Hannu Asumalahti kehitti Raumaa työvuosiensa aikana määrätietoisesti konttisataman suuntaan. Konteille varattiin useaan otteeseen uutta kenttätilaa ja kehitettiin lastauspaikkoja.
– Lähdimme mukaan kehitykseen kun oli ennustettavissa, että konttiliikenne valtaa alaa nopeasti. Eräiden arvioiden mukaan merikuljetuksissa menee kontteihin kaikki se, mikä mahtuu.
– Ei ole pitkää aikaa siitä, kun ei vielä kuviteltukaan että metsäteollisuuden tuotteita sellusta puutavaraan, viljaa ja lannoitteita ryhdyttäisi kuljettamaan konteissa. Mutta niihin vain on moni bulkkitavara siirtynyt, koska kontit ovat tehokkaita lastattavia ja suojaavat tuotteita todella hyvin, Asumalahti sanoo.
Tällä hetkellä konttikuljetus on uudessa tilanteessa. Konteista on pulaa ja rahtien hinta korkea. Asumalahti sanoo, että kyse on pitkälti alan polarisoitumisesta.
– Kontteja omistavat suuret varustamot ja meklarit. Kun omistus keskittyy, myös kontit keskittyvät eri paikkoihin eikä niitä aina riitä pienille yrityksille.
Myöskin konttien valmistaminen keskittyy.
– Teräksen hinta on niin korkealla, että kontteja ei kannata valmistaa kuin Kauko- Idässä. Ei se mitään rakettitiedettä ole, mutta kustannustaso on länsimaissa nyt niille liian korkea, Asumalahti sanoo.
Hän uskoo kuitenkin, että kilpailu korjaa tilanteen. Kun suurilla konttivarustamoilla menee hyvin, haluavat muutkin samoille apajille. Ja jotta se olisi mahdollista,on rakennettava lisää laivoja ja kontteja. Asumalahden mukaan tästä on jo merkkejä.
Tulevaisuuden kilpaa tavarankuljetuksista koventavat myös raiteet, pyörät ja ilmakuljetukset. Niidenkin lisääntyminen vapauttaa osaltaan kontteja.
Asumalahti muistuttaa, että konttiliikenne on jo näyttänyt vahvuutensa tulevaisuuden merikuljetustapana. Kun puutavara siirtyi kontteihin, oli liikenteessä havaittavissa selvää nousua Kotkassa, Helsingissä ja Raumalla.
Teksti Vesa Veikkola