Useamman vuoden kestänyt oikeustaistelu on päättynyt ja Suomen Lauttaliikenne Oy on päässyt allekirjoittamaan 6.10.2025 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa sopimuksen koskien Maantielauttaliikennepalvelu Järvi-Suomi 2026–2047 –kilpailutusta.
Yhtiö oli laatinut ekologisen liikennekonseptin Järvi-Suomen 12 lossipaikalle, jonka myötä myös reittien kuljetuskapasiteetti nousee reiteillä 90 tonniin, jolloin raskaan liikenteen painorajoitukset voidaan poistaa.
Finferries tulee uudistamaan ja sähköistämään Saimaan alueen lossikaluston, minkä myötä liikenteen päästöt laskevat alueella jopa yli 90 % nykytasosta. Ensimmäiset uudistetut lossit aloittavat liikennöinnin Lamposaaren, Kietävälän, Rongonsalmen ja Tappuvirran reiteillä loppuvuodesta 2026. Uuden sopimuksen mukaisesti kaikilla lossipaikoilla alkaa liikennöinti uudistetulla kalustolla kesään 2028 mennessä.
Pitkiin sopimuksiin siirtyminen mahdollistaa kaluston kokonaisuudistuksen. Kaksi lossia tulee olemaan uudisrakennuksia ja 12 lossin osalta hyödynnetään olemassa olevien alusten runkoja, mikä tukee yhtiön ekologisia arvoja. Uudet lossit sijoittuvat Savonlinnan Koivukantaan ja Enonkosken Hanhivirralle. Lisäksi vaadittavat varalossit uudistetaan ja niidenkin kantavuus nousee 90 tonniin. Näin ollen kapasiteetti ei enää laske telakointien ja huoltoseisakkien aikana, kuten tähän asti on aina käynyt.
Vanhojen lossirunkojen uusiokäytön myötä vältytään CO₂-päästöistä, joita uuden teräksen tuottaminen aiheuttaa. CO₂-säästö verrattuna uuden lossin rakentamiseen vastaa noin 2,5 vuoden dieselmekaanisten Järvi-Suomen lossien liikennöinnin aiheuttamia kaikkia CO₂-päästöjä.
– Nyt solmittu 20 vuoden mittainen Järvi-Suomen 12 lauttapaikan sopimus on merkittävä askel kohti hiilineutraalia maantielauttaliikennettä. Lauttaliikennettä tuotetaan jatkossa paremmin, kestävämmin ja kustannustehokkaammin. Liikennesektorilla maantielauttaliikenne on kärkipäässä etenemässä kohti hiilineutraaliutta samalla kun parannamme tienkäyttäjien palvelua. Pitkän tähtäimen tavoitteena on maantielauttaliikenteen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä, johon kannustamme hankinnoissamme ja sopimuksissamme. Liikenteellisenä tavoitteena on joustava ja kustannustehokas palvelutuotanto, joka huomioi alueelliset liikkumisen ja kuljetusten tarpeet, kertoo Tapani Jaakkola, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tieinsinööri.
– Olemme erittäin tyytyväisiä, että saamme uudistaa Järvi-Suomeen ympäristöystävällisen kaluston tukemaan strategista visiotamme olla päästöttömän vesiliikenteen edelläkävijä. Tämä on merkittävä askel maantielauttaliikenteen ekologisessa kehittämisessä, missä huomioidaan päästöttömyyden lisäksi myös luonnon monimuotoisuus, sanoo Finferriesin toimitusjohtaja Håkan Fagerström.
Uutta pöhinää Savonlinnan telakalle
Sekä kaksi uudisrakennusta että vanhan kaluston uudistaminen ja sähköistäminen tehdään Savonlinnassa Inkilänniemen telakalla, jonne työt mobilisoi Paraisilta Finferriesin sopimuskumppani HL Marine Oy. Tämä yhtiö on viime vuosina muutenkin toimittanut uusia lauttoja Finferriesille. Sopimukseen kuuluvat uudisrakennukset ovat ensimmäiset Savonlinnassa sitten Rauma-Repolan ajan 1980-luvulla. Liikennöintisopimus tällä tavalla epäsuorasti luo merkittävää uutta pöhinää Savonlinnan metalliteollisuuteen. Inkilänniemen telakan osti v. 2022 ja omistaa nykyisin Erosen Kala Oy, jolla on alueella myös omat toimitilat. Finferries on solminut Erosen Kalan kanssa sopimuksen telakan käytöstä lossitöihin. Ulkoallasta hallinnoi edelleen Mopro Oy. Telakan kehittämisen haasteena on ollut Venäjän hyökkäyssodan seurauksena Saimaan kanavan läpipurjehduksen estyminen käytännössä.
Turkulainen LST Service vastaa Finferriesin lauttojen sähkökunnossapidosta myös Järvi-Suomen alueella. Lauttojen laituripaikoille tulee latausasemat, mihin sähkö- tai hybridikäyttöiset lautat ajavat lataukseen. Tavoitteena on ajaa mahdollisimman paljon akkusähköllä.
Kolmen vuoden valituskierre
Lossiliikenteestä vastaava Varsinais-Suomen ELY-keskus käynnisti kilpailutuksen alunperin Järvi-Suomen lossipalveluista vuosille 2025–2045. Marraskuussa 2022 kilpailutuksen voitti Torghatten Nord. Finferries valitti hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen.
Markkinaoikeus päätti tuolloin, että kilpailutus pitää tehdä uudelleen. Uusi kilpailutus käynnistyi vuonna 2023 ja sen voitti vuosi sitten puolestaan Finferries, jonka urakkatarjous oli noin 100 miljoonaa euroa halvempi kuin norjalaisen ja yli 110 miljoonaa euroa sen omaa aikaisempaa tarjousta alempi. Seuraavaksi päätöksestä valitti Torghatten Nord. Yritys perusteli valitustaan markkinaoikeudelle sillä, että Finferriesin tarjouspyyntö ei täytä kilpailutuksessa vaadittuja ehtoja.
ELY-keskus kilpailutti Järvi-Suomen alueen lossipalvelut ensimmäisen kerran jo vuonna 2021. Kolme vuotta sitten alkanut Saimaan lauttoihin liittyvä valituskierre sai nyt päätöksen. Näin markkinaoikeuden päätös jäi voimaan, kun norjalainen Torghatten Nord ei valittanut päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Viimeinen päivä jättää valitus oli 26. syyskuuta.
Suomen Lauttaliikenne Oy eli Finferries on myös lossien nykyinen operoija.
Saaristomeren liikenteestä kilpailutus
Järvi-Suomen hankinta oli ensimmäinen neljästä maantielauttaliikenteen palvelukokonaisuudesta. Vuosien 2026–2028 aikana hankintoja tullaan jatkamaan muiden kolmen liikennekokonaisuuden osalta. 20 vuoden hankinnoissa ja sopimuksissa tullaan huomioimaan valtakunnallisesti kannattavien kahdeksan silloituskohteen toteutumisen mahdollisuus ja varaudutaan näiltä osin lossiliikenteen korvaamiseen silloilla sopimuskauden aikana. Tulevien sopimusten pitkän tähtäimen tavoitteena on liikenteen kehittäminen kohti hiilineutraalia liikennepalvelua.
Uudet sopimuskierrokset tulevat koskemaan noin kolmeakymmentä yleisten teiden lauttapaikkaa:
– Maantielauttaliikennepalvelu Saaristomeri I (lossit) 2028–2048. Kilpailutus alkaa vuoden 2026 alussa. Siihen on Väylävirasto varannut suunnitelmissaan 260 M EUR.
– Maantielauttaliikennepalvelu Saaristomeri II (lautta-alukset) 2031–2051, Kilpailutus 2026
– Maantielauttaliikennepalvelu (maantieteellisesti hajanaiset lauttapaikat) 2033–2053, Kilpailutus 2027
Teksti Mikko Niini
