Kaukovalvottavia valaistuja turvalaitteita Suomessa on ollut käytössä jo usean vuoden ajan. Ensimmäiset Arctian tytäryhtiön Meritaito Oy:n toimittamat kehittyneemmät kaukohallittavat turvalaitteet on asennettu parin viime vuoden aikana rannikolle ja nyt ensimmäiset myös sisävesille, Saimaan syväväylälle. Rannikolla kaukohallittavia turvalaitteita on ollut käytössä kahdella väylällä, Rauman eteläisellä meriväylällä sekä Färjsundin väylällä. Niistä on jo kokemuksia ja turvalaitteiden hallintaominaisuutta on käytetty melko paljon.
Kaukovalvonnassa olevia viittoja on rannikkoalueella jo useita satoja, mutta kaikki Suomen valaistut turvalaitteet eivät ole kuitenkaan vielä mukana järjestelmässä. Nykyisin valvontajärjestelmään pystytään liittämään myös valaisemattomia viittoja.
Kaukovalvonnassa olevien turvalaitteiden tilaa seurataan SeaDatics järjestelmällä, josta saadaan reaaliaikaisesti tietoja turvalaitteen sijainnista eli ovatko ne oikeassa paikassa, tuleeko niistä ylipäätään tietoa, eli voidaan päätellä että turvalaite ei ole uponnut tai vahingoittunut. Kelluvien turvalaitteiden valottoimivat akulla ja on tärkeää pystyä ennakoimaan milloin akut pitää käydä vaihtamassa. Näitä väylänhoitoon ja navigoinnin turvallisuuteen liittyviä tietoja on ollut käytössä jo vuosien ajan.
Saimaalla projektiin liittyvissä poijuissa on lisäksi kaukohallintaominaisuus jonka avulla pystytään perinteisen valvonnan lisäksi vaikuttamaan myös väylän turvallisuuteen, navigoinnin ennustettavuuteen ja sujuvuuteen sekä turvalaitteiden huoltokustannuksiin. Ne tuovat myös luottamusta siihen, että turvalaitteet ovat kunnossa, kun laiva etenee väylällä.
Kaukohallinta on uusi ominaisuus, jonka avulla pystytään kommunikoimaan turvalaitteen kanssa ja käytännössä säätämään valon voimakkuutta esimerkiksi sääolosuhteiden ja muiden navigointiin liittyvien tarpeiden mukaan.
Viittojen valotehosta on käytössä normaalisti 10-20% ja valotehoa voidaan selvästi lisätä silloin kun siihen on tarve. Valojen tehoa lisätään
silloin kun alus kulkee kyseisellä väylällä tai väylänosalla. Väylänhoitoon liittyen voidaan valvoa etänä reaaliaikaisesti turvalaitteiden toimivuutta.
Testialue sijaitsee haastavassa Heinsalmessa
EU-rahoitteisen INFUTURE – kehityshankkeen osana viiden älyturvalaitteen sijaintipaikat valittiin niiden strategisen merkityksen vuoksi ja koska testauksen piiriin haluttiin myös eri turvalaitetyyppejä. Kohteeseen jää myös valaistuja turvalaitteita, jotka eivät ole mukana kaukohallinnassa eikä niissä ole siis säätömahdollisuutta.
-Valittu testialue sijaitsee Heinsalmessa, Savonlinnasta Joensuuhun johtavalla osuudella. Yksi sektoriloisto, kaksi linjataulua ja kaksi valopoijua on päivitetty älyominaisuuksilla tai korvattu uusilla älyominaisuuksia sisältävillä turvalaitteilla, Meritaidon asiantuntija, myyntipäällikkö Kari Pohjola sanoo.
– Heinsalmi on haastava paikka, kapea ja mutkainen, kaukana väylänhoidon tukipisteistä, joten on hyvä, että nyt sieltä saadaan etänä tietoa, eikä sinne tarvitse mennä katsomaan. Vastaavaa kokonaisuutta ei tiettävästi ole toteutettu älyturvalaitteiden navigointikäytön testaamisessa, kehittämisessä ja käytön omaksumisessa. Se kiinnostaa ja hyödyttää kaikkia projektiin osallistuvia osapuolia.
Testialuetta laajennettiin vielä kesällä 2021 kun Väylävirasto hankki muissa yhteyksissä 34 kaukohallintaliitännällä varustettua valopoijua Heinsalmi – Savonranta välille. Lisäksi Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Xamk aikoo mallintaa projektin osana kaukohallintaominaisuuden navigointisimulaattoriin jolloin toiminnon käyttöä voidaan tarkastella ja harjoitella myös simulaattorin avulla.
Projektin tulokset selvillä ensi syksynä
Syksy ja alkutalvi olivat kokemuksien kannalta kiinnostavaa aikaa, on pimeää ja sataa, näkyvyyskin on huono. Tämä on kokemuksien kerryttämisen kannalta tärkeä vaihe.
– Keräämme haastattelutietoa kokemuksista ominaisuuksien hyväksikäytöstä. Käyttäjiltä saa aina parhaan tiedon ja vinkit, miten asiaa voi kehittää eteenpäin, Pohjola sanoo.
Pitkällä tähtäimellä suunnitelmissa on koko 700 km pitkän kauppamerenkulun väylän varustaminen näillä uusilla turvalaitteilla. Nyt käytössä oleva testialueella on mittaa 35 km, eli se on noin 5% koko väylästä.
– Selvitämme myös, miten näin pitkää väylää pystytään hallitsemaan. Se pitää myös jaotella sopiviksi palasiksi.
Käyttöliittymä voi olla Pohjolan mukaan esimerkiksi PADissa tai kannettavassa tietokoneessa, jolla voidaan valita yksittäinen turvalaite tai kaikki väylän turvalaitteet kerralla kaukohallintaan. Väylällä liikuttaessa voidaan ottaa sopivia kokonaisuuksia käyttöön. Hallinta tapahtuu VTS-valvontakeskuksen kautta mutta tarvittaessa luotsit pystyvät itsenäisesti käyttämään näitä hallintamahdollisuuksia.
– Ensi syksynä meillä on koossa yhteenvetoja ja raportteja, jäsennettyä materiaalia siitä mitä projektin myötä on voitu todeta.
Teksti Kari Martiala
Kuvat Kari Pohjola/Meritaito/Arctia
