01.10.2020

Cinia liikkuu Nordenskiöldin vanavesillä

Valtioenemmistöinen Cinia Oy valmistelee Jäämeren pohjalle optista kuituyhteyttä Euroopan ja Aasian välille. Merenpohjan tutkimukset on aloitettu ja hiljattain Cinian ja venäläisen telejätin MegaFonin yhteishanke sai lisää jäseniä Japanista ja Norjasta. Merikaapeli on erittäin elinvoimainen projekti, jonka merkitystä pandemia vain korostaa.

MegaFonin aikarahtaama venäläinen tutkimusalus Professor Lugatshev on matkalla Koillisväylällä kohti Aasiaa.

Toimitusjohtaja Ari-Jussi Knaapila pitää vuoden puheenaihetta eli koronapandemiaa yhtenä merkittävänä tekijänä, joka alleviivaa kansainvälisen dataliikenteen merkitystä.

– Koronan takia paljon asioita on siirretty verkkoon. Nyt valmistelemme uutta, vaihtoehtoista ja huippunopeaa datayhteyttä Euroopan ja Aasian välille. Tästä käyttövarmasta ja turvallisesta yhteydestä hyötyvät kumppanimme molemmissa päissä, kuten Norjassa ja Ruotsissa sekä Venäjällä, Japanissa ja muualla Aasiassa, Knaapila sanoo.

Hänen mielestään Suomen kannalta Arctic Connect -kaapelihanketta voi hyvin verrata Finnairin bisneksiin Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä tai vaikkapa tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöldin avaamaan Koillisväylään.

– Suomelle tämä on erinomainen asia, sillä se parantaa datayhteyksiä meiltä sekä Keski-Eurooppaan että nyt Aasiaan. Aiemmin rakentamamme C-Lion1 -merikaapeli Suomesta Saksaan on toiminut niin hyvin, että olemme pohtineet jo toisen kaapelin rakentamista Itämeren ali, Knaapila vihjaa.

Syksyllä 2016 avattu 1 200 kilometrin mittainen C-Lion1 -kaapeli on jo tuonut Suomeen lisää kansainvälisiä datakeskuksia tai kasvattanut täällä jo olevia. Knaapilan mielestä Arctic Connect -hanke tekee Suomesta entistä houkuttelevamman kansainvälisille konesalien operaattoreille ja muille tietoliikenneyhteyksistä riippuvaisille toimijoille.

– Suomella on täydet mahdollisuudet kehittyä Euroopan itäiseksi dataportiksi Aasian suuntaan, vähän samaan tapaan kuin Finnair on tehnyt lentoliikenteessä, hän pohtii.

Cinia Oy:n toimitusjohtaja Ari-Jussi Knaapila.

Arctic Connect herättää valtavaa kiinnostusta

Cinian piirissä Arctic Connectia on valmisteltu jo monen vuoden ajan. Suunniteltu yli 10 000 kilometrin merikaapeli on niin suuri hanke, että se voi viivästyä myriadeista syistä. Viime vuonna hanke kuitenkin nytkähti kenties ratkaisevasti eteenpäin Cinia Oy:n ja venäläisen MegaFonin tehdessä asiasta aiesopimuksen. Samalla synnytetyn Cinia-allianssin ja MegaFonin yhteisprojekti sai tutkimusluvat Venäjän arktiselle mannerjalustalle.

– Venäjän toiseksi suurimmalla mobiilioperaattorilla on noin 75 miljoonaa matkapuhelinasiakasta eli lähes kymmenkertainen määrä koko Suomen matkaviestinliittymien määrään verrattuna, Knaapila kuvailee Cinia-allianssin MegaFon-kumppania.

Tänä syksynä Cinia-allianssi herätti laajaa kansainvälistä kiinnostusta siihen malliin, että kumppaneiksi liittyi kuusi japanilaista ja kolme norjalaista yritystä. Knaapilan mukaan tämä ryntäys oli yksi syy siihen, että Cinian julkaisi asiasta tiedotteen tämän viikon alussa.

Nyt Cinia-allianssi koostuu pohjoismaisista ja japanilaisista osapuolista. Japanissa johtavaksi kumppaniksi on tullut monikansallinen Sojitz Corporation. Muut japanilaiset kumppanit ovat Atago Corporation, Crypton Future Media Inc., Hokkaido Electric Power Co. Ltd., Optage Inc. ja Sakura Internet Inc.

Norjalaisen yhteistyön johtavana kumppania toimii allianssia varten perustettu Bredbåndsfylket Arctic Link AS, johon kuuluvat Bredbåndsfylket AS, Ishavslink AS ja Sør-Varanger Utvikling.

Suomessa kaapeliallianssia johtaa Cinia Oy, jonka täkäläisiä kumppaneita ovat C-Fiber Hanko Oy, Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy, Lapit Oy, Napapiirin Energia ja Vesi Oy sekä Rovaniemen Kehitys Oy.

– Kumppanuus on herättänyt valtavaa kiinnostusta ulkomailla, onhan kyse lyhimmästä turvallisesta kuituyhteydestä Euroopan ja Aasian välillä. Tuleva yhteys kilpailee muun muassa Atlantin alittavien datakaapeleiden kanssa, ja tarjoamme vaihtoehtoiset ja lyhyemmän latenssin eli pienemmän verkkoviiveen reitin Japanin kautta myös Yhdysvaltain länsirannikolle.

Knaapilan mukaan tällainen noin 800 miljoonan euron hanke edellyttää tietenkin laajaa poliittista tukea kaikissa maissa, ja etenkin Venäjällä. Valmistelijana ja varmistelijana Venäjällä tässä asiassa on kumppani MegaFon. Toki Ari-Jussi Knaapila hyvin tietää senkin, että mikään suuri bisneshanke ei ole suojattu suurvaltapolitiikan muutoksilta.

– Hanke kiinnostaa valtavasti myös Kiinassa, jossa presidenttiä myöten on jo vuosia näytetty vihreää valoa tälle projektille. Kiina näkee hankkeen tapana tehostaa yhteyksiä kaikkialle Aasian suuriin finanssikeskuksiin. Ja Japanissa kumppanimme suorastaan kilpailevat siitä, missä kohta optisen kuidun itäinen pää nousee ylös merestä.

MegaFonin aikarahtaama venäläinen tutkimusalus Professor Lugatshev.

Tutkimusalus lähestyy määränpäätään Beringin salmessa

Tällä hetkellä hankkeen merenpohjan tutkimukset alkavat valmistua, kun MegaFonin aikarahtaama venäläinen tutkimusalus Professor Lugatshev lähti elokuun alussa Norjan Kirkkoniemestä Koillisväylälle kohti Aasiaa.

– Alus on edennyt kartalle piirrettyä reittiä pitkin hidasta, parin-kolmen solmun vauhtia, mutta siitä huolimatta laiva lähestyy jo Beringin salmea, Knaapila sanoo.

Hänen mukaansa itse kaapelin lasku toteutetaan Jäämeren jäättöminä kuukausina, joita nykyisin on valitulla reitillä ollut noin puolet vuodesta. Kaapelia varten merenpohjaan aurataan oja, jonne kaapeli lasketaan niin kuin C-Lion1 -hankkeessakin tehtiin.

Pohjoinen Jäämeri on itse asiassa melko matala valtameri, joten siellä veden syvyydet eivät poikkea ratkaisevasti Itämeren syvyyksistä. Suurin ero on tietenkin jäätilanne.

– Merikaapelien käyttövarmuus ja turvallisuus on kaikin puolin suojatumpi kuin maakaapeleissa. Mitä tietoturvaan tulee, niin minä en ainakaan lähtisi salakuuntelemaan signaaleja tai varastamaan dataa meren pohjalle sijoitetuista kuiduista. Helpompia tapoja hakkerointiin löytyy kyllä sitten vaikka kaapelijärjestelmien maanpäällisissä osissa, Knaapila pohtii.

Euroopassa kaapeli lähtee Norjan Kirkkoniemen lahdesta ja siihen tulee ensimmäinen haarayhteys Murmanskin lähelle. Suomessa noin 15 000 kilometrin mittaisen optisen runkoverkon omistavan Cinian tarvitsee lisätä vain muutaman kymmenen kilometrin pätkä kaapelia maalla ja saadaan rantautumisasema Suomen puolelle Näätämöön Norjan rantautumisaseman ohelle.

Norjan Kirkkoniemi.

Teksti: Markku Pervilä
Kuvat: Cinia Oy

Jaa artikkeli