Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO päätti huhtikuun alussa alustavasti (approval) oikeudellisesti sitovista keinoista, joilla on tarkoitus tehdä kansainvälisestä merenkulusta päästötöntä noin vuonna 2050, huomioiden kansalliset erikoispiirteet – kuten on sovittu IMO:n 2023 KHK-strategiassa. Tämä päätös tulee vahvistaa kuuden kuukauden päästä lokakuussa pidettävässä meriympäristön suojelukomitean erityisistunnossa.
Traficomin johtava asiantuntija dosentti Anita Mäkinen, Suomen pysyvän edustajan sijainen Kansainvälisessä Merenkulkujärjestö IMO:ssa, kirjoittaa nyt IMOn keväällä tehtyjen päätösten taustoista ja millaisia merkityksiä niillä on suomalaiselle ja kansainväliselle merenkululle.
Kareja alustavan päätöksen väylällä
Draamaa huhtikuussa päättyneessä kokouksessa ei puuttunut. Pienet Tyynenmeren ja Karibianmeren kehittyvät saarivaltiot yhdessä joidenkin vähiten kehittyneiden Afrikan maiden kanssa poistuivat kertaalleen neuvotteluista. Näin ne osoittivat tyytymättömyytensä esitettyihin keinoihin ja niiden riittävyyteen. Onhan kyse sekä näiden valtioiden pinnalla pysymisestä että uuden sääntelyn aiheuttamista kuljetuskustannuksista valtioille, jotka sijaitsevat kaukana markkinoista ja ovat täysin tuonnin varassa. Keskustelut pääsihteerin kanssa saivat heidät kuitenkin palaamaan neuvottelupöytään.
Ruokaturva, ja miten se kirjataan uuteen sopimustekstiin, herätti myös kipakoita kannanottoja ja asiaa piti puida sekä kahdenvälisesti että monenvälisissä keskusteluissa. Ruokaturva oli erityisen tärkeä asia kaikille kehittyville maille.
USA ei uudistuneen politiikkansa vuoksi osallistunut lainkaan neuvotteluihin, mutta ilmaisi kantanaan, että eivät tulisi hyväksymään sellaisia päätöksiä, joilla olisi vaikutuksia USA:n ja varoitti vastatoimista tällaisten päätösten varalta.
Äänestys
Öljyntuottajamaat pyrkivät Saudi-Arabian johdolla jarruttamaan neuvotteluja ja vaativat lopulta äänestystä siitä, onko neuvottelutulos hyväksyttävissä ja annetaanko IMO:n pääsihteerille mandaatti kierrättää MARPOL-yleissopimuksen muutokset IMO:n jäsenvaltioiden keskuudessa.
Tässä proseduaalisessa äänestyksessä äänivaltaansa saattoivat käyttää kaikki IMO:n jäsenvaltiot, jotka olivat rekisteröityneet kokoukseen.
Tyynenvaltameren ja Karibianmeren pienet kehittyvät saarivaltiot eivät olleet tyytyväisiä lopputulokseen. Pitkällisten, yötä myöten pääsihteerin kanssa käytyjen keskustelujen ja muiden kahdenvälisten keskustelujen tuloksena, ne eivät äänestäneet lopputulosta vastaan, vaan lopulta pidättäytyivät vain äänestämästä.
USA:n antaman varoituksen vaikutuksia on vaikeata arvioida, mutta oletettavaa on, että ennen lokakuun kokousta ja lopullista päätöksentekoa, USA pyrkii vaikuttamaan lopputulokseen.
Äänestyksessä alustava neuvottelutulos hyväksyttiin lopulta yksinkertaisella määräenemmistöllä.
Mitä siis päätettiin?
Meriympäristönsuojelukomitea hyväksyi 83. istunnossaan MARPOL-yleissopimuksen muutokset, joiden mukaan IMO:n 2023 KHK-strategiaa on tarkoitus toimeenpanna maailmanlaajuisen poltto¬aine-standardin ja siihen liitetyn taloudellisen elementin tuella.
Maailmanlaajuisen polttoainestandardin mukaan alusten on vuodesta 2027 alkaen vähen¬nettävä vuotuista kasvihuonekaasujen polttoaineintensiteettiään (GFI) IMO:n 2023 KHK-strategian tavoitteiden mukaisesti. Lähtökohtana ovat vuoden 2008 päästöt. GFI kuvaa sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä syntyy kutakin käytettyä energiayksikköä kohden (laskettuna elinkaaren aikaisina päästöinä, huomioiden valmistusprosessi ja kuljetukset, ns. Well-to-Wake-lähestymistavalla). MARPOL-sääntömuutoksissa on mainittu referenssiarvo 93,3 gCO2eq/MJ.
Taloudellisen elementin perustaksi aluksille on asetettu päästörajat, jotka perustuvat aluksen käyttämän energian kasvihuonekaasuintensiteettiin (GFI). GFI:n rajat ylittävien laivojen on joko hankittava korjaavia yksiköitä tai maksettava päästöjen tasapainottamiseksi. Nolla- tai lähes nollaa kasvihuonekaasuteknologiaa käyttävät alukset ovat oikeutettuja taloudellisiin palkkioihin. Palkkioiden määritelmistä tai suuruuksista ei ole vielä sovittu mitään. Vuoteen 2034 asti päästöttömyyden raja on määritelty siten, että energialähteen GFI taso ei ylitä 19 gCO2eq/MJ, vuodesta 2035 alkaen päästöraja on 14 gCO2eq/MJ.
Bruttovetoisuudeltaan yli 5 000 alusten ”päästömaksut” arvioidaan kahden päästökriteerin perusteella, joista tiukemman (suora vaatimuksen mukainen tavoite; Direct complience target) ylittämisen maksu on 100 US dollaria ja matalamman (perustason tavoite, Base target) 380 US dollaria hiilidioksiditonnia kohden (kuva 1).
Maksut kerätään IMO:n perustettavaan ”Net-Zero” rahastoon. On arvioitu, että vuosittain rahastoon kertyisi noin 10 miljardia. Varoilla tuetaan energiasiirtymää vähähiilisiin polttoaineisiin ja teknologioihin ja vähennetään kielteisiä vaikutuksia haavoittuviin valtioihin, erityisesti pieniin kehittyviin saarivaltioihin (SIDS) ja vähiten kehittyneisiin maihin (LDCs).
Mitä ovat nyt alustavasti päätettyjen sääntelymuutosten vaikutukset?
Sääntömuutokset vähentävät toteutuessaan polttoaineintensiteettiä IMO:n 2023 KHK-strategian mukaisesti, mutta absoluuttisia kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjä arvioitaessa on huomioitava myös merenkulun volyymien mahdollinen kasvu.
Aluksilla on keinoja päästöjen vähentämiseksi. Tällaisia ovat mm. vaihtoehtoiset polttoaineet kuten metanoli, ammoniakki ja biopolttoaineet, reittioptimointi, tuulipropulsion ja sähkön käyttö energian lähteenä, hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) ja maasähkön hyödyntäminen satamissa. Näillä on kuitenkin myös kustannusvaikutuksia, esim. vähähiiliset polttoaineet ovat noin 3-4 kertaa kalliimpia kuin käytössä oleva diesel. Kustannukset siirtynevät kuljetuskustan¬nuksiin ja kuluttajahintoihin.
Seuraavat askeleet
MARPOLin VI liitteen muutoksia käsitellään seuraavan kerran MEPC:n ylimääräisessä istunnossa lokakuussa (13.-17.10.2025). Tuolloin on mahdollista hyväksyä muutokset lopullisesti (adoption).
MARPOL-muutosten hyväksynnän ohella on tärkeätä myös kehittää ohjesääntöjä, joissa Suomelle on erityisen tärkeätä jääluokitettujen alusten ja jäissä purjehtimisen huomiointi.
Työ käynnistynee istuntojenvälisessä työryhmässä (ISWG-GHG 20) välittömästi MEPC/ES 2:n jälkeen lokakuussa. Työtä jatketaan seuraavassa istuntojen välisessä istunnossa (ISWG-GHG 21) MEPC84-kokousta edeltävällä viikolla. MEPC84-kokouksessa, huhti-toukokuun vaihteessa 2026, odotetaan hyväksyttävän yksityiskohtaisten täytäntöönpano-ohjeiden hyväksyminen.
MARPOL-muutosten odotettu voimaantulo on 16 kuukautta MARPOL muutosten hyväksymisen jälkeen vuonna 2027.
Loppu hyvin – kaikki hyvin – äänestyksen jälkeen?
Mikäli joku ehdottaa äänestystä MEPC-kokouksessa lokakuussa, äänestys koskisi MARPOL-yleissopimuksen muutosten lopullista hyväksyntää (adoption). Tällöin äänestyskel¬poi¬sia ovat ainoastaan MARPOL-yleissopimuksen VI-liitteen osapuolet, joita on tällä hetkellä yhteensä 108. Näistä 2/3 tulee äänestää muutosten hyväksymisen puolesta.
Oletettavaa on, että USA pyrkii vaikuttamaan lopputulokseen. Samoin on odotettavissa, että öljyntuottajamaat pyrkivät vaikuttamaan siihen, että alustavasti hyväksytyt keinot eivät saisi tarvittavaa lopullista siunausta.
Peukalot pystyyn, että saamme muutokset hyväksytyksi! IMO-sääntely palvelisi sekä ilmastomuutoksen vastaista työtä että antaisi teollisuudelle varmuuden siitä, mitä tuleman pitää, millaisia aluksia rakentaa ja millaiseen teknologiaan on hyvä sijoittaa.
Teksti Anita Mäkinen
