Osallistujia oli 300, pääasiassa Euroopasta. Kaikki suuret globaalit toimijat olivat luonnollisesti edustettuna: Carnival, Royal Caribbean, NCL ja MSC. Kahden päivän mittainen ohjelma koostui kuudesta paneelikeskustelusta ja kahdeksasta esityksestä, joista kuudessa esiteltiin uusia tulokkaita risteilymarkkinoille. Yleistunnelma oli varsin positiivinen ja optimistinen, mihin tietysti vaikutti paluu normaaliin konferenssikäytäntöön. Espanjassa olevaa ehdotonta ”sisätiloissa maskipakko” – määräystä noudatettiin orjallisesti, mutta se ei näyttänyt haittaavan positiivista tunnelmaa.
Paneelikeskusteluissa aiheiden painopiste oli luonnollisesti COVID-19 – kokemuksissa, toipumisessa pandemiasta ja tulevaisuuden näkymissä. Otsikot kertovat selvästi, missä ovat tänään toiminnan painopisteet ja haasteet: Future of Cruising, Destination Recovery, Destination Sustainability, Sense Check for the Future, Crewing the Industry sekä Recovering Sales and Revenues. Ainoa otsikko, joka ei liittynyt suoraan pandemiaan oli Luxury vs. Expedition, jossa keskityttiin näiden käsitteiden erittelyyn ja päällekkäisyyteen – mistä otsikon asia ei kirkastunut millään tavalla kuten oli odotettavissa.
Koronaa edeltäneeseen tilanteeseen aikaisintaan 2023
Globaalitasolla toiminnassa on tänään noin 55 % maailman risteilyaluksista ja tämän luvun otaksutaan olevan vuoden lopussa 80 %. Todellinen kapasiteetin käyttöaste on kuitenkin huomattavasti alhaisempi kuin nämä luvut, koska yksittäisten laivojen kuormitus on nyt huomattavasti alhaisempi kuin mitä se oli ennen pandemiaa. Käyttöasteista ei kuitenkaan ole samalla tavalla tilastoa kuin laivamääristä. Otaksutaan yleisesti, että kaikki laivat voisivat olla toiminnassa kesällä 2022 ja että vuoden 2019 tilanteeseen palaudutaan vuonna 2023 tai ehkä vasta vuonna 2024.
Paljon keskustelua luonnollisesti herätti pandemian seurauksena syntyneet uudet toimintaa hallitsevat säännöt ja rajoitukset (testit, rokotuspassit, toiminta laivalla, toiminta satamaterminaaleissa, kiertokäynnit maissa ym.). Euroopassa ongelmat ovat keskittyneet erityisesti sääntöjen moninaisuuteen. Eri mailla, näissä eri alueilla, eri kaupungeilla, eri satamilla ja eri viranomaisilla (terveys, muu hallinto ym.) on eri säännöt ja mikä vielä haastavampaa, nämä säännöt ja rajoitukset muuttuvat lyhyellä varoitusajalla tai ilman varoitusaikaa. Varustamot ovat jopa joutuneet pikaisesti muuttamaan reittejään. Kuten eräs keskustelija huomautti, näin päädytään usein ”hassuihin ja epätaloudellisiin reitteihin”. Karibia on tässä suhteessa huomattavasti helpompi alue kuin monisäikeinen Eurooppa.
Matkustajilta saatu palaute positiivista
Laivamiehistöjen hallinta on ollut eräs dramaattisimmista pandemian seurauksista. Keväällä 2020 ydinongelma oli seisomaan siirrettyjen laivojen miehistön kotiuttaminen, mikä osoittautui tavattoman hankalaksi ja aikaa vieväksi. Nyt kutsutaan miehistöä takaisin laivoille ja pelkona on ollut riski, että miehistöä olisi siirtynyt pandemian seurauksena muille aloille. Tämä pelko on osoittautunut aiheettomaksi.
Matkustajilta saatu palaute on ollut varustamoiden yllätykseksi jopa positiivisempaa kuin ennen pandemiaa huolimatta siitä, että risteilytuotteeseen on tullut erilaisia epämukavuuksia. Matkustajat ovat ilmeisestikin helpottuneita siitä, että ylipäätänsä pääsevät risteilyille.
Kestävästä kehityksestä ja hiilineutraalisuudesta (sustainability and decarbonization) oli erillinen paneeli, joka kuitenkin keskittyi asiaan vain lähinnä satamien kannalta. Tässä oli osallistujana myös Ukko Metsola, joka on toiminut väliaikaisena CLIA Europen toimitusjohtajana puolentoista vuoden ajan (kuva). CLIA = Cruise Line International Association. Metsola on nyt palaamassa aikaisempaan rooliinsa Royal Caribbean Groupissa, VP Government relations EMEA.
Paneelissa keskityttiin pääasiassa tehon ottoon maista laivojen ollessa satamassa. Uudet säännöt tulevat merkitsemään sitä, että tehon maista otto tulee lähes väistämättömäksi lähivuosina. Tämä vaatii investointeja laivoihin ja satamiin. Laivojen osalta tilanne on suhteellisen helppo ja hallittavissa eivätkä investoinnit ole kohtuuttoman kalliita mutta satamien osalta asia on hankalampi. Laivoista suurin osa varustetaan jo nyt tarvittavalla tehon maista ottolaitteistolla. Satamien osalta ensimmäinen ongelma on standardisoinnin puute teknisissä ratkaisuissa.
Toinen ja suurempi ongelma on tarvittavien investointien suuruus, joka eräiden kommenttien mukaan on ainakin tasolla 20 MEUR per satama. Laivojen satamissakin vaatima teho on tasolla, joka ei ole helposti järjestettävissä kaupungeissa. Kehitystä hidastaa merkittävästi se, että ei ole selvää linjausta siitä, kenelle satamiin tehtävät investoinnit kuuluvat. Risteilyvarustamot luonnollisesti ajattelevat, että investointien pitää olla satamien vastuulla, vaikkakin toisaalta varustamot tänään itse investoivat jo melko rankasti satamaterminaaleihin.
Uusia risteilytoimintaan liittyviä hankkeita
Niinkuin ICS:ssä on ollut tapana erillisissä esityksissä aiheina olivat pääasiassa uudet risteilytoimintaan liittyvät hankkeet. Tällaisa olivat Iso-Britanniassa toimiva Ambassador Cruise Lines, Intiassa vastikään aloittanut Cordelia Cruises, ns. asuntoristeilytoimintaan (residential cruising) keskittyvä Ocean Residences Development (Njord), MSC:n omistama ja uudisrakennustilaukset tehnyt Explora Journeys, Tradewind Voyages Iso-Britannia/Kroatia sekä vastikään aloittanut portugalilaisessa omistuksessa oleva Mystic Group.
Näiden lisäksi esiteltiin Cruise Saudi – firman toimintaa risteilyalan kehittämiseksi Saudi Arabiassa. Arabian niemimaallahan risteilytoiminta on ollut jo parinkymmenen vuoden ajan vilkasta Gulfin (The Gulf) alueella etenkin Arabiemiraateissa (Dubai ja Abu Dhabi) sekä Qatarissa (Doha). Nyt vihdoinkin myös Saudi-Arabia on lähtemässä liikkeelle. Turismiin ei ole maassa panostettu alkuunkaan, mutta ilmeisesti pelko fossiilisiin polttoaineisiin pohjautuvan talouden tulevaisuudesta on alkanut hermostuttaa. Kolme merkittävää risteilyvarustamoa ovat jo aloittamassa toimintaansa Saudi-Arabiassa: MSC, Silversea ja Scenic. Lähivuodet näyttävät, kuinka Saudi-Arabia pystyy houkuttelemaan risteilyvarustamoita ja risteilymatkustajia.
Onnistuneesti läpiviety ICS – konferenssi varmasti lisäsi osallistujien uskoa siihen, että risteilyala on palaamassa pandemiaa edeltävään positiiviseen kehitykseen. COVID-19 – tarina seurauksena monet varhaisemmat haasteet ovat jääneet taustalle. Kukaan ei tänään puhu risteilymatkustajien aiheuttamista ongelmista käyntikohteille (kaupungeille) kuten kaupunkien ”ylikuormitus” ja risteilytoiminnasta johtuvat häiriöt. Lienee myös ilmeistä, että kestävän kehityksen vaatimat muutokset ovat jääneet pandemian takia taa-alalle, mutta kasaantuvat päälle lähivuosina aikaisempaa rajumpina, koska pandemian takia aikaa on menetetty.
Teksti Eero Mäkinen
