Saaristomeri puhuttaa. Turun Sanomien heinäkuinen liite oli otsikoitu ytimekkäästi: ”Saaristomeri tarvitsee tekoja.”
Yksi tekijämies Saaristomeren tilan parantamisen eteen on kokoomuksen kansanedustaja ja tietokirjailija sekä monesta mediasta tuttu Pauli Aalto-Setälä. Hänen lokakuussa vuonna 2023 tekemänsä lakialoite alusten käymäläjätevesien, harmaavesien, kiinteän jätteen sekä rikkipesurivesien mereen laskun kieltämiseksi Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä tuli voimaan heinäkuun alusta vuonna 2025.
– Kyllä, pidän päätyökseni Saaristomeren puolta budjettipöydissä ja eduskunnassa. Seuraan tarkasti Itämeren tilannetta kansanedustajana ja Itämeriparlamentaarikkona ja olen ollut laatimassa myös uutta lainsäädäntöä kuten rikkipesurivesien mereenlaskukiellon, likaisen lumen mereenkaatokiellon, ja edustanut Suomea kansainvälisissä merikonferensseissa. Näistä Aalto-Setälä mainitsee YK:n valtamerikonferenssin Nizzassa kesällä sekä Itämerikonferenssin Maarianhaminassa heinäkuun lopulla.
Itämeren tilanne on Aalto-Setälän mukaan kaksijakoinen
Hyvää on hänen mukaansa se, että jo tehtyjen toimenpiteiden ansiosta Itämeren kokonaistilanne on tasaantumassa, esimerkiksi yli sadan Helcomin hotspot-alueen ongelmalistalla on jäljellä enää yksi koko Itämerellä – ja se on Saaristomeri.
Aalto-Setälän mukaan keskeisin Saaristomeren rehevöitymisen syy ovat peltojen ravinnepäästöt, jotka ovat pysyneet korkeina.
– Aloitimme kolme suljetun ravinnekierron pilottialuetta; Paimionjoen, Aurajoen ja Kemiönsaaren alueilla. Ne pureutuvat juuri tähän ongelmaan ja etenevät hyvin. Myös Orpon hallitusohjelmassa ja budjetissa suurin tuettava luonnonsuojelukohde on Saaristomeri yli 30 miljoonalla eurolla. Nyt kaivataan yrityskumppaneita vivuttamaan pilottien valuma-alueen rahoitusta, laivaliikenteen päästöttömyyden etenemistä sekä varjolaivaston Itämerelle pääsyn rajoittamista, Saaristomeren suojelijaksi v. 2025 nimetty Aalto-Setälä sanoo.
– Olen ollut aktiivinen varjolaivaston vastustaja, ilokseni pakotelistalle lisättiin jälleen 100 alusta lisää heinäkuussa, hän jatkaa.
Aalto-Setälä haluaa ongelmien kasautumisesta huolimatta nähdä valoa tunnelin päässä.
– Varjolaivaston surkeakuntoisten tankkerien takia öljyonnettomuuden riski on lisääntynyt ja maatalouden aiheuttama rehevöityminen jatkuu. Silti fosforia valuu ensimmäistä kertaa Itämereen vähemmän kuin sieltä poistuu, joten olen optimisti, eduskunnan kesälomakaudella vapaaehtoisena meripelastajana toimiva hän kiteyttää.
M/S Roope kiertää ja kierrättää
Yksi tunnetuimmista Saaristomeren sitkeistä suojelijoista on jo yli 55-vuotias Pidä Saaristo Siistinä ry. Yhdistyksen viestintäpäällikkö Veera Säilä kertoo konkreettisia esimerkkejä PSS ry:n viimeaikaisista projekteista.
– Olemme työskennelleet vesistöjen roskaantumisen parissa jo yli 55 vuotta ja oppineet hyvin tunnistamaan ihmisten käytöstä. Tästä syystä meille on tärkeää löytää aina uusia tapoja kertoa vesistöluonnon tilasta ja siitä, mitä jokainen voi tehdä itse tuon tilan parantamiseksi. Haluamme myös tavoittaa uusia kohderyhmiä viestintämme pariin. Siinä parhaiten toimii positiivinen vaikuttaminen.
– Uusimman Seatell-datainstallaation lisäksi moni on huomioinut taannoisen Roskakala-kampanjamme, joka poiki Roskakala-liven ja suositun Roskakala-pelin. Toinen hyvä esimerkki on aina elokuussa järjestettävä Mahanpuruja muovista – kampanjamme, jossa kaupunkien katukaivojen kansia tarroitetaan veikeillä kalatarroilla. Viesti on se, että Itämeri alkaa jo katukaivosta, Veera Säilä sanoo.
Saaristomeren suojelutyö kiteytyy kesäkaudella PSS ry:n huoltoaluksen, M/S Roopen käynteihin saariston Roope-palvelupisteillä.
– Huoltoaluksemme M/S Roope kiertää oikeastaan koko avovesikauden ajan lähes viikoittain noin 30 Roope-palvelupistettä, joissa muun muassa huolletaan kuivakäymälät ja otetaan mukaan jätettä jätepisteistä ja veneiden imutyhjennysasemista. Saaristomereltä on tuotu tänä vuonna esimerkiksi kolmen kesäviikon aikana jo 72 kuutiota veneiden käymäläjätteitä pois vesistöstä. Palveluille on todella kysyntää.
– Monilla saarilla jätehuolto on vain M/S Roopen käyntien varassa ja alus tunnetaan niissä hyvin.
Romunkeräysviikko tuotti 50 tonnia romua
Säilä kertoo, että erillinen saariston romunkeräysviikko yhteistyössä Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) kanssa tuotti kuluvana kesänä 50 tonnia romua.
– Saariston vakituisten asukkaiden sekä vapaa-ajan asukkaiden jätteiden osalta teemme tiivistä yhteistyötä LSJH:n kanssa. Tuo medioissa uutisoitu 50 tonnin romusaalis on siis vain erillisen saariston romunkeräys viikon tulos. Yhdistyksen huoltokierrokset Saaristomerellä jatkuu edelleen, ja jätteen kokonaispotti kasvaa.
Säilä haluaa muistuttaa, että tehokkaan 2,2 miljoonan euron vuosibudjetilla pyörivän PSS ry:n toiminnan perustana ovat jäsenet.
– Palvelut saarissa eivät ole itsestäänselvyys, eivätkä ne ilmesty sinne tyhjästä. Vesillä ja rannoilla liikkuville ja virkistyville ylläpitämämme palvelut eivät olisi mahdollisia ilman yhdistyksen jäseniä, ja siksi toivomme, että kaikki palveluitamme käyttävät olisivat myös jäseniämme. Haluamme kiittää kaikkia työtämme jo tukevia! Jäseniksemme ovat tervetulleita ihan kaikki – niin matkailijat, mökkeilijät kuin paikalliset asukkaat, jotka haluavat tukea monipuolista, valtakunnallista ja konkreettista työtä kotimeremme ja myös järviemme hyväksi, Säilä muistuttaa.
Jäsenmaksujen rinnalla kaikki varainhankintaan liittyvät kampanjat, kuten jäsenhankinta-, kuukausilahjoitus- ja joulukeräyskampanjat, ovat myös tärkeitä Pidä Saaristo Siistinä -yhdistykselle.
– Olemme saaneet vuosittain merkittävän tuen ympäristöministeriöltä, ja lisäksi yritystukijat ovat työmme kannalta ratkaisevassa asemassa. Jos työmme jäisi tekemättä, näkyisi se erittäin nopeasti vesistöissä, Veera Säilä toteaa painokkaasti.
Saaristomeri-ohjelma suitsii maatalouden ravinnepäästöjä
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toteuttaman Saaristomeri-ohjelman erityistavoitteena on maatalouden ravinnekuormitusta vähentävien toimien toteuttaminen yhteistyössä maatalousyrittäjien ja muiden maanomistajien kanssa. Kaikki ohjelman toimenpiteet ovat vapaaehtoisia niin viljelijöille kuin muillekin toimijoille.
Keskeisiä toimenpiteitä ovat maataloustukiin perustuva ympäristötoimet, maanparannusaineiden käytön lisääminen, peltojen kasvukunnon parantaminen, ravinteiden kierrätys ja siirtäminen, yritysyhteistyön ja vesivastuullisuuden edistäminen, vesistökunnostukset sekä vesienhallinta.
– Ohjelma tarjoaa myös asiantuntija apua ja työkaluja, kuten valuma-alue lähtöiseen työhön valuma-aluesuunnitelmia ja toimenpiteiden kohdentamisen aineistoja, kertoo Saaristomeri-ohjelman ohjelmapäällikkö Essi Hillgren Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
– Suunnittelutyö on käynnissä ja se tulee kattamaan koko Saaristomeren valuma-alueen. Suunnitelmat ovat kaikkien toimijoiden käytettävissä, Hillgren toteaa.
Teksti Mikko Laitinen
Kuvat PSS ry ja Pauli Aalto-Setälän arkisto
