Nykymuotoisen risteilytoiminnan katsotaan varsinaisesti alkaneen 1960–luvun lopulla. Tuolloin lähtivät aktiivisesti liikkeelle erityisesti muutamat norjalaiset varustamot, joilla oli lähinnä rahtimerenkulun tausta. Alkuvuosina keskityttiin yksinomaan Karibian alueeseen ja matkustajat olivat pääasiassa Pohjois-Amerikasta. Sittemmin toiminta on laajentunut vakaasti. Laivoja toimii nykyisin maailman joka kolkalla ja matkustajia tulee enenevässä määrin muualta kuin Pohjois-Amerikasta, erityisen paljon Euroopasta.
Risteily on erittäin hintakilpailukykyinen turismituote maissa toteutettaviin tuotteisiin verrattuna lähinnä kolmesta syystä:
– Risteilytuote on pääosin verovapaa
– Risteilytoiminta on suurelta osin ammattiyhdistysvapaata ja
– Henkilöstökustannukset ovat erittäin alhaiset, koska suurin osa henkilöstöstä on halvan kustannustason maista
Näiden kolmen tekijän merkitys on erityisen suuri niille asiakkaille, jotka tulevat Pohjois-Amerikasta, Euroopasta ja Australiasta. Tämä ilmenee siitä, että edelleen – melkein 70 vuoden kasvun ja kehityksen jälkeen – yli 80 % maailman risteilymatkustajista tulee Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta. Muualla maailmassa mainituilla kolmella tekijällä ei ole yhtä painavaa merkitystä.
COVID–19:n vaikutuksesta matkustajamäärät putosivat vuoden 2019 tasosta yli 80 %, mistä seurasi tietenkin romahdus risteilyvarustamoiden talouteen. Matkustajamäärien kehitys näkyy alla olevista luvuista, jotka kertovat risteilymatkustajien määrän maailmassa eri vuosina (käytetty pyöristettyjä lukuja, koska luvut eri lähteistä poikkeavat jonkin verran toisistaan)
Vuosi 2019 30 miljoonaa risteilymatkustajaa
2020 6 miljoonaa
2021 5 miljoonaa
2022 20 miljoonaa
2023 32 miljoonaa
2024 36 miljoonaa
2025 37 miljoonaa (ennuste)
2026 39 miljoonaa (ennuste)
2027 39,5 miljoonaa (ennuste)
Merkittävä osa maailman risteilytoiminnasta on edelleen neljän yritysryppään käsissä. Näitä ovat Carnival, Royal Caribbean, NCL ja MSC, ja näillä on yhteensä 18 risteilybrändiä. Kolme ensin mainittua ovat pörssiyhtiöitä USA:ssa ja neljäs – MSC – on edelleen perheomisteinen. Perhe omistaa myös maailman tänään suurimman konttivarustamon MSC:n (Mediterranean Shipping Company)
Pörssiyhtiöiden osakkeiden kurssikehitys kuvastaa hyvin COVID–19:n vaikutuksen dramaattisuutta ja erityisesti eroavaisuuksia kolmen pörssiyrityksen kesken. Verrattuna osakkeiden arvoon juuri ennen COVID – 19 – pandemiaa kehitystä kuvaavat seuraavat luvut:
Arvon pudotus verrattuna pre COVID-19 tasoon: Carnival 90%, Royal Caribbean 80%, NCL 88%
Arvo tammikuussa 2025 verrattuna pre COVID-19 tasoon: Carnival 46%, Royal Caribbean 165%, NCL 40%
Erot ovat hämmästyttävän suuria ja yllättävän selvästi Royal Caribbeanin eduksi. Yleisin rahamaailman selitys on Royal Caribbeanin muita alhaisempi velkakuorma, mutta varmaankin osa selittyy myös erolla toiminnan ja risteilytuotteen dynaamisuudella. Koska suuri enemmistö maailman risteilymatkustajista edelleen tulee Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta, kehitysluvut luonnollisesti heijastavat yleistä taloudellista kehitystä pääasiassa näillä alueilla.
Risteilytoiminta ja maailman kriisit
COVID – 19 oli tietysti vaikutuksiltaan kriisinä aivan omaa luokkaansa ja siitä on toivuttu hämmästyttävän ripeästi. Maailmahan on tänään kuitenkin enenevässä määrin monenlaisten kriisien kourissa. Meneillään olevalla Ukrainan sodalla on ollut konkreettinen vaikutus risteilytoimintaan kolmella Venäjään liittyvällä osa-alueella:
– Laivojen käynnit Pietarissa loppuivat tyystin
– Toiminta Mustallamerellä päättyi kokonaan
– Venäläisten matkustajien määrä on romahtanut kaikkialla
Pietarilla oli ennen Ukrainan sotaa hallitseva rooli Itämeren risteilytoiminnassa. Liioittelematta voi sanoa, että lähes kaikki risteilyt Itämerellä rakentuivat Pietari-käynnin varaan. Risteilyvarustamot eivät olleet alkuunkaan varautuneet muutokseen, joten mukautuminen sodan seurauksiin näyttää ottavan aikansa. Itämeren alue kokonaisuutena on kuitenkin monipuolinen kohde risteilytoiminnalle ja varustamot tulevat löytämään sen ilman muuta uudelleen ja kasvu tulee jatkumaan. Jo nyt on myös viitteitä siitä, että toimintakauttakin tullaan jatkamaan ehkä jopa ympärivuotiseksi lähitulevaisuudessa.
Kuva: Feranado/Unsplash
Mustameri ei koskaan ehtinyt kehittyä risteilyvolyymin kannalta merkittäväksi, vaikka alueella on paljonkin arvokkaita kohteita. Kehitykseen liittyvät epävarmuudet ovat pitäneet risteilyvarustamot varovaisina ja alueelle olikin lähetetty ennen sotaa lähinnä pienikokoisia laivoja, mikä toiminta sekin on nyt kokonaan loppunut.
Globaalisti venäläiset matkustajat eivät ole koskaan edustaneet suurta potentiaalia maailman risteilytoiminnassa, mutta nyt tämäkin vähä on melkein kokonaan hävinnyt osaksi koska lentotoiminta Venäjältä sekä Pohjois-Amerikkaan että Eurooppaan on romahtanut.
Yleinen geopoliittinen kehitys saattaa heijastua risteilytoiminnan volyymeihin eri puolilla maailmaa tulevaisuudessa. Erityisesti jos suhteissa Kiinaan tapahtuu uutta asennoitumista, tämä saattaa olla merkittävä tekijä risteilytoiminnan kehityksessä Kauko-Idässä.
Kehitys maailman eri alueilla
Kuten mainittu Pohjois-Amerikka ja Eurooppa ovat maailman risteilytoiminnassa hallitsevia. Tämä koskee sekä sitä, mistä maista matkustajat ovat että myös sitä, missä itse toiminta tapahtuu. Kehitystä ja kasvua on tapahtunut ja tapahtuu kuitenkin monella muullakin alueella, kuten kerrotan seuraavassa.
Pohjoisamerikkalaisten osuus maailman risteilymatkustajista on karkeasti 50 % ja eurooppalaisten yli neljännes. Euroopassa kiinnostus vaihtelee paljon eri maissa. Isoista maista kiinnostus on esimerkiksi Saksassa ja Iso-Britanniassa merkittävästi suurempaa kuin Ranskassa ja Espanjassa.
Kauko-Idässä herättiin risteilytoimintaan noin 20 vuotta sitten. Kasvu oli erityisen voimakasta Kiinassa aina COVID – 19:n puhkeamiseen saakka, jolloin tapahtuneesta romahduksesta palautuminen on ollut ja on erittäin hidasta. Ennen COVID – 19:ta Kiinaan liittyvä risteilytoiminta oli valtaosin ulkomaisten suurvarustamoiden Carnival, Royal Caribbean ja MSC hallussa. COVID – 19 näyttää johtavan tässä suhteessa merkittävään muutoksen. Palautuminen selvästi siirtää painopistettä kiinalaisiin toimijoihin.
Japanissa risteilytoiminta alkoi jo yli kolmekymmentä vuotta sitten, mutta kasvu on ollut erittäin
hidasta ellei jopa kivuliasta.
Intiassa on kovasti puhuttu risteiltytoiminnan mahdollisuuksista, mutta kehitys näyttää jämähtäneen maan kiemuraiseen byrokratiaan ja korkeisiin maksuihin.
Arabimaissa on nähty kahdenlaista kehitystä. Persianlahdella kasvu on ollut rivakkaa, mutta toiminta on jyrkästi kausiluonteista. Risteilyjä on lähinnä pohjoisen pallonpuoliskon talvella ja ne ovat lähes yksinomaan eurooppalaisille ja amerikkalaisille matkustajille. Keskeisimpänä lähtösatamana on Dubai. Sitä vastoin Punaisen Meren puolella on alkamassa toimintaa, joka keskittyy paikalliseen siis arabiväestöön. Aloite on lähtenyt Saudi-Arabiasta. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, millaiseksi risteilytuote muodostuu ja miten toiminnan volyymi tulee kehittymään. Tuote tulee poikkeamaan huomattavasti tyypillisestä tarjoamasta amerikkalaisille ja eurooppalaisille, koska kulturelliset erot ovat suuret.
Etelä-Amerikalla on melko pitkät perinteet risteilytoiminnassa. Asiakaskunta koostuu sekä paikallisesta väestöstä että voimakkaasti myös eurooppalaisista ja pohjoisamerikkalaisista. Aktiivi sesonki on vain eteläisen pallonpuoliskon kesä.
Australiassa on seurattu Amerikan ja Euroopan kehitystä tarkasti ja kasvu on ollut merkittävää. Kulturelliset yhteydet ovat tälle luonteva selitys.
Yhteenvetona voi todeta, että positiivista kehitystä tapahtuu maailmassa kaikkialla muualla paitsi Afrikassa, mutta toisaalta kehitys on melko hidasta kaikkialla muulla paitsi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.
Risteilytuote
Kuluneen 70 vuoden aikana risteilytuote on kehittynyt ja monipuolistunut valtavasti. Lisäksi on tapahtunut huomattavaa diversifioitumista, erilaisia tuotteita erilaisille asiakaskunnille. Kehitys on ollut erittäin vaikuttavaa. On tultu pitkä matka 1970 – luvun melko yksinkertaisesta tuotteesta, jossa painopiste oli hiukan liioitellusti todettuna kahdessa A:ssa, aurinko ja alkoholi. Erilaistuminen näkyy laivojen kohteissa, laivojen palveluissa, risteilyjen hinnoissa, teemoissa, erityispirteissä, laivojen tasossa, yleisessä monipuolisuudessa jne. Kilpailu ja kilpailijoiden suuri määrä varmistavat tuotteen korkean tason ja edulliset risteilyjen hinnat. Jokaiselle on jotakin ja paljon positiivisia yllätyksiä.
Haasteet
Geopoliittiset muutokset, paikalliset kriisit ja terveysriskit muodostavat jatkuvan haasteen, joita ei pysty ennakoimaan. Viimeisten vuosikymmenten historia kertoo, että risteilyvarustamoilla on erinomaiset kyvyt reagoida huomattaviinkin yllätyksellisiin muutoksiin olivatpa ne sotia, poliittisia käänteitä tai mitä tahansa muuta. Nämä kyvyt ovat kehittyneet kokemusten kautta. On ollut pakko reagoida nopeasti. Laivojen helppo siirrettävyys selittää tietysti osaltaan mahdollisuudet joustoihin.
Ympäristöperusteiset asiat näyttävät nousevan entistä herkemmin käsittelyyn. Jonkin verran on herännyt risteilyvastaisuutta kohteissa, joissa käy iso määrä erittäin suuria laivoja. Melkein kaikki esimerkit kasvavasta vastustuksesta ovat Euroopassa: Venetsia, Barcelona ja Amsterdam. Näiden lisäksi ainoastaan Alaskassa on kuultu negatiivista palautetta. Risteilymatkustajien määrä on tosin kaikkialla hyvin pieni osuus turistien kokonaismäärästä mutta ongelma tuntuu olevan se, että risteilymatkustajat tulevat katukuvaan isoina ”ryöppyinä”. Kaupungit ja varustamot varmaankin löytävät yhdessä ratkaisuja tähän ongelmaan.
Suuremmat ongelmat liittyvät saasteisiin ja ilmastokysymyksiin. Merkittävin asia liittyy laivojen käyttämiin polttoaineisiin. Tämä ei ole yksistään risteilytoimintaan liittyvä asia vaan maailmanlaajuinen merenkulkuun liittyvä kysymys. Risteilyvarustamoissa ollaan kuitenkin erittäin hyvin hereillä tässä asiassa ja valmiuksia on selvästikin edetä kehityksessä oma-aloitteisesti eikä edes odottaa sääntökehitystä. Sähkön maista ottoa (shore power, cold ironing) satamassa tullaan vähitellen laajentamaan, koska ongelma näissä ovat etenkin risteilyalaukset, joiden sähköntarve satamissakin on valtava verrattuna rahtilaivoihin.
Ja lopuksi
Risteilyliiketoiminnan näkymät ovat positiiviset. Haasteita on, mutta niihin vastaamiseen on erinomaiset valmiudet. Kokemuksia haasteisiin vastaamisessa on laidasta laitaan. Risteilytuote kehittyy kilpailun seurauksena ripeästi. Matkustajille tarjotaan enenevässä määrin positiivisia yllätyksiä. Tuotteen edullisuus kuluttajille yhdistettynä tuotteen dynaamiseen kehittämiseen ja risteilyvarustamoiden hyvään tuloksentekokykyyn varmistaa tasaisen positiivisen kehityksen. Kaikki tahot, joiden liiketoiminta liittyy risteilyihin, voivat luottaa nyt ja tulevaisuudessa vakaaseen kasvuun.
Teksti Eero Mäkinen
