14.10.2021

Kiertotaloudesta tukijalka Rauman satamalle

Rauman sataman vaisu viime vuosi vaihtui nousuun kesäkuukausien aikana. Uusi toimitusjohtaja Janne Virta odottaa, että sahatavaran ja transitoviljan ohella myös voimistuva kiertotalous kasvattaa jatkossa sataman liikennelukuja.

Metsäteollisuuden hyvä suhdanne näkyy jo Rauman Sataman tilastoissa. Sellun, sahatavaran ja myös paperin vientimäärät ovat pandemianotkahduksen jälkeen elpyneet, sanoo Rauman Satama Oy: uusi toimitusjohtaja Janne Virta.

-Kemiallisen ja mekaanisen puunjalostusteollisuuden tuotteet varmasti muodostavat jatkossakin Rauman sataman merkittävimmän tavaravirran. Nyt alkaa kuitenkin näkyä merkkejä siitä, että viljan transitokuljetukset Venäjältä ovat Rauman kautta käynnistymässä, kuten on odotettukin, Rauman sataman uusi toimitusjohtaja Janne Virta arvelee.
Kiertotalouden tuotteet saattavat myös merkitä mittavaa lisäystä sataman liikenteeseen. Ensimmäiset 100 000 tonnia romumetallia on Raumalta jo lähtenyt Turkkiin sulatettavaksi ja sitä kautta uusiokäyttöön.
– Viljan transitoliikenteen voimakas käynnistyminen Venäjältä on monista syistä johtuen lykkääntynyt, mutta nyt on jo päästy noin 14000 tonnin starttiin. Tämä liikenne varmasti jatkuu ja voimistuu. Raumalla toimii Viljavan varastosiilo kuten Loviisassa ja Naantalissakin, Virta muistuttaa.

Hän aloitti Rauman Satama Oy:n toimitusjohtajana elokuun puolivälissä. Entinen toimitusjohtaja Hannu Asumalahti jää lopullisesti eläkkeelle vuoden vaihteessa.
Janne Virralle matka entisestä työpaikasta uuteen oli lyhyt. Hän toimi aiemmin Raumankin satamassa operoivan Euroports Finlandin kaupallisena johtajana. Virta sai johdettavakseen sataman, jonka kautta vuosittain kulkee tavaraa viitisen miljoonaa tonnia.
– Rauman satama on vientivoittoinen. Kokonaisliikenteestä noin 3,5 miljoonaa tonnia on vientiä ja puolisentoista miljoonaa tuontia.Puu merkitsee satamalle paljon nyt ja varmasti pitkälle tulevaisuudessakin, sillä täältä viedään runsaasti paperia, kartonkia, sellua ja sahatavaraa. Tuonnissa raakapuulla ja kaoliinilla on suuri merkitys, Virta sanoo.

Konttisatamana Rauma kuuluu Kotka-Haminan ja Helsingin ohella maan merkittävimpiin ja on selvästi koko länsirannikon suurin. Normaalivuosinamäärä liikkuu 250 000-260 000 TEU: tienoilla.
Virran mukaan Raumalta ei ole tullut merkittävä konttisatama sattumalta vaan määrätietoisen työn tuloksena. Sataman infrassa on panostettu kunnollisiin konttikenttiin ja investoinneissa käsittelylaitteisiin. Sataman aluetta on jatkuvasti kehitetty ja täydennetty.
– Kappaletavaran ohella Raumalta lähtee konteissa paperia, sellua, sahatavaraa ja lannoitteita. Niissä tuodaan kemikaaleja ja raaka-aineita.
Uusi satamajohtaja ei usko, että Rauman sataman tavaravirroissa tapahtuisi mullistavia muutoksia.
– Muutamien tuotteiden merkitys toki voi muuttua paljonkin. Yksi tällainen on sahatavara, Virta muistuttaa.
Metsä Fibre rakentaa parhaillaan Raumalle noin 200 miljoonan arvoista sahaa. Kyseessä on kaikkien aikojen suurin investointi suomalaisessa sahateollisuudessa. Tuotannon on määrä käynnistyä vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä, jolloin myös alkaa valmiiden sahatuotteiden kuljetus ja varastointi.

Euroports Finland ja Metsä Fibre ovat jo allekirjoittaneet monivuotisen palvelusopimuksen, jonka myötä satamaoperaattori huolehtii maailman moderneimman sahan valmiiden tuotteiden satamakäsittelystä. Saha-alueelle ei esimerkiksi tule omaa varastointia , sillä kaikki valmis sahatavara kuljetetaan tulevaisuudessa suoraan Rauman satama-alueelle. Euroports huolehtii tuotteiden vastaanotosta, varastoinnista ja edelleenlähetyksestä.
Tällä hetkellä Euroports Rauman terminaalin kautta kulkee yli 600 000 kuutiota sahatavaraa vuodessa.
Metsä Fibren ja Euroports Rauman tekemän operaattorisopimuksen mukaan sahatavaran operointimäärä kaksinkertaistuu. Niinpä esimerkiksi nostokalustoon Rauman satamassa tarvitaan lisäinvestointeja.
Sahan täystuotanto tulee vuositasolla olemaan 750 000 kuutiometriä mäntysahatavaraa, josta markkinatilanteesta riippuen, suuri osa laivataan ulkomaille.
Virta uskoo, että Rauma säilyttää nykyisen asemansa Suomen satamien eturivissä, mutta kaipaa samalla lisää väyläinvestointeja.
– Rantarataa kaipaavat ja tarvitsevat ainakin Pori, Rauma, Naantali ja Turku. Nyt me olemme kasitien varassa. Sen peruskorjaustöitä jo onneksi tehdään, mutta tehtävää on vielä paljon ja sillä on kiire, Virta muistuttaa.

Teksti Vesa Veikkola

Jaa artikkeli