Yritystä on aina johtanut joku Håkans, mutta ensimmäistä kertaa yhtiöryppään toimitusjohtaja tuli perheen ulkopuolelta joulukuussa 2023, jolloin tehtävään astui Joakim Håkansin jälkeen Jussi Keveri.
Toimitusjohtaja Jussi Keverin ja talousjohtaja Niko Sjöroosin lisäksi yhtiön hallitukseen kuuluvat Håkansin perheestä Julius Håkans (puheenjohtaja) ja Nikolas Håkans.
Jussi Keveri tarttui reipasta vauhtia kasvaneen yrityksen ruoriin.
– Olemme alallamme Pohjoisen Itämeren suurin yksityinen toimija. Varustamoliiketoiminnan liikevaihto pyörii vuosittain 40-50 miljoonan välillä. Vaihtelua on paljon siksi, että säät vaikuttavat toimintaamme todella paljon, toimitusjohtaja Keveri luonnehtii.
– Fliitissämme on kaiken kaikkiaan hiukan yli sata alusta, ja niistä yli 60 on hinaajia. Henkilöstöä on 205.
Keveriä arveluttaa maailmanpoliittinen tilanne turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyvine uhkakuvineen.
– Huoltovarmuuden sujuvuuteen olemme panostaneet hankkimalla lisää modernia hinauskalustoa.
Alfons Håkans onkin vastikään vahvistanut laivastoaan uudella vähäpäästöisellä Ajax-hinaajalla. Vetovoimallaan 26 metriä pitkä ja vajaat 12 metriä leveä alus on Suomen tehokkaimpien hinaajien joukossa. Alus valmistettiin Sanmar Shipyardsin telakalla Turkissa ja suunnittelutyötä on johtanut kanadalainen Robert Allan Ltd. Ajax on varustettu Fi-Fi 1 -palonsammutusjärjestelmällä, jonka avulla alus pystyy sammuttamaan suuretkin laivapalot.
Håkans mukaan myös merituulivoimaan
Alfons Håkans tarjoaa ympärivuorokautista hinauspalvelua jo 14 eri satamassa Suomessa, ja hinausapua kolmessa Viron satamassa. Yhtiö tekee myös kunnossapitoruoppauksia, rakentaa ja korjaa ja pitää kunnossa aallonmurtajia ja laiturirakenteita ja rakentaa merenkulun turvalaitteita. Uutta ovat merituulivoimaan liittyvät erikoispalvelut kuten geotekninen poraus ja kaikenlaiset merikuljetustarpeet.
– Keskitymme siihen, mitä osaamme parhaiten, koetamme kehittää ja kehittyä paremmaksi koko ajan. Sen lisäksi tähyilemme horisonttiin esimerkiksi merituulivoiman rakentamisprojekteissa. Sen käynnistyminen luo varmasti uutta meriteollisuutta hyvin laajasti aiheen ympärille.
Merikapteeniksi kouluttautunut Jussi Keveri sanoo elämässään meren olleen aina tiiviisti läsnä.
– Olen itäisen Suomenlahden ulkosaariston kalastajaperheen kasvatti. Oman merirakennusyhtiöni perustin vuonna 1994. Toimin merellä päällystötehtävissä aina vuoteen 2007 asti, jolloin liityin Finnpilotin luotsiksi itäiselle Suomenlahdelle.
Keveri toimi 90-luvulla vuosikausia Alfons Håkans Oy:n hinaajien kipparina ja sittemmin suurempien alusten merikapteenina. Alfons Håkansin varatoimitusjohtajana hän toimi parisen vuotta ennen toimitusjohtajaksi siirtymistään.
Keveri katsoo suurimmiksi haasteiksi ammattitaitoisen ja motivoituneen henkilöstön löytämisen, sen kouluttamisen toimimaan monissa erilaisissa alustyypeissä sekä fossiilisen polttoaineen korvaajan löytämisen.
Huima kehitystarina
Alfons Håkans Oy:n vaiheet ovat uskomaton selviytymistarina, joka kuvastaa samalla oivasti Suomen itsenäisyyden ajan yhteiskunnallista elämää ja sen kehitystä. Kaksi historioitsijatohtoria, kustannustoimittaja Sakari Siltala ja kansanedustaja Teemu Keskisarja, ovat kuvanneet Håkansin suvun vaiheet hauskasti nimetyssä Merenperintö-kirjassa suorastaan lakonisen vauhdikkaasti. Kirja perustuu lukuisten haastatteluiden ohella kymmeniin kirjallisiin lähteisiin. Kokonaisuudesta syntyy herkullinen kokonaiskuva toimialan kehityksestä ja Håkansin perheyhtiön kasvusta sukupolvesta toiseen.
Håkansit ovat lähtöisin Petsmon kylästä Pohjanmaan ruotsalaisrannikolta. Liiketoimet Abraham Håkansin rakentaman höyrysahan avulla Kyröjoen suistossa vuonna 1896. Saha paloi kolmesti, ensin vuonna 1897 sekä myöhemmin 1913 ja vielä 1928.
Alkumerkit nykyisille liiketoimille nähtiin jo tuolloin, kun Abrahamin poika Johannes osti vuonna 1914 yhtiökumppaninsa Johan Sandin kanssa höyryhinaaja Hurtigin sahatavaran kuljettamista varten.
1920-luvulla tuli Johanneksen poika Alfons mukaan, ja sahausliiketoimi kasvoi edelleen, kun yritys osti höyrysahan. Sahaustoiminta kuitenkin loppui kolmannen tulipalon jälkeen.
Vuosikymmenien varrella yrityksen toimialat vaihtuivat: harjoitettiin muun muassa hylkeenpyyntiä, pirtun salakuljetusta ja meripelastusta.
Vuonna 1961 Alfons Håkans muutti perheineen ja yrityksineen Vaasasta Turkuun, jonka vilkkaissa satamissa oli tarjolla enemmän hinaustöitä kuin Vaasassa.
Håkansit ovat hinanneet kymmeniä karille ajaneita ja haaksirikkoon joutuneita laivoja ja nostaneet hylkyjä hyvin rankoissakin olosuhteissa, joita Merenperintö-kirja ansiokkaasti kuvaa. Vuosien varrella Alfons Håkans on pelastanut kymmeniä aluksia. Kuuluisimpia urakoita lienevät matkustajalauttojen karilleajojen selvittelyt kuten maaliskuussa 1994 karille ajaneen M/S Sally Albatrossin pelastaminen Porkkalan edustalla.
Vuonna 1988 Alfons Håkans Oy osti kaksikin hinaajavarustamoa, jolloin siitä tuli yksi Itämeren suurimmista toimijoista. Liikevaihtokin nousi tuossa vaiheessa 50 miljoonaan markkaan, ja Alfons Håkans muuntui kommandiittiyhtiöstä osakeyhtiöksi.
2000-luvulla Alfons Håkans Oy kasvoi vaihe vaiheelta ja laajeni ensin Suomen rannikkokaupunkeihin ostamalla kilpailijoitaan, hankkimalla laivoja ja laajeni lopulta Baltiaan.
Pallonkin perässä
Vaurastunut perhe suuntasi taannoin kiinnostustaan myös jalkapallokentille. Stefan Håkans perusti Turussa FC Inter -jalkapalloseuran pojalleen ja tämän kaveriporukalle. Alfons Håkans Oy rahoitti vuosien varrella avokätisesti miljoonilla ammattimaiseksi muuntuneen seuran toimintaa. Seura nousi sarjaportaalta toiselle ja vakiinnutti asemansa korkeimmalla sarjaportaalla. Suomen mestaruudenkin FC Inter voitti lopulta kaudella 2007-2008 ja lisäksi kolme SM-hopeaa.
Teksti Tapio Rusanen
Kuva Alfons Håkans
Toimitusjohtajat:
Alfons Håkans 1945 – 1974
Stefan Håkans 1974 -2013
Joakim Håkans 2013 – 2023
Jussi Keveri 2023 –
Sakari Siltala ja Teemu Keskisarja: Merenperintö – Håkansin varustamosuvun historia
Siltala 2024
243 s. + viitteet
