Helsingin kaupunginhallitus teki kevätkauden viimeisessä kokouksessa merkittävän päätöksen Helsingin sähköisen saaristolauttaliikenteen edistämiseksi.
Kaupunginhallitus asetti tavoitteeksi, että puolet Helsingin saaristolauttaliikenteestä on päästötöntä vuonna 2030. Tätä varten valmistellaan toimenpiteet, joilla ohjataan kaupallisia vesiliikennetoimijoita siirtymään kohti päästöttömiä lauttoja sulan veden liikenteessä, sisältäen muun muassa sähköalusten latausmahdollisuuksia ja päästöttömien alusten suosimista kaupungin kilpailutuksissa.
– Tämä päätös vauhdittaa koko maamme sähköisen saaristolauttaliikenteen teknologian kehittämistä, Tallinnan teknillisen yliopiston meriliikenteen professori Ulla Tapaninen sanoo.
Helsingin kaupungin saariin ja vesireiteillä kulkee useita kymmeniä saaristolauttoja ja vesibusseja kesäisin.
– Valitettavasti näiden alusten keski-ikä on useita kymmeniä vuosia, ja vain muutama pienehkö alus kulkee sähköllä, Tapaninen lisää.
Samalla kaupunginhallitus päätti valmistella uutta sähkölauttaa Suomenlinnan liikenteeseen korvaamaan vanhinta kalustoa, joille on kertynyt ikää jo yli 70 vuotta.
Lisäksi päätettiin käynnistää ympärivuotinen HSL-lipuilla toimivan lauttaliikenteen Kruunuvuorenrantaan vuonna 2023. Liikenne toimisi enintään Kruunusiltojen valmistumiseen asti. Tässä liikenteessä pyritään hyödyntämään Suomenlinnan liikenteessä käytettävää kalustoa jääkauden liikenteessä ja suositaan päästötöntä kalustoa sulan kauden aikana. Vesiliikenneyhteyttä Kruunuvuorenrannan ja keskustan välille on pidetty alueen asukkaiden ja yrittäjien taholta erityisen tärkeänä.
Oman lauttaliikenteen laajentaminen jäihin
Aiemmin oli tehty esitys, että kaupunki rakentaa uuden oman jäissäkulkukykyisen sähkölautan kulkemaan Meritullintorilta Kruunuvuorenrantaan. Tämä hanke kuitenkin hylättiin yksimieleisesti esittelijän ehdotuksen mukaisesti.
Ongelmana nähtiin, että riittävää kysyntää reitille ei voitu osoittaa. Syynä tähän on muun muassa se, että kaupungin kaikille asuin- ja työpaikka-alueille on jo järjestetty joukkoliikenneyhteydet, joiden vuorovälit ovat yleensä paremmat kuin mitä lautoilla voidaan toteuttaa. Vesiliikenneyhteydet Helsingin rantoja pitkin ovat ajatuksena houkuttelevia, mutta työ- ja asiointimatkoja, jotka toisivat liikenteelle peruskysyntää, on siellä vain rajallinen määrä.
Sen sijaan päätettiin panostaa enemmän nykyisen Suomenlinnan liikenteen kehittämiseen sekä saaristoliikenteessä toimivien kaupallisten toimijoiden ohjaamiseen kohti vähäpäästöisyyttä.
– Minkälaisilla aluksilla ja sopimuksilla tämä toteutetaan, sitä ei ole vielä päätetty. Kaupunginhallituksen päätös liikenteen käynnistämisestä on samalla ohjeistus viranhaltijoille alkaa valmistella vaihtoehtoja heti kesän jälkeen, kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäki valaisee.
Vaula Aunola
Lipputulot eivät riitä sähkölautta investointeihin
Helsingin saaristossa toimivilta yrityksiltä löytyy halua ympäristöystävällisempään liikennöintiin. Laskelmissa on kuitenkin törmätty investointien hintaan. Toiveissa on laaja yhteistyö julkisen sektorin kanssa ja sopimuksien ehtojen tarkistaminen.