Vähenikö Venäjän vienti, minne sitä nyt mahdollisesti viedään ja onko vanhempi ns. ”varjolaivasto” ottanut viennin haltuun? Amerikkalainen meklariyritys Poten & Partners on tehnyt tilanteesta tuoreiden havaintojen pohjalta pika-analyysiä.
Venäjän meritse tapahtunut raakaöljyn vienti oli Lloyds List Intelligencen tietojen mukaan huipussaan huhtikuussa 2022 eli 4,3 miljoonaa barrelia päivässä merikuljetettavaa raakaöljyä ja kokonaismäärät ovat vähitellen laskeneet sen jälkeen 3,4 milj. barrelin tasolle. Tammikuussa 2022, juuri ennen Venäjän aloittamaa hyökkäystä Ukrainaan, viennistä vajaa puolet suuntautui Luoteis-Eurooppaan, yhteensä 1,7 milj. barrelia päivässä. Sanktioiden voimaan astumisen jälkeen tämä määrä vähentyi joulukuussa jo 266 000 barreliin päivässä ja nyt tammikuussa sanktioiden ansiosta laskenee jo nollaan.
Intia on ostajana paljolti korvannut sitä, mikä ennen jäi Luoteis-Eurooppaan. Intian tuonti Venäjältä on noussut käytännössä olemattomasta jo 1,2 milj. barreliin päivässä. Kiina on myös lisännyt Venäjän öljyn vastaanottamista 600 000 barrelista/vrk lähes miljoonaan barreliin vuorokaudessa. Kiina ostaa Venäjän öljyn pääasiassa Kozminosta kaukoidästä. Myös Turkki on lisännyt paljon ostojaan. Seurantaa hankaloittaa, että alkuperää hämärtävä STS (ship-to-ship transfer) on lisääntynyt.
Jäätyvällä Suomenlahdella eksoottisia lippuja odottelemassa
Tämänhetkisen vientilaivaston laatu on myös oleellisesti huonontunut. Viime vuonna ennen sotaa lähes puolet kaikista vientiin osallistuneista Aframax-tankkereista oli alle 10 vuoden ikäisiä ja vain 28 prosenttia yli 15 vuotiaita. Joulukuuhun mennessä enää 22 % näistä oli alle 10 vuotiaita ja runsaat puolet yli 15 vuotiaita, vanhin jopa yli 25 vuotias. Eli aiemmin syksyllä ennustamamme pelko on toteutunut. Selkeästi ns. ”varjolaivasto” on valtaamassa Suomenlahden öljynkuljetuksia. Pitemmät kuljetusmatkat Turkkiin, Intiaan ja Kiinaan ovat nostaneet tankkerien kuljetussuoritetta – lähes kolminkertaiseksi – ja samalla kasvattaneet kysyntää ja korottaneet rahtitasoja. Poten & Partnersin ennusteen mukaan trendi tullee jatkumaan koko vuoden 2023. Jäätyvälle Suomenlahdelle onkin ankkuroitunut jo suuri joukko lähes 20-vuotiaita eksoottisten lippujen alla purjehtivia pääasiassa Lähi-Idän alueelta saapuneita Aframax- ja Suezmax-tankkereita hyvien rahtien odotukseen.
Mrellisen öljyntorjunnan operatiivinen ja kehittämisen vastuu siirretttiin meillä jokin vuosi sitten Rajavartiolaitokselle. Suomenlahden merivartioston komentaja, kommodori Risto Jääskeläinen toteaakin Navigatorille.
”Pelastuslain mukaan Rajavartiolaitos huolehtii pelastustoiminnasta Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä tapahtuneista alusöljyvahingoista ja sovittaa yhteen siihen varautumista. Tähän sisältyy käytännössä tiivis yhteistyö muiden merellisten viranomaisten kanssa mm. seuraamalla ja vaihtamalla tietoja Suomenlahdella toteutettavista öljynkuljetuksista.”
”Suomenlahden merivartiosto aloitti 5.12.2022 lukien tilanteenseurannan Venäjälle öljyn vientiin asetettujen EU-pakotteiden ja venäläisen öljyn hintakaton vaikutuksista Suomen meripelastusvastuualueen ja talousvyöhykkeen kautta länteen kulkeviin öljykuljetuksiin. Seurannalla on pyritty selvittämään niin sanotun ”varjolaivaston” aiheuttamaa mahdollista lisääntyvää onnettomuusriskiä Suomenlahdella. Siihen vaikuttavat erityisesti alusten ikärakenteessa tapahtuneet muutokset sekä niiden tekninen kyky talvimerenkulussa Itämeren olosuhteissa, josta esimerkkinä vaikkapa jääluokitus. Tankkereiden AIS-tiedot on varmennettu teknisellä valvontajärjestelmällä sekä tarvittaessa valvontalentojen ja aluspartioinnin avulla”, Jääskeläinen jatkaa.
Toki joukossa on aivan uusiakin, mm. Sovcomflotin uusia LNG-käyttöisiä aframaxeja ja mm Liberian lipun alla purjehtiva DAS-tankkeri tankkeri ”Alma”, entinen ”Mastera”, joka on myös jo käynyt Primorskissa lastinhauassa.
Teksti Mikko Niini
