Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) meriturvallisuuskomitea (MSC, Maritime Safety Committee) kokoontui 4.–14. toukokuuta jo toista kertaa etäyhteyksiä hyödyntäen. Tällä kertaa kyseessä oli komitean 103. kokous (MSC.103).
Kokouksen aluksi suoritettiin uuden puheenjohtajaparin valinta. Tehtävään valittiin täyden kannatuksen saattelemana puheenjohtajaksi Mayte Medina (USA) ja vara-puheenjohtajaksi Theofilos Mozas (Kreikka).
Miehistönvaihtoihin liittyvät haasteet jatkuvat
Koronan aiheuttamat vaikeudet miehistön vaihtojen toteuttamiseen eivät ole poistuneet. Tilanne on parantunut, mutta silti yhä edelleen noin 200 000 merenkulkijaa odottaa pääsyä laivalta kotiin tai päivänvastoin.
Merenkulkijoiden merkitystä on korostettu eri foorumeilla, mutta silti vasta vajaa 60 IMO:n 174 jäsenvaltiosta on virallisesti tunnustanut merenkulkijat avain työntekijöiksi, joiden liikkuvuus ja terveys tulee varmistaa.
Kokous hyväksyi yhteisen suosituksen, ”Recommended action to prioritize Covid-19
vaccination of seafarers”, jonka mukaan merenkulkijat tulisi priorisoida kansallisissa rokotusohjelmissa. Lisäksi kokous päätti, että seuraavaan IMO:n yleiskokoukseen valmistellaan hyväksyttäväksi COVID-19 suositukset kokoava päätöslauselma.
Merenkulun automaation säädöskartoitus valmistui aikataulussa
Merenkulun automaatioon liittyvä säädöskartoitus käynnistettiin keväällä 2018. Kartoitustyön aikana on perattu läpi IMO:n säädöksiä ja arvioitu niiden soveltumista ja uudistustarpeita automaation lisääntymisen näkökulmasta. Kokouksessa kartoitustyön loppuraportti viimeisteltiin ja hyväksyttiin.
Säädöskartoituksen viimeistelyn yhteydessä käytiin vilkasta keskustelua muun muassa priorisoitavista aiheista. Todettiin, että säädösvalmistelun ja kehitystyön selkeyttämiseksi on tarpeen sopia käytettävistä termeistä ja niiden merkityksestä.
Esimerkiksi automaation tasojen määrittäminen on yksi tärkeimmistä ensivaiheen tehtävistä. Työlistalla korkealla tulee olemaan myös pohdinta siitä, miten merenkulkijoiden tehtäviä, rooleja ja vastuita tarvitsee määritellä uudelleen automaation eri tasoilla. Samassa yhteydessä tullaan selkeyttämään myös etäohjaajan määritelmä.
Kokous päätti työryhmän ehdotuksen mukaisesti, että paras tapa edistää merenkulun automaatioon liittyvää sääntelyä on laatia uusi tavoitepohjainen IMO säädös. Säädös voidaan tehdä pakolliseksi liittämällä se esimerkiksi osaksi SOLAS-sopimusta.
Aiheen työstäminen IMO:ssa jatkuu ja jäsenvaltiot voivat toimittaa seuraavaan MSC:n kokoukseen ehdotuksia siitä, miten jatkotyössä edetään.
Merenkulun automaation säädösten kehittämisessä on nyt otettu ensimmäiset askeleet. Edessä on kuitenkin vielä iso ja pitkä urakka.
– Tärkeää kuitenkin on, että työ on nyt käynnissä. Teknologia kehittyy ja sen mukanaan tuomat mahdollisuudet merenkulun turvallisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi tulee saada käyttöön, eivätkä säädökset saa muodostua tulpaksi, Suomen Varustamoiden johtava asiantuntija Sinikka Hartonen toteaa.
Polttoaineturvallisuus huolettaa
Polttoaineiden laatu on merkittävä merenkulun turvallisuustekijä. Aluksen saaman polttoaineen tulee vastata ominaisuuksiltaan asetettuja vaatimuksia.
Kokouksessa päätettiin, että turvallisuuden varmistamiseksi on tarpeen laatia aiheeseen liittyvää pakottavaa sääntelyä. Työtä varten perustettiin kirjeenvaihtotyöryhmä, joka laatii tarvittavat SOLAS muutokset. Uusien säädösten myötä jäsenvaltioiden on ilmoitettava IMO:lle tilanteista, joissa alukselle toimitetun polttoaineen leimahduspiste ei vastaa vaatimuksia sekä ryhdyttävä toimiin polttoaineen toimittajan suhteen. Polttoaine-erän leimahduspisteen dokumentointiin liittyen tullaan myös laatimaan uusia vaatimuksia.
Työryhmän tulee toimittaa työn tulokset MSC.105 kokoukselle eli tuloksia joudutaan odottamaan ensi vuoteen.
Etäkokoustaminen jatkuu vielä ainakin tämän vuoden
Nykyisen tiedon mukaan etäkokoustaminen IMO:ssa jatkuu ainakin tämän vuoden loppuun asti. Tämä tarkoittaa sitä, että myös seuraava meriturvallisuuskomitean kokous lokakuussa (4.-8.10.2021) hoidetaan etäyhteyksin.
