Puolustusvoimat on tehnyt kauaskantoisen päätöksen hankkia uusien ohjusten ohella torpedoja meripuolustuksen tehostamiseksi ja sukellusveneiden torjuntaa varten. Torpedokaupat toteutetaan merivoimien Laivue 2000 -peruskorjaushankkeen yhteydessä.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Iltalehti, joka löysi tiedon eduskunnan puolustusvaliokunnalle lokakuun alussa annetusta muistiosta. Torpedot ostetaan vuosina 2018-2022, joten sen aikataulu on sangen kireä.
Iltalehti pitää ruotsalaista Saabia torpedojen todennäköisenä toimittajana, mutta Navigatorin puolustusvoimien ja merivoimien esikunnista saamien tietojen mukaan asia ei suinkaan ole näin yksinkertainen.
Kommodori Veli-Pekka Heinonen puolustusvoimien logistiikkalaitokselta sanoo, että kaikki materiaalihankinnat – myös torpedojen valinta – toteutetaan merivoimien edellyttämien teknisten ratkaisuiden perusteella.
– Työnjako on sellainen, että merivoimat vastaa suorituskyvystä ja logistiikkalaitos materiaalihankinnoista.
– Vaihtoehtoja torpedojen toimittajissa riittää. Tavoitteena on tietenkin hankkia Suomelle parhaiten sopivat torpedot tarjouskilpailun perusteella. Tarjouskilpailu etenee Laivue 2000 -hankkeen kanssa, ja pitäisin vuotta 2018 todennäköisimpänä aikana ratkaisulle, Heinonen sanoo.
Heinosen mukaan peruskorjaushankkeella on päätoimittaja eli suomalainen yritys, joka tekee esityksen myös torpedojen toimittajasta. Hän ei halua kertoa päätoimittajana toimivan yrityksen nimeä, koska se ei ole vielä julkista tietoa.
Torpedojen lisäksi ostetaan uusia ohjuksia
Heinosen mukaan Laivue 2000 -hankkeessa peruskorjataan Hamina -luokan ohjusveneet aina runkoja ja taistelujärjestelmiä myöten niin, että alusten palvelusikä jatkuu pitkälle 2030 -luvulle saakka.
Aluksiin ostetaan torpedojen lisäksi uudet ohjukset, eikä näidenkään toimittajaa ole vielä valittu.
Merivoimat ei ole tiedottanut hankinnasta, mutta merivoimien esikunta vahvisti torpedoaseen hankinnan Iltalehdelle keskiviikkona. Samoin teki puolustusvoimien logistiikkalaitos Navigatorille torstaina.
Navigatorin nimettöminä esiintyneiltä meriupseereilta saaman vaikutelman mukaan pohjoismainen puolustusväliyhteistyö ei välttämättä suju aivan niin aurinkoisesti kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää.
Suomalaiset meriupseerit eivät tunnu oikein luottavan ruotsalaisiin kollegoihinsa muina kuin innokkaina myyntimiehinä. Keskeneräisistä asioista ei kuitenkaan haluta puhua enempää, eikä varsinkaan omilla nimillä.
Vaikka Suomi on tehnyt vuosien ajan Ruotsin kanssa yhteistyötä meripuolustuksessa ja torpedojen tutkimuksessa, ei ole siis mitenkään sanottua, että asejärjestelmä ostettaisiin juuri Saabilta.
Pariisin rauhansopimus rajoitti Suomen arsenaalia
Suomelta kiellettiin muun muassa torpedoase Pariisin rauhansopimuksessa toisen maailmansodan jälkeen. Torpedoja ei ole hankittu edes sen jälkeen, kun Suomi vuonna 1990 sanoutui yksipuolisesti irti rauhansopimuksen sotilaallisista rajoitteista.
Merivoimien mukaan torpedoill kehitetään myös liikkuvaa vedenalaista valvontaa ja sukellusveneentorjuntaa sekä ilma- ja pintatorjuntaa.
Kevyttorpedojen lisäksi merivoimat sanoo hankkivansa kaikumittaimet tai hinattavat hydrofonikaapelit Hamina-luokan ohjusveneisiin.
Viime keväänä Ruotsi tilasi Saabilta isolla kaupalla uuden sukupolven sukellusveneentorjuntatorpedon. Saabin torpedon voi ripustaa myös helikopteriin, Iltalehti kirjoittaa.
– Suomi sijoittaa torpedot ainoastaan pinta-aluksiin, ei lentokoneisiin eikä helikoptereihin, kommodori Heinonen kertoo Navigatorille.
