Presidentti Urho Kekkonen kastoi Suomen siihen aikaan vahvimman ja suurimman jäänmurtajan 5. maaliskuuta 1975. Siitä lähtien Urho on ollut mukana varmistamassa, että Suomen satamat pysyvät avoimina vuoden ympäri, sekä vienti- ja tuontikuljetukset sujuvina vaativissakin jääolosuhteissa.
Urho toimi aikanaan myös edustuslaivana maan korkeimmalle johdolle. Sen salongissa on kestitty valtionpäämiehiä ja korkean tason valtuuskuntia. Aluksen sisätiloja koristavat tunnettujen suomalaistaiteilijoiden teokset, ja aluksessa on edelleen Urho ja Sylvi Kekkosen nimikkohytit.
Jäänmurtamisen haasteet muuttuvassa ilmastossa
Valmistuessaan Urho oli Suomen tehokkain jäänmurtaja ja mahdollisti operoinnin Perämeren vaikeissa ahtojäissä.
– Sanotaan, että Urhon valmistumisen jälkeen kaikki Suomen satamat on voitu pitää avoinna talvisin. Nykyään Arctian laivastossa on muitakin tehokkaita murtajia, kuten Polaris ja Sisu, kertoo jäänmurtaja Urhon päällikkö Timo Jeskanen.
Nykyisin suuremmat alukset ja niiden alhaisemmat konetehot tekevät operoinnista entistä haastavampaa.
– Ennen talvisin oli pidempiä pakkasjaksoja ja avomerellä jääkentät olivat tasaisen jään peittämiä. Nyt tuulisemmat talvet aiheuttavat jääkenttien ahtautumista. Nykyiset laivat ovat kooltaan isompia, mutta niissä on heikompi koneteho. Isommat, mutta tehottomammat laivat yhdistettynä talvien koviin tuuliin, ahtojäihin tai sohjovyöalueisiin tuovat lisähaasteita jäänmurtoon, Jeskanen toteaa.
Vahva työjuhta jatkaa työtään
50-vuotias Urho on yhä tärkeä osa Suomen jäänmurtajalaivastoa. Urho tunnetaan tehokkuudestaan ja monipuolisuudestaan, ja se on suunniteltu murtamaan paksua jäätä.
– Urhon nelipotkurijärjestelmä tekee siitä erinomaisen työkalun. Sen voimakkaat keulapotkurit mahdollistavat sujuvan etenemisen ahtojäissä, ja aluksen voimalaitos tuottaa suuren työntövoiman, mikä takaa tehokkaan jäänmurtamisen vaativissakin olosuhteissa. Urho on edelleen yksi Suomen vahvimmista jäänmurtajista.
Katso tästä video 50-vuotiaasta jäänmurtaja Urhosta
