Alus lähti matkalleen täyteen lastattuna tammikuun 5. päivänä ja palasi Sabettaan helmikuun 19. päivänä kulkien pääosan matkasta itsenäisesti. 2.474 mpk menomatka koillisväylällä kesti yksitoista päivää keskinopeudella 9,5 solmua, tästä noin kaksi kolmasosaa perä edellä ajaen. Paluumatkaan kului 11 päivää ja 10 tuntia. Koematkoja varmisti Atomflotin murtaja 50 Let Popedy. Aluksen päällikön mukaan noin kymmenes osa paluumatkasta ajettiin DAS-periaatteen mukaisesti perä edellä. Menomatkalla tammikuussa perään lähti myös Teekayn omistama sisarlaiva Nikolay Yevgenov. Tammikuussa näitä vastaan tuli idästä länttä kohti itsenäisesti kulkien kreikkalaisen Dynagazin Nikolay Zubov. Nikolay Yevgonov palasi Eurooppaan Suezin kautta ja on parhaillaan saapumassa Brestiin.
Matka oli Sovcomflotin jo harkituisti etukäteen suunnittelema ja sillä oli tarkoitus osoittaa, että ympärivuotinen liikenne koillisväylällä alkaa käytännössä jo olla mahdollista. Koko matkan ajan alus säilytti turvallisen nopeuden jää- ja sääolosuhteet huomioon ottaen, keskinopeudeksi muodostuen vajaat 9 solmua.
Haastavin osa matkaa olivat ahtautumat Tshuktsien ja Itä-Siperian merillä. Sovcomflotin pääjohtaja Igor Tonkovidov onkin todennut, että Christophe de Margerien toukokuussa 2020 suorittaman varhaisen kevään matka sekä nyt nämä matkat osoittavat, että koillisväylää voidaan käyttää tehokkaammin, mikä hyödyttää sekä Venäjää että globaalia taloutta.
Sovcomflot ja Novatek ovat hänen mukaansa tehneet monivuotisia ponnisteluja pohjoisen merireitin potentiaalin kehittämiseksi. Yritykset ovat vuodesta 2010 lähtien tehneet systemaattista yhteistyötä Rosatomin jäänmurtajavarustamon FSUE Atomflotin kanssa kokeellisten transit-matkojen ohjelmana. Nämä alkoivat aframax- ja suezmax-kokoisilla öljytankkereilla SCF Baltica ja Vladimir Tikhonov, jatkuivat Ob River LNG-tankkerilla ja huipentuivat ensimmäisen arktisen LNG-aluksen Christophe de Margerien pitkäkestoisiin operointikokeisiin Karan meren jäissä kevättalvella 2017.
Erityisesti nyt toteutetulla matkalla tavoitteena oli
• tutkia suurikapasiteettisten lastialusten jäänmurtokykyä, kun ne kulkevat tyypillisissä olosuhteissa pohjoisella merireitillä vuoden eri aikoina liikennöiden itsenäisesti ja osana saattueita;
• arvioida jääolosuhteista saatavan tiedon laatua, luotettavuutta ja ajantasaisuutta eri lähteistä (AARI, Skanex, ulkomaisten palvelukeskusten jääraportit).
• arvioida laivaan asennettujen laitteistojen ja mekanismien toimintaa sekä tällaisten laitteiden ja mekanismien monitoroinnin ja etävalvonnan järjestelmien tehokkuutta mahdollisten toimintahäiriöiden havaitsemiseksi ja poistamiseksi.
• toteuttaa monipuolista ammattikoulutusta ja kokemuksen kasvattamista miehistöille sekä turvata harjoittelupaikat niiden ammatillisten koulujen oppilaille, jotka kouluttavat merimiehiä arktiseen liikenteeseen.
PAO Sovcomflotin johtaja ja neuvonantaja Alexander Andreev totesikin, että ”Christophe de Margerien avulla yhtiö keräsi suuria määriä tietoa, joka käsitellään ja otetaan huomioon tulevaa toimintaa suunniteltaessa. Tämä antaa meille mahdollisuuden parantaa merenkulun turvallisuutta ja liikenteen taloudellista tehokkuutta. ”
Novatek toteuttaa parhaillaan Yamal LNG:n neljättä vaihetta sekä Arctic LNG 2 hanketta, joita varten Sovcomflot ja Novatek ovat tilanneet yhteensä 18 uutta arktista LNG-alusta, jotka valmistuvat vuosina 2023 – 2025. Lisäksi japanilainen MOL rakentaa erillisellä sopimuksella kolmea vastaavaa alusta DSME:n telakalla Koreassa. Tavoitteena näillä laivoilla on avata säännöllinen ympärivuotinen liikenne koko koillisväylällä.
Toinenkin arktinen merkkipaalu suomalaistuotteelle – miljoona meripeninkulmaa jäänmurtoa
![](https://navigatormagazine.fi/wp-content/uploads/2021/02/Seiskari_04032011-015-300x225.jpg)
Melkein samaan aikaan, kun Christophe de Margerie palasi kaukoidästä Beringin salmen kautta Sabettaan, Helsingissä vuonna 1989 rakennettu ydinkäyttöinen murtaja Vaygach saavutti helmikuun 15. päivänä miljoonan mpk:n jäänmurron merkkipaalun.
Käyttöönoton jälkeen jäänmurtaja on avustanut yhteensä 2.706 laivaa. Lisäksi ydinvoimalla toimiva jäänmurtaja osallistuu säännöllisesti laivojen laiturointeihin Dudinkan, Diksonin ja Sabettan satamissa ja avustamalla ne liikkeelle laitureista. MMC Norilsk Nickel-yhtymän itsenäisesti jäissä kulkevien kuuden aluksen toimintaa on nopeutettu pitämällä Jenisein jokiränniä helpommin kuljettavassa tilassa.
Sisaralukset Taymyr ja Vaygach tilattiin vuonna 1984 avustamaan liikennettä erityisesti Venäjän suurten jokien Jenisei ja Ob suistoissa. Matalakulkuisuus eli 8,5 metrin maksimisyväys ja siitä seurannut painonhallinta oli suunnittelun ja tilauksen erityinen haaste. Muut Neuvostoliiton ydinkäyttöiset murtajat eivät 11 metrin syväyden johdosta jokisuistoihin päässet. Juuri valmistunut uusin ydinmurtaja Arktika on vaihtosyväyksinen eli se voi painolastata itsensä eri syväyksiin.
Valtionyhtiö Atomflotin pääinsinööri Oleg Darbinyan kertoo, että parhaillaan tehdään töitä Vaigachin ja Taimyrin ydinjäänmurtajien reaktorilaitoksen käyttöiän pidentämiseksi 235.000 tuntiin alkuperäisestä 150.000 tunnista. Atomflot on yhdessä reaktorin toimittajan ja suunnitelijan JSC Afrikantov OKBM:n kanssa (Nižni Novgorod) tehnyt tätä kehittämistyötä menestyksekkäästi yli 30 vuoden ajan, hän toteaa. Ensimmäistä kertaa reaktorilaitoksen käyttöikää pidennettiin 200.000 tuntiin vuonna 2017 ja sama elinkaaripidennys on tehty myös sisaralus Taymyrille.
Vaygach on viime aikoina keskittynyt avustamaan Obin lahden ja Jenisein liikennettä. Ennen Karan meren jäätymistä alus tyypillisesti avustaa itäisen koillisväylällä liikkuvia aluksia, mm. Pevekiin.
Kovana talvena 2010 Vaygach siirrettiin avustamaan Itäisen Suomenlahden liikennettä, kun talviliikenne koillisväylällä vielä oli vähäistä ja Venäjän uudet murtajat eivät vielä olleet valmistuneet.
Teksti Mikko Niini