Suomi ja muut EU-jäsenvaltiot kannattavat polttoainemaksuihin tai polttoaineen hiilisisältöön perustuvan markkinaehtoisen päästövähennyskeinon kehittämistä ja päästöjen vähentämiseen tähtäävää polttoainestandardia.
Istunnossa useat valtiot kuitenkin vastustivat tehokkaita toimia vedoten muun muassa taloudellisten vaikutusarvioiden puutteeseen.
– Osa jäsenvaltioista haluaisi edetä asioissa kunnianhimoisesti, osa katsoo, että etenemiseen liittyy liikaa epävarmuuksia. IMO:ssa on 175 jäsenvaltiota, joten kaikkia tyydyttävän päätöksen saaminen on hankalaa, sanoo ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja Päivi Antikainen liikenne- ja viestintäministeriöstä.

IMO:n neuvotteluissa EU-maat esiintyvät yleensä yhtenäisesti, koska ne ovat neuvotelleet ja sopineet yhteisistä kannoista jo ennalta.
Keskustelut IMO:n meriympäristön suojelukomiteassa jatkuvat työryhmätasolla keväällä 2022 ja seuraavassa komitean istunnossa kesäkuussa 2022.
Markkinaehtoiset keinot etusijalla
Kokouksessa keskusteltiin varsinkin maailmanlaajuisesta markkinaehtoisesta keinosta (Market Based Measure, MBM) päästöjen vähentämiseksi.
Yhtenä ajatuksena on, että varustamoilta perittäisiin alusten käyttämän polttoaineen hiilisisältöön perustuva maksu. Näin kerääntyvät varat ohjattaisiin rahastoon ja käytettäisiin vähähiilisyyden kehittämiseen toimialalla.

Valtioilla oli kuitenkin erilaisia kantoja siitä, millainen tämän markkinaehtoisen mekanismin tulisi olla, ja miten kerättävät varat jaettaisiin.
– Meidän mielestämme ratkaisut pitää tehdä nimenomaan IMO:ssa maailmanlaajuisesti. Se vähentää painetta tehdä alueellisia ratkaisuja, jotka voisivat aiheuttaa markkinahäiriöitä. Näin vähennetään myös painetta EU-sääntelylle, Antikainen sanoo.
Antikainen näkee markkinaehtoisuuden ja rahastoajatuksen parhaana ratkaisuna varsinkin, kun otetaan huomioon merenkulkualalla meneillään oleva teknologinen murros.
– Markkinaehtoisissa malleissa rahat ohjattaisiin toimialan käyttöön vähäpäästöisen teknologian kehittämiseksi ja siihen investointiin.
Päästöjen vähennystoimet lisäävät kustannuksia varsinkin alkuvaiheessa. Antikainen muistuttaa, että päästöjen vähentäminen tarjoaa kuitenkin Suomen vahvalle meriklusterille ja kotimaiselle teknologiselle osaamiselle paljon mahdollisuuksia.

Talvimerenkulun sääntelyyn haetaan helpotuksia

Talvimerenkulku on aihe, jota suomalaiset neuvottelijat pitävät esillä sekä IMO:n että EU:n meriliikennettä käsittelevissä työryhmissä ja kokouksissa. Tavoitteena on, että sääntely ei talvimerenkulun takia aiheuttaisi lisärasitetta Suomen suhteelliselle kilpailukyvylle.
Suomi on yhdessä Venäjän, Ruotsin ja Viron kanssa esittänyt, että jäävahvistettujen alusten jäissä kulkemat matkat jätettäisiin hiili-intensiteetin sääntelyn ulkopuolelle. Päätöstä tässä asiassa ei ole vielä tehty.
Energiatehokkuuslaskelmissa jäävahvistetut alukset kuitenkin otetaan Suomen aiemman vaikuttamistyön tuloksena huomioon.
Antikaisen mukaan Suomi joutuu tekemään hyvin paljon työtä sen eteen, että niin IMO:ssa kuin EU:ssa ymmärrettäisiin, mitä meren jäätyminen merkitsee alusliikenteelle ja miten se vaikuttaa Suomen ulkomaankauppaan.
– IMO:ssa tuodaan pöytään helposti muitakin erikoisolosuhteita, kuten tuulisuuden ja aallonkorkeuden vaikutukset sekä tarpeet kuljetettavan lastin viilennykseen tai jäähdyttämiseen merialueesta ja tuotteista riippuen.
Suomi saa olla tarkkana myös EU:n neuvottelupöydissä. Suomi on alueella poikkeuksellinen valtio, koska sillä ei käytännössä ole kuljetusyhteyttä maitse Manner-Eurooppaan. Viennistä 90 prosenttia ja tuonnista 80 prosenttia kuljetetaan laivoilla Itämeren yli.

Tavoitteet Pariisin sopimuksen mukaisiksi

Suomi kannattaa muiden EU-jäsenvaltioiden tavoin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen kiristämistä nykyisestä 50 prosentista 100 prosenttiin vuoden 2008 tasosta. Näin voitaisiin myös kansainvälisen meriliikenteen osalta saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet.
Suomi ja muut EU-jäsenvaltiot ovat aiemmin esittäneet kiristystä myös lyhyen aikavälin tavoitteisiin hiili-intensiteetin vähentämiseksi. Esityksen mukaan hiili-intensiteettiä pitäisi vähentää 2019–2030 välillä vähintään 21,5 prosenttia, koska sillä saavutettaisiin varmasti yhteisesti sovittu 40 prosentin hiili-intensiteetin vähenemä vuosina 2008–2030.
IMO:n meriympäristön suojelukomitean istunto hyväksyi kesäkuussa 2021 kuitenkin keinot, joilla tavoitellaan vain 11 prosentin vähennystä hiili-intensiteettiin vuosina 2019–2030.
Hiili-intensiteetti tarkoittaa hiilidioksidipäästöjä suhteessa tehtyyn kuljetustyöhön. Jos merikuljetukset kasvavat voimakkaasti, absoluuttiset päästöt voivat kasvaa sääntelystä huolimatta.

Mustan hiilen päästöjä kannustetaan rajoittamaan

Aivan ilman tuloksia ja päätöksiä IMO:n kokouksessa ei kuitenkaan jääty.
Jäsenmaat hyväksyivät tiukkojen neuvotteluiden jälkeen päätöslauselman, joka kannustaa käyttämään arktisilla alueilla polttoainetisleitä. Näin voidaan vähentää mustan hiilen päästöjä, jotka ovat haitallisia etenkin arktisilla alueilla.
Tisleiden käyttö on kuitenkin vapaaehtoista. Jäi siis epävarmaksi, onko päätöslauselmalla käytännön merkitystä.
– Arktiseen alueeseen liittyvä sääntely on vielä osin kehittymätöntä ja poliittisesti haastavaa. Esitysten taustalla on kuitenkin tehty tutkimuksia ja selvityksiä. Se, että asiaa käsitellään IMO:ssa on jo sinänsä edistysaskel, Antikainen toteaa.

Rikkipesureiden käyttöön tarkempia sääntöjä

IMO:n istunnossa hyväksyttiin rikkipesureiden tarkastusta ja hyväksyntää koskevat tarkentavat ohjesäännöt. Ne auttavat soveltamaan sääntöjä yhdenmukaisesti.
Rikkipesureista on käynnissä tutkimus, jossa selvitetään, miten pesuvesien päästämien käsittelemättöminä mereen vaikuttaa meriympäristöön. Jos vaikutukset ovat haitallisia, saatetaan pesuvesien päästämistä mereen rajoittaa ja avoimen kierron rikkipesurien käyttö jopa kieltää.
– Jos pesuvesien päästämistä mereen rajoitetaan, Suomi pyrkii siihen, että sääntely tapahtuu maailmanlaajuisesti, Antikainen sanoo.
Tuulivoima huomioon energiatehokkuuslaskelmissa
Istunnossa hyväksyttiin tuulivoiman hyödyntämistä koskevia ohjeita, jotka parantavat tuulivoimasta saatavaa laskennallista hyötyä, kun lasketaan alusten energiatehokkuuden indeksiarvoja (EEDI ja EEXI).
Muutosta ohjeisiin esitti Suomi yhdessä eräiden muiden IMO:n jäsenmaiden ja laivasuunnittelijoita edustavan RINA:n kanssa.
(Strategia mereen päätyvän muoviroskan vähentämiseksi
Komitea hyväksyi merten muoviroskastrategian. Sen tavoitteena on saavuttaa 2025 mennessä tilanne, jolloin miltään aluksilta ei enää päädy muoviroskia mereen.

Teksti: Timo Hämäläinen

Monia merkittäviä asioita EU:n neuvottelupöydässä

Suomalaiset viranomaiset käyvät neuvotteluja monista merenkulkuun vaikuttavista aiheista IMO:n lisäksi EU-tasolla.
Yksi aiheista on merenkulun päästökauppa. Euroopan komission ehdotuksen mukaan meriliikenne liitettäisiin asteittain täysimääräisesti osaksi EU:n nykyistä päästökauppajärjestelmää.
Päästökauppajärjestelmästä komissio antoi kesällä 2021 niin kutsutun 55-valmiuspaketin, jonka ehdotuksilla vähennettäisiin EU:n nettokasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Ilmastoneutraaliutta tavoitellaan EU-tasolla vuoteen 2050 mennessä.
Komissio ehdottaa, että päästökauppaan sisällytetään päästöt EU:n sisäisiltä matkoilta, päästöt jäsenvaltioiden satamissa sekä puolet päästöistä, jotka syntyvät jäsenvaltioiden satamien ja kolmansien maiden satamien välillä.
Suomi kannattaa meriliikenteen ottamista päästökaupan piiriin asteittain. Valtioneuvosto kuitenkin korostaa eduskunnalle toimittamassaan kirjelmässä, että neuvotteluissa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten päästökauppa vaikuttaa Suomen meriklusteriin ja suhteelliseen kansalliseen kilpailukykyyn. Keskeistä on Suomen erityisolosuhteiden huomioiminen. Jäävahvistettujen alusten ominaisuuksista ja jäissä kulusta aiheutuvat lisäpäästöt tulee Suomen kannan mukaan huomioida sääntelyssä erikseen.
Valtioneuvosto korostaa sitä, että direktiiviin tulee tehdä muutoksia, mikäli kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO hyväksyy maailmanlaajuisen markkinaehtoisen mekanismin meriliikenteen päästöjen vähentämiseksi.

Vaihtoehtoisia polttoaineita

Komissio on ehdottanut asetusta, jolla pyritään lisäämään uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden ja energian lähteiden käyttöä meriliikenteessä ja vähentämään siten meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä unionin alueella.
Tämä niin kutsuttu FuelEU Maritime -ehdotus koostuu kahdesta osiosta: aluksella käytettävän energian kasvihuonekaasuintensiteetin rajoittamisesta ja tiettyjen alustyyppien velvoitteesta käyttää maasähköä satamassa. Molemmat velvoitteet koskevat vain bruttovetoisuudeltaan yli 5000 kokoisia aluksia.
Vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuuria koskevalla asetusehdotuksella puolestaan kehitetään meriliikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden ja käyttövoimien saatavuutta satamissa.
Valtioneuvosto tukee EU-tason toimia vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisäämiseksi meriliikenteessä. Suomen kannan mukaan toimeenpanossa pitää kuitenkin huomioida merenkulun kilpailukyky ja talvimerenkulun erityisolosuhteet.