Laivapalot ovat Euroopassa melko harvinaisia merionnettomuuksia, mutta tapahtuessaan niiden seuraukset saattavat kuitenkin olla vakavia. Siksi laivapalojen torjuntaan ja ehkäisyyn panostetaan ennakolta. Parhaillaan asiaa työstetään sekä kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMOssa, Euroopan meriturvallisuusvirasto EMSAssa että erillisessä kansainvälisessä MIRG-hankkeessa.
Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMOn meriturvallisuuskomitea päätti marraskuun lopulla pidetyssä kokouksessaan, että ro-ro-matkustaja-alusten paloturvallisuusasioita aletaan työstää IMOssa. IMOn tarkoituksena on löytää keinoja palojen ennaltaehkäisyyn sekä vaikutusten minimointiin uusissa ja jo käytössä olevissa ro-ro-matkustaja-aluksissa, koska ajoneuvojen kehitys, kuten sähköautojen lisääntyminen, tuo uusia haasteita myös matkustaja-alusten paloturvallisuuteen.
Euroopan meriturvallisuusvirasto EMSAssa käsitteltiin laivojen paloturvallisuutta marraskuun lopulla ja myös tällöin näkökulma oli ro-ro-matkustaja-alusten kansipalojen torjunnassa. EMSAn riskityöpajassa pohdittiin erilaisia menetelmiä kansipalojen rajaamiseen ja sammuttamiseen.
”Suomi painotti erityisesti laivojen hyvän turvallisuuskulttuurin merkitystä laivojen paloturvallisuuden lisääjänä”, kertoo johtava asiantuntija Marko Rahikainen.
”Myös sähköturvallisuuden lisääminen nousi vahvasti esiin, sillä 60 % tapauksista palo oli alkanut sähkölaitteista. Panostaminen sähkölaitteiden turvallisuuden parantamiseen katsottiinkin kustannus-hyötysuhteeltaan tehokkaimmaksi toimenpiteeksi laivapalojen vähentämisessä”, jatkaa Rahikainen.
EMSA on julkaisemassa laivojen paloturvallisuutta käsittelevän tutkimuksen vielä tämän vuoden puolella.
Rajavartiolaitoksen MIRG-hankkeesta ohjeita laivapaloihin liittyvään yhteistoimintaan
Rajavartiolaitos on käynnistänyt jo vuoden 2014 lopussa erillisen kansainvälisen Baltic Sea MIRG -hankkeen (MIRG = Maritime Incident Response Group), joka tähtää viranomaisten hyödyntämien monikansallisten laivapalotoimintamallien kehittämiseen ja laivapaloihin liittyvän yhteistoiminnan tiivistämiseen. Hankkeessa on tuotettu neljä eri raporttia, jotka kaikki on ladattavissa osoitteesta www.raja.fi/MIRG.
Yksi raporteista, ”Operational Guidelines”, käsittelee yhteisiä toimintamalleja. Toimintamallit pitävät sisällään niin viranomaisille kuin alusten päällystölle tarkoitettuja ohjeita laivapaloihin liittyvään yhteistoimintaan. Hankkeeseen on osallistunut useita maita Itämereltä, Englannin kanaalin alueelta sekä Välimereltä. Hanke päättyy vuoden 2016 lopussa.
Rajavartiolaitoksen Baltic Sea MIRG-hanke on yksi ns. lippulaivaprojekteista EU:n Itämeri-strategiaan kuuluvassa, Trafin koordinoimassa meriturvallisuuden politiikka-alueessa (PA Safe).
Itämerellä tilanne muita Euroopan merialueita parempi
Euroopassa laivapaloja tapahtui vuosina 2010–2014 yhteensä 353, mikä on 6 % merionnettomuuksien kokonaismäärästä. Vakaviksi näistä paloista luokiteltiin kymmenesosa. Itämeren tilanne on muita Euroopan merialueita parempi: samalla ajanjaksolla Itämerellä sattui yhteensä 141 laivapaloa, joista vain 3 % johti vakaviin seurauksiin.
”Laivatyyppejä tarkasteltaessa laivapalojen uhka on arvioitu suurimmaksi ro-ro-matkustaja-aluksissa”, kertoo erityisasiantuntija Valtteri Laine: ”Satamavaltiotarkastuksissa laivojen paloturvallisuuteen kiinnitetään erityisesti huomiota ja siitä annetut huomautukset ovat valitettavan yleisiä.”
Suomen satamien kautta kulki vuonna 2015 yhteensä yli 18 miljoonaa matkustajaa ja suurin osa liikenteestä tapahtui ro-ro-matkustaja-aluksilla.
Kuluvan vuoden aikana Trafin tietoon on tullut vain yksi suomalaisella ro-ro-matkustaja-aluksella sattunut tulipalo. Palo saatiin kuitenkin nopeasti sammutettua miehistön ripeän toiminnan ansiosta. Alkusyynä oli hytissä tupakointi, mikä on turvallisuussyistä kiellettyä.
”Varustamon kehittynyt turvallisuuskulttuuri onkin keskeisessä roolissa laivapalojen ennaltaehkäisyssä ja etenkin niiden seurausten minimoinnissa, kuten tietenkin myös pelastustoimi ja Rajavartiolaitos”, painottaa Laine.
