– RMC:n pitää ottaa vetovastuu siitä, mitä meriklusterissa tapahtuu telakoiden puolella: jaksaa käynnistää erilaisia kehityshankkeita ja uusien teknologioiden soveltamista.Näin toteaa yhtiön hallituksen puheenjohtaja Mikko Niini artikkelissa, joka on julkaistu Rauman Laivanrakennuksen Perinne ry:n vastailmestyneessä kirjassa, nimeltään Yhteispeliä kuitenkin. Teos sisältää otteita raumalaisen laivanrakennuksen historiasta ja suhteuttaa sitä koko alaan.
Niini pitää Wasa Linen uusimman matkustajalautan rakentamista tässä suhteessa ”jumalattoman hienona”: se on LNG-käyttöinen ja ensimmäinen isohko laiva Suomessa, jossa on myös akku- sähkökäyttö.
Ympäristöasiat kuitenkin muuttuvat maailmalla nopeasti. LNG-infraa rakennetaan, mutta se saattaa Niinin mukaan silti jäädä välivaiheeksi.
– Isossa maailmassa puhutaan nyt siitä, että pitäisi käyttää polttoaineena vetyä tai ammoniakkia. Nämä ovat niitä haasteita, joihin meidän tulee ottaa uutta, nuorempaa porukkaa töihin, sanoo Niini artikkelissa, joka on laadittu alunperin vuonna 2019 pidetyn Rauman Laivanrakennuksen Perinne ry:n syyskokouksen esitelmäksi ja litteroitu sitten kirjaa varten.
RMC:n veturiyrityksen asemaa Niini perustelee muun muassa muistuttamalla, että Meyerin johto sanoo suoraan, että he ovat saksalainen firma, joka käyttää Suomea vain valmistuspaikkana.
– Koko aivoideologia on Saksassa tai siirtymässä Saksaan. Helsinki on venäläisten komennossa, todetaan artikkelissa.
Niini sanoo päivän tilanteen olevan se, että Turku on lähtenyt ihan omalle tielleen.
– He ovat päättäneet rakentaa vain risteilijöitä. Sanoisin, että sellaisena kuin se nyt on, Turulla ei ole paluuta tähän ”tavalliseen laivanrakennukseen”.
Artikkelissa kerrataan huolellisesti aika, jolloin suomalaisella laivateollisuuden pelikentällä oli toimijoita niin paljon, että kilpailu
tilauksista kuumeni.
Kilpailutilanne aiheutti turhiakin satsauksia ja telakat yrittivät keskustelemalla järkevöittää tilannetta vielä kahdeksankymmenluvun alkupuolella. Siitä syntyi myös kirjan nimi: Yhteispelia kuitenkin.
Toimialarationalisointiin kuitenkin ajauduttiin.
– Se katkeruus oli aivan hirveää, Niini muistuttaa.
Hän toteaa kuitenkin samalla, että voimakas kilpailu ja sen tuomat ratkaisut ”ovat olleet hirveä buusti teknologisella kehitystyölle”.
Rauman laivanrakennuksessa se on merkinnyt sekä Rauma-luokan ohjusveneiden että kokonaisen potkurilaiteperheen syntyä.
Yhteispeliä kuitenkin -kirjassa ovat mukana myöskin pitkän linjan laivanrakentajan ja luottamusmiehen Benjami Hovin muistelmat sekä FT Mikko Ahon keräämiä laivanrakentajien haastatteluja, joiden kulttuuriperintönäkökulmaa on aiemmin valotettu Ahon väitöskirjassa vuodelta 2019.
Teksti Vesa Veikkola
