Kansainvälisen merenkulkujärjestön (International Maritime Organization, IMO) meriympäristön suojelukomitea (Marine Environment Protection Committee, MEPC) kokoontuu Lontoossa 3.–7.7.2023. Tässä komitean 80. istunnossa on tarkoitus päivittää IMO:n kasvihuonekaasustrategia. Lisäksi kokouksessa käsitellään muun muassa maailmanlaajuisia keinoja vähentää alusten kasvihuonekaasupäästöjä sekä alusten energiatehokkuuden ja painolastivesien sääntelyä.
Suomen delegaatiota Lontoossa johtaa liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki. Kivimäki on myös ehdolla IMO:n pääsihteeriksi 18.7.2023 käytävissä vaaleissa.
– On äärimmäisen tärkeää, että meriliikenteen päästöjä vähennetään määrätietoisesti maailmanlaajuisilla tavoitteilla ja toimilla. Mitä selkeämmistä tavoitteista ja tehokkaammista toimista päästään sopuun maailmanlaajuisella tasolla IMO:ssa, sitä paremmin voimme turvata tasapuoliset kilpailuolosuhteet ja toimialan kilpailukyvyn, Kivimäki toteaa ministeriön tiedotteessa.
IMO:ssa on neuvoteltu vuonna 2018 hyväksytyn alustavan kasvihuonekaasustrategian päivityksestä marraskuusta 2021 alkaen. Strategiassa asetetaan kansainväliselle meriliikenteelle selkeät tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Lisäksi strategiassa rajataan niiden konkreettisten maailmanlaajuisten päästövähennyskeinojen joukkoa, joista IMO:ssa on lähivuosina tarkoitus päättää.
Suomi ja muut EU-jäsenvaltiot kannattavat vuoteen 2050 asetetun maailmanlaajuisen päästövähennystavoitteen kiristämistä nykyisestä 50 prosentista 100 prosenttiin verrattuna vuoden 2008 päästöihin. Strategiaan on neuvotteluissa vaadittu myös välitavoitteita. Suomi kannattaa muiden EU-jäsenvaltioiden tavoin vähintään 29 prosentin tavoitetta vuodelle 2030 ja vähintään 83 prosentin tavoitetta vuodelle 2040.
Suomi pitää muiden EU-jäsenvaltioiden tavoin tärkeänä, että vähintään 10 % kansainvälisen meriliikenteen käyttämästä energiasta tulisi vuoteen 2030 mennessä polttoaineista, joiden kasvihuonekaasupäästöt ovat nolla tai lähellä nollaa. Tämä tavoite kestäviin polttoaineisiin siirtymiselle tarvitaan, jotta IMO antaa selkeän signaalin tarvittavan muutoksen suunnasta ja nopeudesta sekä varustamoille, että aluspolttoaineiden jakelijoille ympäri maailman.
Lisäksi Suomi ja muut EU-jäsenvaltiot esittävät yhdistelmäkeinoa, joka koostuu polttoaineiden kasvihuonekaasusisällön rajoittamiseen perustuvasta teknisestä osasta ja maailmanlaajuiseen päästömaksuun perustuvasta taloudellisesta osasta. Suomi tukee sitä, että mahdollisesta taloudellisesta päästövähennyskeinosta kerättäviä varoja voitaisiin käyttää uusien alusteknologioiden kehittämisen lisäksi esimerkiksi kestävien aluspolttoaineiden käyttöön kannustamiseen sekä näiden polttoaineiden jakeluinfrastruktuurin rakentamiseen ympäri maailman.
Suomi järjestää istunnon aikana yhdessä OECD:n alaisen liikennefoorumin (ITF) kanssa tilaisuuden lähimerenkulun erityispiirteistä alusten kasvihuonekaasupäästöjä vähennettäessä. Suomi järjestää myös vastaanoton IMO-kampanjoidensa edistämiseksi. Sen lisäksi, että Suomella on ehdokas IMO:n pääsihteeriksi, Suomi on ehdolla IMO:n neuvoston jäseneksi vuosiksi 2024–2025.
Mitä seuraavaksi?
Meriympäristön suojelukomitea kokoontuu Lontoossa 3.–7.7.2023. Kokouksessa on tarkoitus päivittää IMO:n kasvihuonekaasustrategia.
Neuvottelut maailmanlaajuisista päästövähennyskeinoista jatkuvat komitean seuraavassa istunnossa huhtikuussa 2024. Valtioneuvosto valmistelee IMO:ssa esitettävät Suomen neuvottelukannat yhteistyössä eduskunnan kanssa tätä ennen.
IMO:n neuvosto äänestää uudesta pääsihteeristä 18. heinäkuuta. IMO:n yleiskokous valitsee uuden neuvoston joulukuussa.
TAUSTAA IMON KOKOUKSELLE
Merenkulkuala odottaa jännityksellä millaiseen ratkaisuun MEPC päätyy päivitetyssä IMO:n kasvihuonekaasustrategiassa, joka saattaa ratkaista lähivuosikymmenen kehityksen merenkulun päästövähennysten käytännön ratkaisuissa.
IMO:n tarkistettu kasvihuonekaasustrategia sisältää konkreettisia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteita, ja sen odotetaan hahmottelevan joukon teknisiä ja taloudellisia toimenpiteitä, joita on kehitettävä, jotta maailmanlaajuinen merenkulku saadaan kunnianhimoiselle tielle kohti kasvihuonekaasupäästöjen asteittaista vähentämistä.
MEPC 80 kokousagendan pääkohdat ovat:
1. Ilmastonmuutoksen torjunta – alusten kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen – IMO:n tarkistetun kasvihuonekaasustrategian hyväksyminen
2. Laivojen energiatehokkuus
3. Painolastivesien hallinta – mukaan lukien yleissopimuksen tarkistussuunnitelman hyväksyminen ja BWM-yleissopimuksen muutosten hyväksyminen
4. Biolikaantumisen hallinta – tarkistetut ohjeet
5. Erityisen herkän uusien merialueiden nimeäminen
6. Vedenalainen melu – päivitetyt ohjeet
7. Merten roskaantumisen torjunta
8. Alusten väliset lastisiirrot (STS) – edustajakokouksen päätöslauselmaehdotus
9. Erityisalueet – MARPOL-yleissopimuksen liitteisiin I ja V kuuluvien erityisalueiden voimaantulopäivä Punaisellamerellä ja Adeninlahdella
10. Muut PPR-alakomitean (Pollution Prevention and Response) käsittelemät asiat
Laivojen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen strategia
Komitean kokous on merkittävä siinä mielessä, että IMO on edennyt kovin hitaasti Pariisin 2015 ilmastosopimuksen linjausten tiellä ja sitä on syytetty jopa tahallisesta jarruttamisesta. Erityisesti Euroopan Komissio on ollut kriittinen ja uhannut yksipuolisesti asettaa Euroopan liikennettä ja lippuja koskevia kovia tavoitteita, jos IMO ei asiassa etene riittävän ripeästi. EU onkin jo omalta osaltaan päättänyt monista ratkaisuista, mm. merenkulun kytkemisestä ensi vuoden alusta päästöoikeuskauppaan. IMO:n kasvihuonekaasustrategian tulisi sisältää konkreettisia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteita, ja sen odotetaan hahmottelevan joukon teknisiä ja taloudellisia toimenpiteitä, joita on kehitettävä, jotta koko maailmanlaajuinen merenkulku saadaan kunnianhimoiselle tielle kohti kasvihuonekaasupäästöjen asteittaista vähentämistä.
IMO:n on tarkoitus jatkaa myös kehitysmaiden, erityisesti pienten kehittyvien saarivaltioiden ja vähiten kehittyneiden maiden, tukemista varmistaakseen siirtymisen vähähiiliseen merenkulkuun, jossa ketään ei jätetä jälkeen, ja tarttuakseen merenkulkualan hiilestä irtautumisen tarjoamiin kehitysmahdollisuuksiin.
IMO:n odotetaan myös vauhdittavan pyrkimyksiä kehittää tarvittava turvallisuuden sääntelykehys, joka mahdollistaisi tulevien meriliikenteessä käytettävien uusien vaihtoehtoisten polttoaineiden- kuten ammonian, vedyn ja metanolin – turvallisen käsittelyn aluksilla.
Keskipitkän aikavälin toimenpiteet, mukaan lukien mahdolliset tekniset ja taloudelliset toimenpiteet
Tarkistetun strategian odotetaan viitoittavan tietä mahdollisille teknisille ja taloudellisille toimenpiteille, joita IMO:n on kehitettävä edelleen.
1. Elinkaaren kasvihuonekaasujen arviointiohjeet hyväksytty
MEPC:n odotetaan käsittelevän laivojen polttoaineiden elinkaaren kasvihuonekaasuanalyysia käsittelevän kirjeenvaihtoryhmän raporttia, joka sisältää luonnoksen suuntaviivoiksi meripolttoaineiden elinkaaren kasvihuonekaasujen intensiteetistä (LCA-guidelines) harkittavaksi ja hyväksyttäväksi. LCA-ohjeluonnos mahdollistaa meriliikenteen polttoaineiden tuotantoon ja käyttöön liittyvien kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen Well-to-Wake-laskelman, ja sisältää Well-to-Tank- ja Tank-to-Wake-päästökertoimet.
Hiilidioksidin talteenotto laivalla
Kirjeenvaihtotyöryhmän kokoukselle laatimat aineistot sisältävät hiilidioksidin talteenottotekniikkaa (OCC) koskevat ehdotukset ja ehdotuksen siitä, miten nykyistä sääntelykehystä tarkistetaan ja miten voitaisiin edetä, jotta aluksella tapahtuva hiilidioksidin talteenotto voitaisiin mahdollisesti tulevaisuudessa sisällyttää IMO:n sääntelykehykseen.
2. Energiatehokkuus
Komitean odotetaan käsittelevän ja viimeistelevän MARPOL-liitteen VI muutosehdotuksia, jotka koskevat IMO:n laivojen polttoöljyn kulutusta koskevan tiedon raportointijärjestelmän (DCS) tarkistamista.
Lyhyen aikavälin toimenpiteen tarkistus (CII ja EEXI)
MEPC:n odotetaan käsittelevän useita huomautuksia, jotka liittyvät CII (Carbon Intensity Indicator) -määräysten ja -ohjeiden tarkistamiseen ja jotka on saatettava päätökseen viimeistään 1. tammikuuta 2026 mennessä.
3. Painolastiveden hallinta – mukaan lukien yleissopimuksen tarkistussuunnitelman hyväksyminen ja muutosten hyväksyminen BWM-yleissopimukseen
BWM-yleissopimuksen täytäntöönpano
MEPC:n odotetaan keskustelevan useista BWM-yleissopimuksen täytäntöönpanoon liittyvistä asioista, mukaan lukien:
Ohjeita BWM-yleissopimuksen soveltamisesta aluksiin, jotka toimivat haastavassa vedenlaadussa.
Ohjeet painolastivesien kirjaamiseen ja raportointiin liittyvissä asioissa sekä keskustelu mahdollisista muutoksista ohjeisiin (G4) ja (G6).
Ohjeistus käsitellyn jäteveden ja harmaan veden tilapäisestä varastoinnista painolastitankeissa ja siitä mahdollisesti aiheutuvista muutoksista BWM-yleissopimukseen.
Harkittavaksi ehdotuksia BWM-järjestelmien muutosten hyväksymisestä olemassa olevilla tyyppihyväksynnöillä.
Hyväksyä pöytäkirjaluonnos painolastiveden vaatimustenmukaisuuden valvontalaitteiden todentamiseksi.
Hyväksyä yhtenäisen tulkinnan luonnos kansainvälisen painolastiveden hallintatodistuksen (IBWMC) muotoon ja BWM-yleissopimuksen määräyksiin B-3.5 ja B-3.10, jotka koskevat ”rakennuspäivämäärää” alukselle, jolle on tehty suuri muutostyö BWM-yleissopimuksen täytäntöönpanemiseksi.
Hyväksyä useita painolastiveden hallintajärjestelmiä, joissa käytetään aktiivisia aineita GESAMP:n painolastiveden työryhmän 43. kokouksen tulosten perusteella.
4. Biofouling-hallinta – luonnos tarkistetuista biolikaantumisohjeista hyväksyttäviksi MEPC:n odotetaan hyväksyvän tarkistetut ohjeet alusten biologisen likaantumisen valvontaa ja hallintaa varten haitallisten vesilajien siirtymisen minimoimiseksi (Biofouling Guidelines) ohjeluonnoksen kattavan tarkastelun jälkeen
5 .Erityisen herkän merialueen nimeäminen
MEPC:n odotetaan nimeävän erityisen herkän merialueen Luoteis-Välimerellä (NW Med PSSA) suojellakseen valaita kansainväliseltä merenkululta.
6. Vedenalaisen melun torjunta – tarkistetut ohjeet
MEPC:n odotetaan hyväksyvän luonnoksen tarkistetuiksi suuntaviivoiksi (guidelines) kaupallisen merenkulun vedenalaisen melun vähentämiseksi merielämään kohdistuvien haitallisten vaikutusten käsittelemiseksi. Tarkistetut ohjeet on laatinut laivojen suunnittelun ja rakentamisen alakomitea (SDC 9). Ne sisältävät ajantasaista teknistä tietämystä, mukaan lukien viittaukset kansainvälisiin mittausstandardeihin, suosituksiin ja luokituslaitoksen sääntöihin. Ne tarjoavat myös mallipohjia, jotka auttavat laivanvarustajia kehittämään vedenalaisen säteilevän melun hallintasuunnitelmaa.
Vedenalaisesta melusta odotetaan ilmastopäästöjen ratkaisujen jälkeen seuraavaa pakottavaa sääntelyä IMO:n työskentelyssä.
7. Meren roskaamisen torjunta
MEPC:n odotetaan toteavan ja yhtyvän pilaantumisen ehkäisemisen ja torjuntaa käsittelevässä alakomiteassa (PPR) meneillään olevaan työhön muovipellettien meriympäristölle aiheuttamien riskien käsittelemiseksi.
Pakollinen ilmoitus kadonneista konteista – MARPOL-muutosluonnos hyväksyttäväksi
MEPC:n odotetaan hyväksyvän myöhempää toimeenpanoa varten MARPOL I-pöytäkirjan muutosluonnoksia, jotka koskevat pudonneiden ja kadonneiden rahtikonttien ilmoittamismenettelyä.
8. Lastisiirrot laivoilta laivoille (STS) – ehdotettu yleiskokouksen päätöslauselma
Komitean odotetaan keskustelevan asiakirjasta, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta mahdollisista ympäristöriskeistä ja seurauksista sekä huolenaiheista maailmanlaajuisten meren pilaantumisen ehkäisy- ja vastuu- ja korvausjärjestelmissä, jotka liittyvät merellä tapahtuvien alusten välisten siirtojen lisääntymiseen. Käsitellään yleiskokouksen päätösluonnos.
9. Erikoisalueet – Punaisenmeren ja Adeninlahden erityisalueiden voimaantulopäivä MARPOLin liitteiden I ja V mukaisesti MEPC harkitsee MARPOL-yleissopimuksen liitteiden I ja V mukaisten Punaisenmeren ja Adeninlahden erityisalueiden voimaantulopäivämäärän vahvistamista MARPOL-yleissopimuksen liitteiden I ja V jätteiden ja jäämien käytettävissä olevien tarvittavien vastaanottotilojen tilasta annettujen tietojen perusteella. Ehdotus kattaa kaikki alueiden satamat ja terminaalit.
10. Muut asiat PPR alakomiteasta
Näiden suhteen MEPC-kokouksen odotetaan:
Hyväksyvän vuoden 2023 suuntaviivat vaarallisten aineiden luettelon kehittämiseksi sen jälkeen, kun anti-fouling Systems (AFS) -yleissopimukseen on tehty muutoksia, jotka sisältävät kybutrynin valvonnan
Hyväksyvän vaarallisten ja haitallisten aineiden torjuntaa koskevan toimintaoppaan (HNS) lopullisen luonnoksen. Ohjeet on tarkoitettu pelastustyöntekijöille ja päätöksentekijöille merellä tai satamassa tapahtuvaan merionnettomuuteen valmistautumisessa ja sen aikana, kun tällaiseen vaaratilanteeseen liittyy HNS.
Hyväksyvän lämpöjätteen käsittelylaitteita koskevat vuoden 2023 suuntaviivat.
Hyväksyvän muutosluonnokset MARPOL-yleissopimuksen liitteessä VI olevaan 13.2.2 sääntöön, joka koskee höyryjärjestelmän korvaavaa meridieselmoottoria, jotta ne voidaan hyväksyä MEPC 81:ssä
Harkitsevan luonnosta uudeksi yhtenäiseksi tulkinnaksi MARPOL-yleissopimuksen liitteen VI 18.5 ja 18.6 sääntöön hyväksyttäväksi ja sisällytettäväksi MARPOL-yleissopimuksen liitteen VI yhtenäisiä tulkintoja koskevan MEPC.1/Circ.795/rev.7:n tarkistukseen. Yhtenäisen tulkinnan mukaan Bunker Delivery Track (BDN) on hyväksyttävä joko paperiversiona tai sähköisessä muodossa
Tarkastellaan PPR-alakomitean laatimaa luonnosta haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjen vähentämiseksi.
Teksti Mikko Niini ja Vaula Aunola
