Yli neljän vuosikymmenen takainen öljykriisi petasi Fred Jonesin tietä maailmanluokan energiamagnaatiksi. Nyt hän lyö vetoa uutta teknologiaa edustavien kelluvien flng-jalostamoiden puolesta.
Jonesin ja kumppaneiden vuonna 1974 perustamasta energiafirmasta kehittyi vuosien myötä maailman suurimpiin öljykauppiaisiin kuuluva Glencore plc. Nykyään Jones toimii Delfin LNG llc:n toimitusjohtajana. Delfin puolestaan aikoo rakentaa Yhdysvaltain ensimmäisen kelluvan flng-laitoksen (flng, floating liquefied natural gas).
Delfinin avausta pidetään jälleen kerran Fred Jonesin yhtenä uhkayrityksenä. Energia-alan näkymät ovat lievästi sanottuna epävakaat; markkinoille tunkee liuskeöljyn ja -kaasun kaltaisia uusia tuotteita, jotka leikkaavat spot-hintoja ja joiden takia asiakkaiden kiinnostus pitkien sopimusten solmimiseen hiipuu.
– Historia on osoittanut, että vuoroveden vaihtuminen raaka-ainemarkkinoilla tapahtuu nopeasti ja yllättää kaikki toimijat. Nykyisinä halvan energian aikoina olemme jo nähneet esimerkkejä siitä, miten tarjonta joutuu vastaamaan kysynnän muutoksiin. Vanhoja hankkeita hylätään ja uusia tuotannon keskittymiä perustetaan, Bloombergin Singaporessa haastattelema Fred Jones kuvailee energia-alan tasapainoilua.
Liuskekaasua Louisianan rannikolta
Jones arvelee tasapainottelun jatkuvan 2020-luvun alkuun eli juuri sopivasti siihen hetkeen, kun Delfinin flng-hanke aloittaa toimintansa.
Delfin aikoo rakennuttaa neljä lng:n tuotantoalusta eli flng-yksikköä, jotka sijoitetaan Meksikonlahdelle noin 50 mailin päähän Lousianan rannikolta.
Flng-alukset jalostavat ja varastoivat maista putkia pitkin saapuvaa liuskekaasua. Jones odottaa yrityksen saavan syvänmeren sataman vaatimat toimiluvat Yhdysvaltain viranomaisilta ja U.S. Coast Guardilta ensi vuoden alkuun mennessä.
Miljardirahoitusta Koreasta
Delfinin bisnekset saivat äskettäin tukevan selkänojan, kun Korean Development Bank lupasi projektille 1,5 miljardin dollarin rahoituksen. Samaan syssyyn Enbridge Inc. osti viisi prosenttia Delfinin osakekannasta.
Jonesin mukaan kansainväliset investoijat luottavat flng-laitoksiin siksi, että niitä voidaan siirrellä sitä mukaa kun tuotannosta tulee alkuperäisellä sijaintipaikalla kannattamatonta tai kun markkinat muuttuvat.
Sanford C. Berstein & Co:n analyytikko Neil Beveridge on Jonesin kanssa periaatteessa yhtä mieltä ainakin siitä, että uusien energiahankkeiden rahoitus pitää olla vakaalla pohjalla nykyisissä ylikapasiteetin oloissa.
Massachusettsissa toimivan IHS Inc:n johtaja Rafael McDonald puolestaan huomauttaa, että sijoittavat pitävät flng-hankkeita vielä liian tuoreena teknologiana.
Maailman ensimmäinen flng-yksikkö luovutettiin korealaiselta telakalta vasta toukokuussa ja sen arvellaan pääsevän tuotantoon Malesian rannikolla joskus vuoden lopussa.
– Monet sijoittajat haluavat nähdä tämän konseptin toimivan käytännössä ennen kuin panevat rahojaan siihen kiinni. Kolikon kääntöpuoli on tietenkin se, ettei operaattori tarvitsekaan kaikkien sijoittajien luottamusta hankkeeseensa. Operaattorille riittää yksikin projektin rahoittaja, kun se on tarpeeksi suuri, McDonald huomauttaa.
Jonesin ura kuin vuoristorataa
Uudessa Seelannissa syntynyt Fred Jones muutti Lontooseen 1970-luvun alussa ja aloitti työt raaka-ainekauppaa käyvän Phillips Brothersin varustamossa. Noihin aikoihin firmaa johtanut Marc Rich haistoi öljyn hinnan nousun heti kun arabimaat olivat ensimmäisen öljykriisin aikana alkaneet rajoittaa toimituksia.
Rich ja toinen öljytrader Pincus Green jättivät Phillips Brothersin eli Phibron 1973 riitauduttuaan yhtiön kanssa palkkasaatavistaan.
Noina aikoina Fred Jones, silloinen Phibron palkollinen, soitti Richille ja ilmoittautui haluavansa mukaan tämän seuraavaan hankkeeseen.
Vuonna 1974 Rich, Green, Jones ja kaksi muuta perustivat Marc Rich & Companyn, ja siitä alkoi Fred Jonesin ura kansainvälisessä energiabisneksessä.
Marc Rich & Companysta tuli öljykauppaa käyvä Glencore vuonna 1994, jolloin Fred Jones oli jo aikaa sitten jättänyt yhtiön ja suunnannut kohti uusia seikkailuja.
