset raportoidaan Euroopan komissiolle ensimmäistä kertaa vuoden 2018 osalta ja Euroopan komissio julkaisee tiedot 30.6.2019. Globaalilla tasolla päästömittausvelvoite astui voimaan vuoden 2019 alusta lähtien.
”Tämän vuoden alusta voimaan tullut päästömittaus on ainutlaatuinen. Muilla liikennemuodoilla ei ole vastaava globaalia, toteutuneeseen kulutukseen perustuvaa tiedonkeruujärjestelmää. Tämän kaltainen maailmanlaajuinen, todellisiin mittauksiin perustuva järjestelmä tuo päästöseurannan uudelle tasolle”, toteaa Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala.
Matkustajien ympäristövaikutusarvioimisen helpottamiseksi ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi, suomalaiset matkustajavarustamot julkistavat nyt ensimmäistä kertaa EU komissiolle raportoidut ja luokituslaitosten auditoimat laskentamenetelmät suomalaisten matkustajalaivojen päästöistä ja niihin perustuvat laskelmat matkustajien reittikohtaisesta hiilijalanjäljestä. (Taulukko 1)
Kaikki suomalaiset matkustajalaivat kuljettavat matkustajien lisäksi myös rahtia. Suomalaisten varustamoiden risteilyliikenteessä käytetään niin kutsuttuja ropax-aluksia, eli matkustaja-autolauttoja. Ne kuljettavat koko Suomen kappaletavaraviennistä n. 60% ja -tuonnista 50%.
Suomen kokonaisviennistä ja -tuonnista, eli ulkomaankaupan kuljetuksista jopa 83% kulkee meritse. Meriliikenne on ympäristöystävällisin kuljetusmuoto ja tämä korostuu erityisesti suurien tavaramäärien kuljetuksessa. Hiilidioksidipäästöjen vertailu grammaa/tonnikilometri: Lentorahti 435 g, rekka 80 g, rahtilaiva 7,9 g, suuri konttialus 3 g (lähde: IMO GHG second study).
”Suomi on merenkulunympäristöinnovaatioiden edelläkävijä̈. Suomalaiset varustamot ovat maailman kärkeä̈ ja pioneereja vähäpäästöisten ja energiatehokkuutta lisäävien teknologioiden käyttöönotossa ja tekevät aktiivisesti investointeja yhä energiatehokkaamman ja ympäristöystävällisemmän merenkulun puolesta. Nesteytetty maakaasu (LNG), tuuli, sähkö̈ ja jätteestä̈ valmistettavat biopolttoaineet ovat jo käytössä̈, eivät pelkästään suunnitelmissa”, sanoo Tuurnala.
Matkustaja-alusten reittikohtainen hiilijalanjälki
Alla olevassataulukossa on kuvattu tällä hetkellä Suomen lipun alla liikennöivien matkustaja-alusten reitti- ja vuorokausikohtainenhiilijalanjälki. Hiilijalanjälki on laskettu kyseisellä reitillä liikennöivien matkustaja-alusten toteutuneiden, mitattujen ja raportoitujen tulosten perusteella. Vertailun helpottamiseksi muihin liikennemuotoihin, luvut ovat tässä laskettu kilometri muotoon (g/pax-km).
Taulukko: Lastin sekä matkustajien kuljetussuorituksen allokointi polttoaineen kulutukseen ja hiilijalanjälkeen.
Merenkulun hiilidioksidipäästöjä mitataan ja seurataan aluskohtaisella tarkkuudella EU:n MRV-asetuksen mukaisesti. Tulokset raportoidaan komissiolle kevään aikana ja Euroopan komissio julkaisee tiedot 30.6.2019. Hiilidioksidipäästöt julkaistaan muodossa CO2 grammaa per merimaili ja matkustaja (g-CO2/pax-nm).
Globaalilla tasolla päästömittausvelvoite astui voimaan vuoden 2019 alusta lähtien.
