Valtioneuvoston kanslia lähetti kesäkuussa Meripolitiikan toimenpideohjelman lausuntokierrokselle. Ohjelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä, joilla pyritään toteuttamaan hallitusohjelmaa ja aiemmin päätettyjä meripolitiikan linjauksia. Samalla pannaan toimeen EU:n meripolitiikkaa.
Meripolitiikan toimenpideohjelma nostaa merkittävimmiksi alueiksi merten suojelun, meriklusterin ja merellisen tuotannon. Näitä vahvuuksia halutaan ylläpitää ja kehittää kansainvälisellä tasolla.
– Meillä on vahva meriklusteri, joka pitää sisällään teollisen ekosysteemin, meriliikenteen ja satamat. Itämeren suojelussa olemme iso tekijä, valtamerille olemme vasta yrittämässä. Meiltä löytyy myös paljon osaamista merellisen tuotannon puolella, toteaa neuvotteleva virkamies Jussi Soramäki valtioneuvoston kansliasta.
Meripolitiikalla on merkittävä vaikutus ihmisten hyvinvointiin. Suomen meriklusterissa yksistään toimii yli 3 000 yritystä. Ne työllistävät 50 000 henkilöä ja niiden kokonaisliikevaihto kohoaa 14 miljardiin euroon.
– Toimenpideohjelman yhtenä ajatuksena on, että ministeriöiden toiminta saadaan aiempaa yhtenäisemmäksi. Tavoitteena on luoda kokonaispaketti, josta on enemmän hyötyä kuin eri ministeriöiden yksittäisillä hankkeilla.
Merten suojelu lähtökohtana
Suomen meripolitiikka nivoutuu yhteen kansainvälisen meripolitiikan kanssa. Merten huono tila ja ilmaston muutos vaativat merenkulun kehittämistä entistä kestävämmäksi.
– Kaikki perustuu merten suojeluun. Meret säätelevät ilmastoa, ja mitä huonommin menee merillä, sitä huonommin menee meillä kaikilla, Soramäki sanoo.
Toimenpideohjelmassa on eritelty tukku merien suojeluun tähtääviä toimenpidekokonaisuuksia, joita Suomen ministeriöiden ja tutkimuslaitosten edustajat edistävät monissa kansainvälisissä yhteistyöelimissä.
Tavoitteena on muun muassa löytää ratkaisuja globaaliin muoviongelmaan, estää merien rehevöitymistä, vähentää happamoitumisen haitallisia vaikutuksia sekä kehittää merentutkimusinfrastruktuuria.
Ohjelmassa on esitetty kunkin toimenpiteen toteutukseen vaadittavat resurssit. Usein rahoitusta voidaan hakea kansallisen rahoituksen lisäksi EU:n eri rahoituslähteistä, kuten EU:n meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR).
– Euroopan unionin komissio julkaisi toukokuussa kestävän sinisen talouden toimintaohjelman, joka tähtää merellisen ympäristön suojeluun ja kestävän käyttöön. Se kertoo osaltaan suuresta muutoksesta, joka meripolitiikan sektorilla on meneillään.
Oma kauppalaivasto huoltovarmuuden turvana
Kestävä sininen talous, ilmastoneutraalius ja saasteettomuus tarjoavat Suomelle merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia ja tukevat Suomen tavoitteita Itämeren ja maailman merien tilan parantamiseksi.
– Komissio pitää lähimerenkulkua ympäristöystävällisempänä kuin monia muita kuljetusmuotoja. Kestävä merenkulku tarjoaa eniten hyötyjä Suomen kaltaisille valtioille, jotka pystyvät ottamaan uutta tekniikka haltuunsa nopeasti.
– Meriliikenteen puolelta löytyy paljon kehitettävää ja siinä meillä on selkeä mahdollisuus kasvattaa omaa rooliamme. Muutokset meriliikenteessä ovat ehkä hitaampia kuin maantieliikenteessä mutta vaikutuksiltaan yhtä merkittäviä.
Covid-19 pandemia muistutti huoltovarmuuden tärkeydestä. Toimiva laivaliikenne on elintärkeä Suomen kaltaiselle maalle, jonka viennistä ja tuonnista valtaosa kulkee meritse.
Toimenpideohjelmassa esitetään, että huoltovarmuuden edellyttämä kotimainen alustonnisto varmistetaan.
– Mielestäni oma kauppalaivasto on keskeinen tekijä huoltovarmuuden turvaajana, Soramäki sanoo.
Logistiikan digitalisaatio etenee
Toimenpideohjelman meriklusteria käsittelevässä osiossa nostetaan esiin muun muassa digitalisaation edistäminen logistisessa ketjussa. Tavoitteena on vähentää päästöjä ja parantaa kuljetusketjujen toimivuutta, tehokkuutta ja turvallisuutta.
Satamatiedonvaihtoa ja digitalisointia koskevan eMSW-hankkeen on määrä valmistua 2025. Hankkeessa laajennetaan tiedon vaihtoa ja uudistetaan nykyinen Portnet-järjestelmä EU:n 2019 antaman asetuksen mukaiseksi.
Liikenteen automatisointiin liittyy tekniikan lisäksi liikenteen ohjaamiseen ja hallintaan, oikeuksiin, sääntelyyn, kokeiluun, vastuisiin ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Valtioneuvoston periaatepäätös meriliikenteen automatisoinnista on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2021 aikana.
Osaajia houkutellaan alalle
Toimenpideohjelmassa halutaan vahvistaa laivanrakennuksen erityisosaamista. Asia on huomioitu esimerkiksi valtioneuvosto kesäkuun alussa tekemässä periaatepäätöksessä Suomen arktisen politiikan strategiasta.
– Arktinen osaaminen on edelleen keskeinen osa meidän meriteollisuuden osaamiskenttäämme, Soramäki sanoo.
Suomalaiset ovat olleet tehokkaita meriliikenteen harjoittajia ja laivanrakentajia. Ongelmaksi on noussut koko sektoria vaivaava osaavan työvoiman pula.
Toimenpideohjelma nostaakin yhdeksi kehityskohteeksi osaajien houkuttelun meriteollisuuteen. Vastuuta jaetaan ministeriöiden lisäksi Business Finlandille, ely-keskuksille, yrityksille, oppilaitoksille ja Meriteollisuus ry:lle.
– Kohdennettu markkinointi on osoittautunut yllättävän hyväksi keinoksi houkutella alalle osaajia. Markkinointiin on saatu hiukan rahoitusta myös EU:n meri- ja kalatalousrahastosta, Soramäki toteaa.
Vesiviljelyä ja energiantuotantoa merialueille
Meripolitiikan linjausten mukisesti toimenpideohjelma esittää keinoja, joilla edistetään kestävä vesiviljelytuotantoa, turvataan rannikkokalastuksen jatkuvuus, panostetaan tutkimus- ja kehitystoimiin, edistetään merellistä energiantuotantoa sekä kehitetään kestävää virkistyskäyttöä.
– Vesiviljelyn kestävyyden parantaminen on pitkälti kustannuskysymys. Vesiviljely pitää kuitenkin pystyä toteuttamaan niin, että mertenrehevöityminen ei lisäänny.
Suomessa tuulivoimaloita on rakennettu pääasiassa maalle. Katseet ovat kuitenkin olleet jo pitkään käännettyinä myös merialueille.
– Merialueiden kaavoitus valmistui viime vuonna. Se näyttää, mille alueille tuulivoimaloita voidaan rakentaa. Kaavoituksen valmistuminen tulee varmasti lisäämään merellisten tuulivoimapuistojen rakentamista, Soramäki arvioi.
Teksti: Timo Hämäläinen
Kuvat Janne-Petteri Kumpulainen
