Suomen ja Ruotsin merenkulkualojen yhteistyötä on lisättävä, kun yritykset etsivät ratkaisuja päästövähennyksiin. Maiden välistä yhteistyön henkeä vahvistettiin torstaina vuosittaisessa Fairway Forward -tapahtumassa Helsingin Vuosaaressa.
– Edessä on merenkulun suurin murros sitten purjeiden keksimisen, Suomen Varustamoiden toimitusjohtaja Tiina Tuurnala tiivistää maiden välisen yhteistyön tarpeen.
Finnlinesin operatiivisenjohtajan Thomas Doepelin suorapuheinen esitys välitti yleisölle selkeän viestin: Ympäristömurroksesta on maksettava kovaa hintaa, mutta sivustaseuraajaksi ei yhdelläkään yrityksellä ole varaa jäädä.
Finnlinesin laivaston CO2-päästöt ovat vähentyneet kolmanneksen kymmenessä vuodessa.
– Tämä vaatii paljon rahaa, mutta tuloksia tulee. Se on viestini teille tänään, Doepel vakuutti.
Parhaillaan yhtiö uusii ja kasvattaa aluskantaansa. Finnlines vastaanottaa tänä vuonna kolme uutta roro-alusta. Lisäksi tilauksessa on kaksi ropax-alusta Suomen ja Ruotsin väliseen liikenteeseen. Alusinvestoinnit vaativat rahoittajien uskoa yhtiön kilpailukykyyn. Rahoituskeskusteluissa pelkkä talousjohtajan osaaminen ei enää riitä.
– Ympäristökysymykset ovat pääpuheenaihe, kun keskustelemme rahoittajien kanssa. Nyt keskusteluihin tarvitaan CFO:n lisäksi aivan uusia ammattilaisia, Doepel sanoi.
Doepelin mukaan yritysten ympäristöteoilla on suora yhteys tuloslaskelman alariveille.
– Kannattavin liiketoiminta on mahdollista yrityksissä, jotka ottavat ympäristökysymykset vakavasti ja ovat niiden ratkaisemisessa alan parhaita, Doepel vakuutti.
Liiketoiminnan kasvua ajaa edelleen suuruuden ekonomia, mutta tulevaisuudessa tehokkuudessa ei ole kyse yksittäisestä aluksesta tai moottorin tehokkuudesta, vaan koko laivaston ennakoivasta operoinnista dataan perustuvalla päätöksenteolla.
– Se vaatii yrityksiltä oman osaamisen kriittistä tarkastelua. Onko oikeat ihmiset tekemässä oikeita asioita oikeilla paikoilla. Samaan aikaan kun keskustelemme moottori- ja polttoainetekniikan vaihtoehdoista, meidän on nähtävä ympäristökysymysten ratkaisut myös laajemmin digitalisaation näkökulmasta, Doepel muistutti.
Vastauksia kysymyksiin
Tapahtuman keskustelujen ytimessä olivat uudet polttoaineet. Vaihtoehtojen laaja kirjo aiheuttaa päänvaivaa, kun ala etsii voittavaa ratkaisua kohti varustamoiden globaalia tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä.
Sähkökennot, sähköinen meriliikenne ja myös sähköpolttoaineet ovat vielä kehitteillä olevia tuelvaisuuden ratkaisuja. Sähköinen propulsio on jo tätä päivää lyhyillä reiteillä ja satamien läheisyydessä, mutta pitkillä reiteillä nestemäiset polttoaineet ovat ratkaisu vielä pitkään ilman merkittävää harppausta esimerkiksi sähköenergian varastoinnissa nykyistä pienempään ja kevyempään tilaan.
Lyhyellä aikavälillä tarjolle on tulossa siirtymäkauden ratkaisuja, jotka eivät vaadi varustamoilta suuria jälkiasennus- tai alusinvestointeja. Lento- ja autoliikenteen tavoin biopolttoaineiden osuus meriliikenteessä alkaa lisääntyä fossiilisen ja bioraaka-aineiden sekoitteilla. Tähän markkinaan pyrkii kotimainen Neste, joka kertoi seminaariyleisölle suunnitelmistaan jalostaa meriliikenteen polttoainetta Porvoon jalostamollaan.
Haasteena biopolttoaineissa on edelleen kysynnän ja tarjonnan muna-kana-asetelma. Skaalautuuko polttoainetuotanto kysynnän kasvun mukaan, vai toisinpäin?
Vety etenee kokeiluihin
Puhtaan vedyn tuotanto Perämeren alueella voisi olla yksi Suomi-Ruotsi-yhteistyön tulevaisuuden miljardimahdollisuuksista. Tätä painottaa myös suomalainen vetytuotantoon pyrkivä startupo P2X Solutions.
– Meidän on luotava yhteistyössä näkymä siitä, että Suomi ja Ruotsi yhdessä ovat Euroopan mittakaavassa iso toimija. Kun puhutaan 100 miljardin markkinoista, se alkaa herättää jo kiinnostusta, P2X Solutionsin toimitusjohtaja Herkko Plit sanoo.
Yritys tarjoaa meriliikenteen päästövähennyksiin ratkaisuksi synteettistä metaania.
– Harjavallan tuotantolaitoksemme alkaa tuottaa synteettisiä polttoaineita vuonna 2024. Keskustelut meriliikenteen asiakkaiden kanssa ovat edenneet hyvin. Uskon, että toimitamme ensimmäiset synteettisen metaanin erät kahden vuoden kuluttua, P2X Solutionsin toimitusjohtaja Plit kertoo.
Ruotsissa vedystä kaavaillaan manner-Ruotsin ja Gotlannin välisen lauttaliikenteen ratkaisua. Gotlandsbolaget suunnittelee parhaillaan pelkästään vetyä polttoaineenaan käyttävää alusta. Alus on määrä saada liikenteeseen vuoteen 2030 mennessä.
– Helpoin tapa vähentää päästöjä olisi laskea ajonopeuksia, mutta se heikentäisi palvelumme laatua. Ratkaisumme perustuu kaasuturbiiniin, joka on koeteltua tekniikkaa ja mahdollistaa myös erilaiset polttoainevaihtoehdot. Uskomme, että kaasuturbiini on myös ensimmäinen moottoriteknologia, jota voi ajaa täysin vedyllä, Gotlandsbolagetin toimitusjohtaja Håkan Johansson arvioi.
Johansson muistutti, että puhtaan vedyn laajamittainen tuotanto ja hyödyntäminen vaatii suuren määrän puhdasta sähköenergiaa Suomen ja Ruotsin merialueille, jonne tuulivoimaloita ei toistaiseksi ole rakennettu.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, lähivuosien epävarma talouskehitys, maailmalaajuisen inflaation taittaminen ja nousevat rahoituskustannukset aiheuttavat lisää epävarmuuksia investointien tekemiseksi.
Epävakaa maailmantilanne vaikeuttaa entisestään monimutkaisen yhtälön ratkaisua: Kuinka painottaa investoinnin kannattavuuden kannalta kriittisiä kysymyksiä, kuten uusien polttoaineiden tuotannosta ja saatavuudesta, polttoaineiden jakeluverkoston toiminnasta, propulsiotekniikan muutoksien kustannuksista tai energian varastoimisesta alukseen rahtitilan kustannuksella.
Kun yhtälöön lisätään kysymykset lukuisista polttoainevaihtoehdoista, sähkökäyttöisyydestä tai polttokennojen kyvykkyydestä, voittavan väylän löytäminen vaatii yritysten välistä avointa tietojen vaihtoa ja parhaiden käytäntöjen jakamista.
Teksti ja kuvat Matti Keränen
Fakta:
Fairway Forward perustettiin vuonna 2019.
Tavoitteena on lisätä Suomen ja Ruostin merenkulkualan yritysten tiedonvaihtoa parhaista käytännöistä ympäristökysymysten ratkaisemiseksi.
Seminaarit järjestetään vuorovuosin Ruotsissa ja Suomessa.
Fairway Forward järjestettiin Vuosaaressa 1.9.2022.
